Satama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wellingtonin satama yöllä. Useat satamat toimivat myös öisin laivojen tehokkaamman käytön, vuorovesien ja joskus myös satamakapasiteetin rajoitusten vuoksi.

Satama on meren tai vesistön rannalle rakennettua infrastruktuuria, joka on sopiva vesialusten, kuten laivojen ja veneiden, lastin purkamista ja lastaamista sekä matkustajien laivaannousua ja maihinnousua varten. Satamissa on usein nostureita ja varastotilaa. Satama on kytketty muuhun liikenneinfrastruktuuriin. Merten satamat on perinteisesti rakennettu aalloilta suojaisiin lahtiin sekä muihin sopiviin paikkoihin, mutta myöhemmin on rakennettu myös aallonmurtajia aaltojen vähentämiseksi. Satamassa väylän syvyyden tulee olla aluksille riittävän syvä.

Satamaluokittelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivaa irtolastia: Venäjän Nahodkan sataman kivihiiliterminaalia

Satamia voidaan ryhmitellä usealla eri tavalla. Yleisesti satamia luokitellaan niiden kautta kulkevien tuote- ja tavaravirtojen perusteella. Satamia voidaan luokitella myös omistuspohjan mukaan yleisiin, tavallisesti kunnan omistamiin satamiin ja yksityisiin, esimerkiksi teollisuusyrityksen omistamiin satamiin. Maantieteellisen sijainnin perusteella satamat voidaan ryhmitellä meri-, joki-, kanava- ja sisävesisatamiin. Rakenteen perusteella voidaan tehdä jako luonnonsatamiin ja keinotekoisiin satamiin. Käytön perusteella ryhmittely voi sisältää jaon esimerkiksi kauppa-, sota- , vene- ja piensatamiin.[1]

Suuri osa Suomen satamista on ollut kuntien omistamia liikelaitoksia. Euroopan komission päätöksen johdosta tällaiset liikelaitokset muutetaan yhtiöiksi. Myös kunnalliset satamat yhtiöitetään ja niiden toiminnasta halutaan markkinaehtoisempaa.

Satamatyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marokon Agadirin kalastussatama
Kemiönsaaren Kasnäsin vene- ja yhteysalussatama
  • erikoissatama: Johonkin kapeampaan toimialueeseen erikoistunut satama. Esimerkiksi kemikaalisatama, kaasusatama, autojen vienti- ja tuontisatama, junalauttasatama, turistiristeilyjä palveleva matkustajasatama.[1]
  • irtolastisatama: tyypillisesti yhtä tai muutamaa irtolastituotetta käsittelevä satama. Keskeisiä kuivia irtolastituotteita ovat kivihiili, malmit, lannoitteet, sementti, vilja, sokeri ja puuhake.[1]
  • kalastussatama:
  • kappaletavarasatama:
  • konttisatama:
  • lentosatama: vedestä toimivien ilma-alusten lähtö- ja saapumispaikka
  • luonnonsatama: luonnonpiirteittensä puolesta laivojen satamapaikaksi soveltuva paikka vesistön varrella; termiä käytetään myös pienveneiden yölliseen rantautumiseen soveltuvista suojaisista rakentamattomista satamaista.
  • matkustajasatama: matkustajalaivoille tarkoitettu erikoissatama.
  • matkustaja-autolauttasatama tyypillisesti nopeilla satamatoiminnoilla varustettu, aikataulun mukaan operoivia, matkustajien ohella autoja ja muita ro-ro-lasteja kuljettavia laivoja palveleva satama.[1]
  • palvelusatama: rantautuminen aluksen huoltoa tai elintarvike-, vesi- ja polttoainevarastojen täydennystä varten
  • retkisatama: hoidettu vapaasti virkistyskäytössä oleva rantautumispaikka.
  • sotasatama: sotalaivaston satama
  • suojasatama: rantautuminen kovan merenkäynnin tai muun veneilyn jatkamista estävän syyn vuoksi.
  • talvisatama: ei jäädy talvella tai pidetään jäänmurtajien avulla auki.
  • tavarasatama: tavaralaivoille tarkoitettu satama.
  • venesatama: veneille tarkoitettu satama.
  • vierassatama: vieraileville matkustajalaivoille tai veneille tarkoitettu satama.
  • öljysatama: tuotantoalueen läheisyydessä sijaitseva lastaussatama, jalostamon satama raakaöljyn lastaamiseen ja jalostustuotteiden lastaamiseen, tai paikallisen öljyvaraston yhteydessä oleva satama.[1]

Maailman suurimpia satamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman toiseksi suurimman sataman Shanghain konttinostureita

Oheisessa taulukossa on esitetty maailman 20 suurinta merisatamaa rahtimäärän mukaan vuonna 2014 Euroopan suurimman sataman kokoaman satamatilaston mukaan.[2] Aiempien vuosien osalta lähteenä on käytetty myös kiinalaisen Shanghain merenkulkuyliopiston ylläpitämän China Shipping Database -tietokannan avoimia tietoja.[3] Taulukossa esitetty näiden suursatamien kasvua ja laskukauden vaikutusta niihin kuvaavat vuosien 2006–2014 rahtimäärät. Luettelon satamien vertailtavuutta vaikeuttaa tilastointitapojen vaihtelevuus. Kiinan satamista ainakin Shanghain ja Hongkongin luvuissa on mukana myös maan sisäinen tavara- tai jokiliikenne; kaikki Kiinan suursatamat eivät ole mukana.[4][5][6]

Sataman nimi Valtio Rahti
2014 (milj. t.)[2]
Rahti
2013 (milj. t.)[4][3]
Rahti
2012 (milj. t.)[3][4]
Rahti
2011 (milj. t.)[5]
Rahti
2010 (milj. t.)[5]
Rahti
2009 (milj. t.)[6]
Rahti
2008 (milj. t.)[6]
Rahti
2007 (milj. t.)[6]

Rahti
2006 (milj. t.)[6]

Ningbon ja Zhoushanin satama Kiina 873,0 809,8 744,0 691,0 627,0 570,0 520,1 473,4 309,7
Shanghain satama Kiina 755,3 776,0 736,0 727,6 653,0 590,0 582,0 560,0 537,5
Singaporen satama Singapore 580,8 560,9 538,0 531,6 503,3 472,3 515,4 483,6 448,5
Tianjinin satama Kiina 540,0 500,6 477,0 451,0 408,0 380,0 355,9 309,6 257,6
Tangshanin satama Kiina 500,8 446,2 365,0 308,0[5] (317,0)[7] 250,8[5] (246,1)[7] 175,8[5](175,6)[7] (108,5)[7] (67,6)[7]
Kantonin satama Kiina 500,4 454,7 435,0 429,0 400,0 375,0 344,3 343,3 302,8
Qingdaon satama Kiina 480,0 450,0 414,7 375,0 350,1 315,5 300,3 265,0 224,2
Rotterdamin satama Alankomaat 444,7 440,5 441,5 434,6 430,2 387,0 421,1 409,1 381,8
Dalianin satama Kiina 420,0 408,4 374,0 338,0 300,8 203,7 185,2 165,4 145,2
Port Hedlandin satama Australia 372,4 288,4 246,7 224,3 178,6 159,4 130,7 111,8 110,6
Rizhaon satama Kiina 353,0 309,2 281,0 252,6 221,0 181,3 151,0 130,6 110,1
Yingkoun satama Kiina 330,7 330,0 301,1 261,0 225,0 176,0
Hongkongin satama Kiina 297,7 276,1 269,3 277,4 267,8 243,0 259,4 245,4 238,2
Qinhuangdaon satama Kiina 274,0 272,6 271,5 287,0 257,0 243,8 252,2 245,7 204,9
Busanin satama Etelä-Korea 266,7 270,9 260,0 263,9 241,1 226,2 241,7 229,9 217,9
Etelä-Louisianan satama Yhdysvallat 264,7 187,8 161,9 170,4 223,2 195,5 115,6 233,7 258,1
Shenzhenin satama Kiina 223,2 234,0 228,1 223,0 221,0 194,0 211,2 199,9 176,0
Nagoyan satama Japani 207,6 [8] 208,2[9] 202,6[9] 171,4 170,8 151,9 200,0 218,1 215,6
Xiamenin satama Kiina 205,0 191,0 172,0 156,5
Antwerpenin satama Belgia 199,0 190,8 184,1 187,2 178,2 157,6 189,4 182,9 167,4
Port Klang Malesia 162,0 152,0 151,7 148,9

Esimerkkinä tilastoinnin eroista: amerikkalaisten satamaviranomaisten yhteisjärjestön AAPA:n tilastot (2011 ja 2012) poikkeavat paikoin huomattavastikin Rotterdamin sataman kokoamista tilastoista. Yhdysvaltalaissatamien kotimaan rahtiliikenne luetaan mukaan. Tilasto ei kuitenkaan sisällytä arvioihinsa monien kiinalaissatamien kotimaan liikennettä. AAPA:n 2012 tilaston mukaan esimerkiksi yhdysvaltalainen Houstonin satama ja australialainen Dampierin satama kuuluivat maailman 20 suurimman sataman joukkoon; nämä eivät näy Rotterdamin sataman listauksessa. Konttisatamana kahdenkymmenen kärkeen listataan myös Los Angelesin satama. [10][11]

Merkittävä osa maailman suurimmista satamista sijaitsee nykyään Kiinassa. Maassa oli vuonna 2011 jo 26 megasatamaa, joiden kautta kulki yli 100 miljoonaa tonnia rahtia vuodessa. Viisi vuotta aiemmin eli vuonna 2006 kiinalaisia megasatamia oli 12 kappaletta. Suursatamista 17 on merisatamia ja 9 jokisatamia. Erityisen suuri merkitys on Jangtsejoen suistoon ja varrelle sijoittuneilla satamilla.[12][13][14] Tilastoja vertaillessa on huomattava, että esimerkiksi kiinalaiset satamatilastot sisältävät usein kotimaanliikenteen osana rahtimääriään eli kyse ei aina ole ulkomaankaupan rahtimääristä. Jokisatamista suurin on Jiangsun maakunnassa sijaitseva, vuonna 2002 yhdistämällä muodostettu Suzhoun satama. Se nousisi rahtimääränsä (380 milj. tonnia) perusteella vuonna 2011 Kiinan viidenneksi suurimmaksi satamaksi ja yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta satamasta, jos sisävesisatamat lasketaan mukaan.[15][16][17][14] Vuonna 2013 Suzhoun satama listattiin rahtiliikenteen tonnimäärällä mitattuna jo maailman 6. suurimmaksi satamaksi 454,3 miljoonalla tonnillaan (tällöin oli siis jo Rotterdamin satamaa suurempi).[3]

Itämeren suurimmat satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämeren suurin rahtisatama vuonna 2012 oli Primorskin öljysatama
Riika on myös risteilysatama
Liettuan Klaipėdan satamaa laajennetaan LNG-kaasukuljetuksiin sopivaksi 2014 mennessä

Luettelossa on esitetty Itämeren suurimpia satamia kokonaisrahtimääränsä perusteella. Listattujen satamien kautta kulkenut rahtimäärä ylitti 20 miljoonaa tonnia vuonna 2011. Vuosien 2012–2014 kolme suurinta rahtisatamaa löytyivät kaikki Pietarin seudulta.[18][19] (Luettelo on hieman puutteellinen; esitetyt arvot löytyvät lähteistettynä vastaavista artikkeleista. Sköldvikin sataman kohdalla käytetyt lähteet on kuitenkin merkitty. Ruotsin toiseksi suurimman sataman, Preemraff Lysekil -jalostamon sataman rahtimäärät eivät tätä taulukkoa laadittaessa olleet tiedossa, rahtivolyymi suuruusluokassa 15–22 milj. tonnia.) Vuoden 2014 rahtitilaston perusteella Ust-Lugan satama oli kasvattanut kuljetuksiaan 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli kivunnut rahtimäärältään Itämeren suurimmaksi satamaksi 75,7 miljoonan tonnin kokonaisrahtimäärällään. Vastaavasti Primorskin öljysataman rahtimäärä laski, kun kasvava määrä sen aiemmin hoitamista kuljetuksista kulki vuonna 2014 Suomenlahden eteläpuoleisen sataman kautta.[19]

Sataman nimi Valtio Rahti-
liikenne
2014 (milj. t.)
Rahti
2013 (milj. t.)
Rahti
2012 (milj. t.)
Rahti
2011 (milj. t.)
Rahti
2010 (milj. t.)
Rahti
2009 (milj. t.)
Ust-Lugan satama Venäjä 75,7[19] 62,6 46,6 22,7 11,8 10,4
Pietarin suursatama Venäjä 61,9[19] 58,0 57,8 60,0 58,0 50,4
Primorskin öljysatama Venäjä 53,7[19] 63,8 74,8 75,1 77,6 79,2
Riian satama Latvia 41,1[20] 35,5 36,1 34,1 30,5 29,7
Göteborgin satama Ruotsi 37,1[21] 38,9 42 41,3 44,3 38,9
Klaipėdan satama Liettua 36,4[22] 33,4 35,2 36,6 31,3 27,9
Gdańskin satama Puola 32,3[23] 30,3 26,9 25,3 27,2 18,9
Tallinnan satama Viro 28,3[24] 28,2 29,5 36,5 36,7 31,6
Ventspilsin satama Latvia 26,2[25] 28,8 30,3 28,5 24,8 26,6
Lyypekin satama Saksa 26,0 26,1 26,5 26,6 26,4
Rostockin satama Saksa 24,2[26] 21,3[26] 21,2 22,2 23,7 21,5
Szczecin-Świnoujścien satama Puola 23,4[27] 22,8 21,3 21,4 20,8 16,5
Sköldvikin satama[28] Suomi 19,7[29]1) 23,1[30] 23,2[31][32] 22,2 20,5 20,8
Huom. 1): Kotimaan rahtiliikenne ei vielä sisälly Sjöldvikin sataman 2014 rahtimäärään.

Suomen suurimpia satamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nesteen Sköldvikin satama Porvoon Kilpilahdessa on Suomen suurin satama.

Tavaraliikenteen satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on lueteltu tavaramäärässa mitattuna Suomen suurimpia satamia vuosina 2010 (vienti + tuonti, tonneina),[33] 2012 (sis. ulkomaan ja kotimaan liikenne)[31][32] ja 2014.[29] Vuonna 2011 Kotkan ja Haminan satamat yhdistyivät HaminaKotkan satamaksi. Vuonna 2014 Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenteen määrä oli yhteensä 96,1 miljoonaa tonnia (josta merisatamat 94,6 milj. t, sisävesien satamat 1,5 milj. t.).[29] Satamien välisessä kotimaanliikentessä kulki vuonna 2014 yhteensä 4,9 miljoonan tonnia rahtia.[34]

Satama Rahti
2010 (t)
Rahti
2012 (t)[31][32]
Rahti
2014 (t)[29]
(Huom! ei vielä sisällä
kotimaan rahtiliikennettä)
Sköldvikin satama 20 544 871 23 206 980 19 712 371
HaminaKotkan satama 15 810 294
11 299 324 (Kotkan satama)
4 510 970 (Haminan satama
)
14 523 041 12 446 706
Helsingin satama 10 939 870 10 832 441 10 696 458
Kokkolan satama 6 339 443 7 406 829 8 110 130
Naantalin satama 8 107 982 6 663 949 5 421 341
Rauman satama 5 696 144 5 967 104 5 586 469
Raahen satama 6 202 764 5 425 491 5 075 056
Porin satama 4 984 850 3 737 913 3 718 300
Oulun satama 3 601 060 3 577 225 2 911 344
Hangon satama 3 579 206 3 233 693 3 685 067
Turun satama 2 955 980 2 525 641 2 424 135
Tornion satama 1 964 058 2 272 104 2 781 026
Kemin satama 2 195 693 1 980 364 1 591 824
Inkoon satama 1 338 602 1 538 722 1 407 147
Uudenkaupungin satama 1 204 265 1 460 880 1 644 075
Pietarsaaren satama 1 657 695 1 317 103 877 445
Vaasan satama 1 395 851 1 201 474 1 359 852
Loviisan satama 1 147 860 1 034 697 942 665
Kaskisen satama 1 073 883 926 539 961 431
Kantvikin satama   785 516 625 573

Matkustajaliikenteen satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin satama on Suomen vilkkain matkustajasatama.

Suomen ulkomaanliikenteen matkustajasatamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkomaanliikenteen matkustajamäärät on esitetty satamakohtaisesti oheisessa taulukossa. Lukuarvo kuvaa tulevan ja lähtevän liikenteen yhteistä matkustajamäärää.[35]

Satama Matkustajat
2013[35]
Matkustajat
2014[29]
Helsingin satama 11 556 525 11 736 064
Turun satama 2 916 312 2 731 682
Maarianhaminan länsisatama 2 505 417 2 492 012
Eckerön satama 911 357 912 935
Vaasan satama 152 358 161 267
Naantalin satama 143 011 124 751
Lappeenrannan satama 20 706 18 419
Hangon satama 5 459 182
Långnäsin satama 4 357 3 920
Kemin satama 1 555 498
HaminaKotkan satama 1 366 0
Muut satamat 296 113
Ulkomaan matkustajaliikenne yhteensä 18 218 719 18 181 844

Kotimaan matkustajaliikenteen satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen kotimaanliikenteessä matkusti vuonna 2010 yhteensä 4 307 997 matkustajaa (huviveneilyä ei tässä lasketa).[36] Kotimaan matkustajaliikennettä edustavat vaikkapa Suomenlinnan lautalla tehdyt matkat, saariston yhteysalusliikenne ja lukuiset päiväristeilyreitit merellä ja sisävesistössä. Vilkkainta matkustajaliikenne oli pääkaupunkiseudulla (yhteensä 2 474 845 matkustajaa), Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä (528 479), Ahvenanmaalla (533 709), ja Saaristomerellä (223 544). Helsingin, Maarianhaminan ja Långnäsin ohella merkittäviä satamapaikkoja olivat muun muassa Kuopio, Tampere, Savonlinna, Lappeenranta, Turku, Lahti ja Jyväskylä ja Naantali.[36][37]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Jouko Santala: Kauppamerenkulku ja satamatoiminnot. Espoo: Weilin+Göös, 1989. ISBN 951-35-4640-3.
  2. a b Port of Rotterdam: Port statistics 2012–2014 (World ports, Top 20 World ports 2012–2014 on pages 8–9) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 8.6.2015. (englanniksi)
  3. a b c d Throughput Ranking of Top 10 Global Ports (Shanghain merenkulkuyliopiston ylläpitämän China Shipping Databasen tieto vuosien 2012-2013 rahtimääristä tonneina maailman 10 suurimman sataman osalta) Shanghai Maritime University China Shipping Database. Viitattu 15.6.2014. (englanniksi)
  4. a b c Port of Rotterdam: Port statistics 2011–2013 (World ports, Top 20 World ports 2011–2013 on pages 8–9) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  5. a b c d e f Port of Rotterdam: Port statistics 2009–2011 (World ports, Top 20 World ports 2009–2011 on pages 8–9) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  6. a b c d e Port of Rotterdam: Port statistics (World ports, Top 20 World ports 2006–2009 on pages 4–5) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  7. a b c d e Tangshan Port Market Port Investor, port-investor.com. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  8. Statistics 2014, Annual Trade port-of-nagoya.jp. Viitattu 8.6.2015. (englanniksi)
  9. a b Statistics 2013, Annual Trade port-of-nagoya.jp. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  10. World Port Rankings – 2011 (pdf) American Association of Port Authorities, www.aapa-ports.org. Viitattu 31.3.2013. (englanniksi)
  11. World port rankings 2012 (pdf) (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä (t) ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2013. American Association of Port Authorities, aapa-ports.org. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  12. China has 26 ports that now handle 100 million tonnes of cargo a year marine-news-china.com. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  13. Jíangsu’s port throughput surpasses 1.5 billion tons last year 15.2.2011. marine-news-china.com. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  14. a b Veenstra A. & T. Notteboom: The Development of the Yangtze River Ports System (pdf) Proceedings of the 2009 IAME Conference, Copenhagen. 2009. www.porteconomics.eu. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  15. 苏州港 (Suzhoun satama) 2008. China Ports & Harbors Association, port.org.cn. Viitattu 29.12.2012. (kiinaksi)
  16. Suzhou Port Market PortInvestor, port-investor.com. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  17. 苏州港货物吞吐量3.8亿吨 首次跻身全国前五位 (Suzhoun sataman rahtimäärä 380 miljoonaa tonnia – ensimmäistä kertaa kansallisessa kärkiviisikossa) 9.2.2012. China News,chinanews.com. Viitattu 29.12.2012. (kiinaksi)
  18. Statistika - Gruzooborot porta (Excel-muotoisten rahtitilastojen hakemissivulta, tämä vuosien 2011-2013 tilasto) 2014. Pietarin (seudun) satamahallinto, pasp.ru. Viitattu 13.6.2014. (venäjäksi)
  19. a b c d e Statistika – Gruzooborot 12 mesjatsev 2014 goda (.xlsx) (Excel-muotoisten vuosirahtitilastojen arkiston hakemissivulta, tämä vuoden 2014 rahtitilasto) 2015. Pietarin (seudun) satamahallinto, pasp.ru. Viitattu 1.3.2015. (venäjäksi)
  20. Statistics Riian vapaasatama, rop.lv. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  21. Rise in car exports through the Port of Gothenburg 28.1.2015. Göteborgs hamn, goteborgshamn.se. Viitattu 1.3.2015. (ruotsiksi)
  22. Review of cargo handling in Klaipeda Seaport in Jan-Dec’14 2.2.2015. portnews.ru. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  23. Port of Gdansk throughput up 7 percent to 32.3 million tonnes in 2014 16.1.2015. portnews.ru. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  24. Throughput of port Tallinn (Estonia) up 0.3% to 28.32 mln t in 2014 21.1.2015. portnews.ru. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  25. Throughput of port Ventspils (Latvia) down 9% to 26.02 mln t in 2014 16.1.2015. portnews.ru. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  26. a b Statistiken Hafenentwicklungsgesellschaft Rostock, viitattu 13.6.2014 ja 1.3.2015, (saksaksi)
  27. Obroty w granicach administracyjnych portów Szczecin i Świnoujście wg grup towarowych za grudzień i 12 m-cy 2014r port.szczecin.pl. Viitattu 1.3.2015. (puolaksi)
  28. Annual statistics, Goods traffic, 2011 (linkki vuoden 2011 tilastoon, vastaavasti vuodet 2010 ja 2009) Satamaliitto, finnports.com. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  29. a b c d e Ulkomaan meriliikenteen kuukausitilasto –12/2014 (pdf) (Taulukko 2. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain, sarake 1–12 2014: Yhteensä ja Taulukko 7. Matkustajaliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä satamittain) Suomen virallinen tilasto, ISSN 1795– 5106. 2015. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 28.2.2015. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  30. http://www.finnports.com/eng/statistics/?stats=yearly&T=8&year=2013
  31. a b c Kotimaan tavaraliikenne aluksilla satamittain ja tavararyhmittäin 2012 2013. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 6.4.2013. (suomeksi)
  32. a b c Ulkomaan meriliikenteen kuukausitilasto – joulukuu 2012 (pdf) (Kohta 2. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain, sarake Tammi–joulukuu 2012: Yhteensä) Suomen virallinen tilasto, ISSN 1795-5106. 2013. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 6.4.2013. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  33. Tavaraliikenne 2010 (Tilastoissa mukana vain Suomen Satamaliiton jäsenten tiedot, josta tilastosta puuttuvat esimerkiksi Ahvenenmaan satamat) Suomen Satamaliitto. Viitattu 3.12.2011.
  34. Liite 2. Kotimaan tavaraliikenne aluksilla satamittain ja tavararyhmittäin 2014 2015. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 27.3.2015. (suomeksi)
  35. a b Ulkomaan meriliikennetilasto 2013 (pdf) (Ulkomaan matkustajaliikenteestä s. 30–36) Liikenneviraston tilastoja 5/2014. 2014. Helsinki: Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 21.10.2014. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  36. a b Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain ja liikennelajeittain 2010 2011. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 27.12.2012. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  37. Kuva 16. Kotimaan matkustajaliikenne aluksilla, pl. veneily 2010 (pdf) 2011. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 27.12.2012. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]