Kangaslampi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lakkautettua kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kangaslampi
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Varkaus
Kangaslampi.vaakuna.svg Kangaslampi.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°17′45″N, 028°15′05″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Kuntanumero 212
Hallinnollinen keskus Kangaslammin kirkonkylä
Perustettu 1896
– emäpitäjä Rantasalmi
Liitetty 2005
– liitoskunnat Varkaus
Kangaslampi
– syntynyt kunta Varkaus
Pinta-ala 412,96 km²
– maa 298,84 km²
Väkiluku 1 594  [1]
(31.12.2004)
väestötiheys 5,38 as./km²

Kangaslampi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Savossa. Kunta liitettiin Varkauden kaupunkiin vuoden 2005 alussa.

Vuoden 2002 alussa Kangaslampi siirtyi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan. Vuonna 2004 kunnassa asui 1 611 ihmistä ja sen pinta-ala oli 412,96 km² josta 114,12 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 5,38 asukasta/km². Vuoden 2005 alussa Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin. Kunta oli perustettu vuonna 1896.

Kangaslammin kirkko on vuodelta 1973 oleva Kaj Michaelin suunnittelema pieni kirkko.

Härkämäen observatorion tähtitorni.

Härkämäen observatorio sijaitsee Kangaslammilla. Observatorio valmistui vuonna 2004. Observatoriolla on muun muassa havaittu supernovia (ensimmäiset löydöt Suomessa), eksoplaneettoja, asteroideja ja komeettoja.

Kangaslammista käytettiin vuoteen 1869 saakka nimeä Vesikansa.[2][3]

Kangaslammin nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvun alkupuolella juustopaisti: ruskistettua sianlihaa sekoitetaan ternimaitoon ja keitetään sakeaksi.[4]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjuranta, Hevonlahti, Kangaslampi, Palvalahti, Rauhamäki, Viljolahti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2004 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  2. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  3. Ikonen, Antti: Kangaslampi, historiaa kivikaudelta 2000-luvulle, s. 86. 1. painos. Jyväskylä: WS Bookwell Oy, 2009.
  4. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]