Pohjois-Savon maakunnan kuntien vaakunat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjois-Savon maakunta

Mustassa kentässä ylös vasemmalle palkeittain viritetty käsijousi; kaikki kultaa paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa.

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Iisalmi

Aaltokoroisesti musta-kultakatkoinen kilpi, jonka yläkentässä pystyssä jännitetty käsijousi, kokonaan kultaa, ja alakentässä kaksi piilukirvestä ristikkäin ja niiden varsien ympärillä saatteena neljä ruusua asetettuina 1+2+1, kaikki mustia.

Ahti Hammar vanhan vaakunan pohjalta, 24. syyskuuta 1964

Joroinen

Kultakentässä musta, punavaruksinen häränpää edestäpäin, saatteena kolme mustaa kuulaa, joista pään yläpuolella yksi ja kummallakin sivulla yksi.

Olof Eriksson, 12. kesäkuuta 1953

Kaavi

Punaisessa kentässä hopeinen, aaltokoroinen kärki.

Kaj Kajander, 21. helmikuuta 1956

Keitele

Mustassa kentässä kolme kultaista nuottavenettä alatusten.

Ahti Hammar, 16. toukokuuta 1962

Kiuruvesi

Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2+1.

Tapio Vallioja, 7. kesäkuuta 1963

Kuopio

Katkoisen kilven mustassa yläkentässä pystyssä viritetty jousi ja sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa, paitsi nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa; hopeisessa alakentässä punainen yksitorninen kirkko, jonka ovi- ja ikkuna-aukot mustat.

Piirtänyt uudelleen Seppo Ruotsalainen, 12. kesäkuuta 1958

Lapinlahti

Mustassa kentässä kaskenviertäjä työvälineenään viertokanki; miehen molemmin puolin saatteena kuusikärkinen tähti; kaikki kultaa, paitsi miehen kasvot ja kädet luonnonväriset sekä virsut ja viertokangen tyvi punaiset.

Ahti Hammar, 11. marraskuuta 1952

Leppävirta

Mustan kentän tyvessä aaltokoroinen kultahirsi, jonka yläpuolella kultainen, punanorkkoinen ja -silmuinen leppä.

Ahti Hammar, 14. kesäkuuta 1950

Pielavesi

Mustassa kentässä kaksi paaluittaista hopeista tuohitorvea selätysten, saatteena niiden yläkulmassa ja kummallakin sivulla kultainen naulakantainen apilaristi.

Ahti Hammar ja Niilo Toikkanen, 23. tammikuuta 1954

Rautalampi

Aaltokoroisesti kahdesti lohkoinen musta-, hopea- ja punakenttäinen kilpi; kummassakin värikentässä hopeinen raudanmerkki.

Ahti Hammar, 19. maaliskuuta 1959

Rautavaara

Mustassa kentässä kolmoisvuori, jonka yläpuolella kaksi kirvestä vinoristikkäin, kaikki hopeaa; vuoressa punainen raudanmerkki.

Olof Eriksson, 5. tammikuuta 1954

Siilinjärvi

Mustassa kentässä kaksi kassaraa (vesuria) vinoristikkäin, niiden alapuolella saatteena vesilehvä; kaikki kultaa.

Olof Eriksson, 17. heinäkuuta 1956

Sonkajärvi

Mustassa kentässä kultainen myllynratas, josta nousee viisi kultapunaista liekkiä.

Ahti Hammar, 15. lokakuuta 1954

Suonenjoki

Mustassa kentässä renkaan ympäröimä mansikanlehti, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers, 2. tammikuuta 1964

Tervo

Sinisessä kentässä kultakyljet ja viisi kultaista irtoriukua asetettuina 2:1:2.

Gustaf von Numers, 19. syyskuuta 1963

Tuusniemi

Kultakentässä musta kaarityviö, jolla seisoo musta, punahelttainen teeri, tyviössä kolme kultakruunua.

Gustaf von Numers, 13. tammikuuta 1959

Varkaus

Mustassa kentässä esiintyöntyvä koukistettu käsivarsi pidellen hirsittäistä ankkuria; kaikki kultaa.

Olof Eriksson, 3. huhtikuuta 1954

Vesanto

Mustassa kentässä kultaiset viitosjänteet.

Gustaf von Numers, 3. tammikuuta 1968

Vieremä

Mustassa kentässä kaateinen polviorsi, jossa kasvaa havun oksa; molemmat kultaisia.

Aake Kaarnama, 17. huhtikuuta 1964

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Iisalmen maalaiskunta (1954–1969)

Mustassa kentässä vieretysten kolme hopeakynttilää, joiden liekit kultaa.

Olof Eriksson, 20. syyskuuta 1954

Juankoski (1957–2016)

Mustassa kentässä alainen, yläpuoleltaan sakarakoroinen ja alapuoleltaan aaltokoroinen hopeahirsi; sakaroista, joita on näkyvissä kolme, nousee hopea-punainen tulenlieska.

Arvi Rannanheimo, 10. joulukuuta 1957

Kangaslampi (1965–2004)

Mustassa kentässä kultainen vesilehti.

Kaj Kajander, 4. marraskuuta 1965

Karttula (1965–2010)

Sinisessä kentässä kanto, josta kasvaa kummallekin puolelle koivunverso; kaikki hopeisia.

Aake Kaarnama, 4. helmikuuta 1965

Kuopion maalaiskunta (1953–1968)

Mustassa kentässä kolme kultaista jännittämätöntä käsijousta alakkain.

Olof Eriksson, 10. syyskuuta 1953

Maaninka (1952–2014)

Mustassa kentässä kultapalkki, jossa kolme mustaa, punavaruksista, seisovaa sorsaa hirsittäin.

Gustaf von Numers, 12. joulukuuta 1952

Muuruvesi (1963–1970)

Vihreässä kentässä kaksi vasemmalta esiintyöntyvää kultaista uittohaan terää.

Kaj Kajander, 18. huhtikuuta 1963

Nilsiä (1953–2012)

Mustassa kentässä kultainen havuristi.

Olof Eriksson, 29. joulukuuta 1953

Riistavesi (1964–1972)

Mustassa kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kolmipiikkinen kulta-atrain.

Kaj Kajander, 17. huhtikuuta 1964

Säyneinen (1964–1970)

Kilpi apilakoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan; kaksi apilanlehteä näkyvissä.

Kaj Kajander, 3. huhtikuuta 1964

Varpaisjärvi (1961–2010)

Kilpi halkoinen ja havukorokatkoinen, kulta-musta.

Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961

Vehmersalmi (1964–2004)

Mustassa kentässä kolme airoa vieretysten, vastapalkeittain ja niiden päällikkeenä kolme airoa vieretysten, palkeittain; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers, 10. kesäkuuta 1964