Kirjalansalmen silta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjalansalmen silta
Kirjalansalmen silta kuvattuna Kirjalansaaresta.
Kirjalansalmen silta kuvattuna Kirjalansaaresta.
Ajokaistoja 2
Ylittää Kirjalansalmi
Sijainti Kaarina, Parainen
Ylläpitäjä Väylävirasto
Siltatyyppi Riippusilta
Pisin jänneväli 220 m
Pituus 287 m
Leveys 14 m
Alituskorkeus 11 m
Liikenne päivässä 10 700 (2015)[1]
Avattu liikenteelle 1963
Koordinaatit 60°21′57.2″N, 022°21′30.5″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kirjalansalmen silta rakenteilla vuonna 1963.

Kirjalansalmen silta (ruots. Rävsundsbron) on vuonna 1963 valmistunut riippusilta Kaarinan ja Paraisten välillä. Sen alituskorkeus on 11 metriä[2] ja pääjännevälin pituus on 220 metriä, joten se on Suomen pisin riippusilta.[3] Kirjalansalmen silta oli jänneväliltään Suomen pisin silta vuoteen 1997 asti, jolloin Raippaluodon silta valmistui.[4]

Siltaa pitkin kulkee seututie 180, joka on osa Saariston rengastietä.

Käyttöikänsä päähän tullut Kirjalansalmen silta uusitaan. Uuden sillan on tarkoitus valmistua vuonna 2025.[5]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjalansalmen silta on teräksinen, betonikantinen kolmeaukkoinen riippusilta, jonka pääjänne on 220 metriä ja molemmat reunajänteet 25 metriä. Sillan hyödyllinen leveys on 10 metriä,[6] kevyen liikenteen väylineen 14 metriä.[7] Pylonit on hitsattu teräslevyistä ja muototeräksistä. Tässä sillassa on vielä työmaalla tehtyjä niittiliitoksia.[6]

Kirjalansalmen sillan suunnitteli tanskalainen insinööritoimisto Chr. Ostenfeld & W. Jønson.[6]

Korjaukset ja liikenteen rasitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltaa korjattiin vuosina 1999 ja 2000, jolloin sen päällyste uusittiin ja kannen yläpuoliset osat maalattiin. Siltaan tehtiin suuri peruskorjaus myös vuosina 2004–2005, jolloin korjattiin muun muassa sillan betonikantta, liikuntasaumoja[8] ja uusittiin sillan kaiteet. Korjaus maksoi sillan kannen odotettua huonomman kunnon takia liki 40 % yli ennalta arvioidun summan.[9] Korjauksen lopuksi sillan kantavuus testattiin.[10] Silta sai myös erikoisvalaistuksen.[11] Kaksi vuotta kestäneiden korjausten loppusumma oli kaikkiaan noin 2,5 miljoonaa euroa.[12]

Vuonna 2010 vaihdettiin sillan kannen alapuolella olevat niin sanotut pendelilaakerit (pendelisauvat). Vaihtotyöstä aiheutui paino- ja nopeusrajoituksia sekä toisen ajokaistan sulkemisia vilkkaan kesäliikenteen aikana.[13][14]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaristotien liikenne on vilkasta, kesäaikana jopa 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ely-keskuksen, Paraisten ja Kaarinan kaupunkien ja alueen teollisuusyritysten muodostama työryhmä pohtii koko reitin liikenteenohjauksen uudistamista. Kova liikenne rasittaa Kirjalansalmen siltaa: sen yli kulkee yli 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa ja niiden aiheuttama aaltomainen liike rapauttaa teräksisen riippusillan kuntoa nopeasti. Sillan nopeusrajoitusta halutaan alentaa, jotta sillan kantokyky säilyisi mahdollisimman pitkään.[15]

Uusi silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjalansalmen silta uusitaan, koska se on tullut käyttöikänsä päähän. Sillan korjaaminen maksaisi enemmän kuin uuden sillan rakentaminen ja korjaustyön aiheuttama haitta liikenteelle kestäisi liian kauan. Uuden sillan yleissuunnittelu aloitettiin kesällä 2015.[16] Yleissuunnitelma hyväksyttiin syyskuussa 2018. Kirjalansalmen sillasta noin viiden kilometrin päässä Paraisten keskustan suuntaan sijaitseva Hessundinsalmen silta taasen ei kestä raskaiden HCT-rekkojen painoa, joten HCT-rekkojen liikennöinnin salliminen Saaristotiellä vaatii myös Hessundinsalmen sillan uusimisen. Molemmat siltahankkeet etenevät samanaikaisesti.[17]

Uuden sillan on tarkoitus sijoittua vanhan sillan itäpuolelle sen välittömään läheisyyteen.[16] Eduskunta myönsi lisätalousarviossa kesäkuussa 2021 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimiseen yhteensä 128 miljoonaa euroa, Kirjalansalmen sillan osuuden ollessa noin 85 miljoonaa euroa[18] Sillat toteutetaan allianssimallilla.[19] Allianssikumppaniksi valittiin syksyllä 2021 Kreate.[20] Sillan suunnittelijaksi valittiin joulukuussa 2021 WSP Finland.[21]

Yleissuunnitelman mukaan uudesta Kirjalansalmen sillasta tulee kaksipylonisen vinoköysisillan ja palkkisillan yhdistelmä, jossa vinoköysisiltaosuus on sillan pohjoispäässä. Pituudeltaan silta on 675,5 metriä. Suora vinoköysiosuus on kolmeaukkoinen, sen keskijänne on 250 metriä ja reunajänteet kumpikin 100 metriä pitkät. Kaarevassa palkkisillassa on viisi aukkoa, neljä palkkisiltaosuuden jännettä ovat pituudeltaan 43 metriä ja eteläisin jänne sillan Paraisten puoleisessa päässä on 35 metriä.[22] Sillan päällysrakenne on koko sillan mitalla yhtenäinen, tasakorkea liittopalkki. Vinoköysisillan köydet ovat viuhkamaisesti ja kiinnittyvät molemmin puolin siltaa. Pylonien yläpäät ovat I-malliset ja ne kohoavat 72–74 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sillan alituskorkeus vinoköysisillan keskijänteen kohdalla on 16 metriä. Sillalle tulee läpinäkyvä kaide.[23]

Sillalle tulee kaksi ajokaistaa ja itäreunalle kevyen liikenteen väylä. Koska silta on ainoa kiinteä tieyhteys mantereen ja saariston välillä, halutaan liikenteen sujuminen turvata katkoitta molempiin suuntiin myös silloin, kun siltaa korjataan tai huolletaan tai on muu häiriö. Tästä syystä ei sillan kevyen liikenteen väylää eroteta ajoradasta kaiteella, vaan kaksi metriä leveällä erotuskaistalla, joka mahdollistaa joustavat kaistajärjestelyt poikkeustilanteissa. Kevyen liikenteen väylän leveys on 3,5 metriä ja ajoradan seitsemän metriä. Sillan hyödyllinen leveys eli kaiteiden väli on 15,75 metriä.[22]

Sillan lisäksi tulee rakennettavaksi uutta tietä kevyen liikenteen väylineen salmen molemmin puolin, alikulkukäytävä Kirjalansaaren puolelle, meluaitaa ja uutta tievalaistusta. Myös yksityistiejärjestelyjä ja tieliittymien parannuksia joudutaan tekemään.[24]

Vanhan sillan purkamisen on arvioitu kestävän noin vuoden.[25] Riippusillan eteläpuolinen noin 300 metriä pitkä tulopenger puretaan, samoin sillan päiden pengerrykset puretaan ja maisemoidaan.[24] Siltapenger ja sen tekotapa on pienentänyt veden syvyyttä molemmin puolin pengertä ja suunnitelmiin kuuluu meren pohjan ruoppaaminen.[1] Penkereen purku ja merenpohjan ruoppaus parantavat veden virtausta salmessa ja mahdollistavat pienveneellä liikkumisen myös salmen etelärannan lähellä.[26] Kirjalansalmen keskisyvyys on noin 10 metriä, ja sen luonnollinen leveys riippusillan kohdalla on noin 570 metriä, mutta sillan eteläpuolen penger kaventaa salmen noin 240 metriin. Salmessa on runsasta ruovikoitumista sillan lähellä. Ruovikoitumista on ollut jo 1930-luvulla, jolloin nykyisen tulopenkereen paikalla oli vuonna 1926 rakennettu pengertie Paraisten suunnasta salmessa olleelle Sälsten-nimiselle luodolle. Luoto on jäänyt nykyisen tiepenkereen alle.[27] Luoto ennallistetaan eli pengertäytön materiaali poistetaan ja kallio otetaan näkyviin. Luodolle istutetaan maksaruohoa ja luonnonkasveja, ja alue jätetään rauhaan palautumaan luonnontilaan.[28]

Ennen siltaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen siltaa yli puoli kilometriä leveä salmi ylitettiin lossilla. Vuonna 1915 Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö teki aloitteen pengertien rakentamisesta Sälstenin luodolle. Tie toteutui vuonna 1926 ja lossimatka lyheni puoleen. Liikennöintiä helpotti myös se, että samaan aikaan lossiksi vaihtui konevoimalla käyvä ponttoonilossi,[29] joka vaihtui isompaan vuonna 1932. Ensimmäinen silta salmen yli toteutui 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa, jolloin Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö hankki lossin rinnalle ensin yksikaistaisen ponttoonisillan, joka laajennettiin myöhemmin kaksikaistaiseksi. Lossi jäi pois käytöstä 1950-luvulla. Riippusillan rakentamisen yhteydessä vanha pengetie muutettiin sillan tulotieksi.[30]

Muut 1960-luvun riippusillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla rakennettiin Suomeen kuusi isoa betonikantista riippusiltaa.[6] Riippusiltojen rakentaminen tyrehtyi palkkisiltojen rakentamistekniikan kehityttyä 1960- ja 1970 luvuilla sekä vinoköysisiltojen tultua kilpailukykyisemmiksi 1980-luvulla.[31] Sillat ovat:[6]

Silta Valmistumis-
vuosi
Pääjänne
m
Kunta Tie
nro
Sillan tila
Hännilänsalmen silta 1962 125 Viitasaari 4 Purettu 2010.
Sääksmäen silta 1963 155 Valkeakoski 130 Peruskorjaus 2003–2005.
Kirjalansalmen silta 1963 220 Kaarina
Parainen
180 Peruskorjaus 1999–2010.
Virran silta 1964 114 Iitti 362
Kirkonvarkauden silta 1967 139,2 Mikkeli 62 Peruskorjaus 2008–2010.
Karisalmen silta 1969 125 Asikkala 314

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aitta, Seppo (vastaava toimittaja): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
  • MT 180 Kirjalansalmen silta – Yleissuunnitelma. Sillan yleissuunnitelman tekijä: WSP Finland Oy. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportti, 95/2016. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2016. ISBN 978-952-314-519-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.12.2021).
  • Mäkinen, Johanna (vastaava tutkija): Kirjalansalmen arkeologinen vedenalaisinventointi. Subreering Ammattisukellustyöt Oy, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.12.2021).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Yleissuunnitelma, 2016, s. 5
  2. Hokkinen, Lauri: Omatoimimatkailijan opas Saariston Rengastielle ja Pikku Rengastielle, s. 10. Abonisos, 2012. ISBN 978-952-93-0215-4.
  3. Salonen, Torsti: Kirjalansalmen silta Torsti Salosen siltasivusto. Torsti Salonen. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.8.2013.
  4. Aitta, 2004, s.448
  5. Törmänen, Eeva: Teräksen hinta pani suunnitelmat uusiksi: Suomeen rakennetaan nyt pikavauhtia uutta isoa siltaa, jonka 265 m jännevälin rinnalla Kruunuvuorensiltakin kalpenee – Tältä näyttää Kirjalansalmen työmaalla Tekniikka&Talous. 12.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  6. a b c d e Aitta, 2004, s.228-229
  7. Aitta, 2004, s.496-497
  8. Ojanperä, Päivi: Kirjalansalmen sillan jättiremontti haukkaa valtaosan korjausrahoista. Turun Sanomat, 3.5.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2013.
  9. Hyvönen, Veijo: Kirjalansalmen ja Mäntylän sillat vievät muilta korjausrahat. Turun Sanomat, 18.4.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2013.
  10. Myllyluoma, Marja: Kirjalansalmen silta sai kantaakseen 190 tonnia. Turun Sanomat, 12.8.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2013.
  11. Kirjalansalmen silta saa taidevalaistuksen. Turun Sanomat, 28.9.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2013.
  12. Kirjalansalmen sillan korjaus valmis. Turun Sanomat, 13.12.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2013.
  13. Kirjalansalmen sillan toinen ajokaista suljetaan viikonlopuksi. Turun Sanomat, 4.6.2010. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2013.
  14. Sillanrakennusta yli 36 vuotta. Turun Sanomat, 30.5.2011. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2013.
  15. Venho, Heli: Raskas liikenne koettelee Kirjalansalmen siltaa 1.7.2013. Yle. Viitattu 8.8.2013.
  16. a b Mt 180 Kirjalansalmen silta Väylävirasto. Arkistoitu 14.12.2020. Viitattu 11.12.2021.
  17. Mt 180 Hessundinsalmen silta Väylävirasto. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 11.12.2021.
  18. Puomisto, Heidi: Eduskunta hyväksyi 128 miljoonaa Paraisten siltojen uusimiseen Turun Sanomat. 23.6.2021. Viitattu 11.12.2021.
  19. Alakoski, Riitta: Kirjalansalmen uudesta sillasta Suomen kuudenneksi pisin – sillan pituus tuplaantuu Turun Sanomat. 22.7.2021. Viitattu 11.12.2021.
  20. Wallenius, Daniel: Vastaavia on rakennettu Suomessa viimeksi 25 vuotta sitten – Kirjalansalmen siltaurakka on lähivuosien vaativin Rakennuslehti. 15.10.2021. Viitattu 11.12.2021.
  21. Lepänrinne, Jenni: Paraisten siltojen suunnittelijoiksi WSP Finland ja Afry Turun Sanomat. 14.12.2021. Viitattu 14.12.2021.
  22. a b Yleissuunnitelma, 2016, s. 24
  23. Yleissuunnitelma, 2016, s. 25
  24. a b Yleissuunnitelma, 2016, s. 27
  25. Yleissuunnitelma, 2016, s. 28
  26. Yleissuunnitelma, 2016, s. 20
  27. Yleissuunnitelma, 2016, s. 8
  28. Mt 180 Kirjalansalmen uuden sillan tiesuunnitelma, Parainen, Kaarina – Tiesuunnitelmaselostus, s. 21. Tiesuunnitelmaselostuksen tekijä: WSP Finland Oy. Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2021. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.12.2021).
  29. Mäkinen, 2016, s. 10
  30. Mäkinen, 2016, s. 11
  31. Aitta, 2004, s.232

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.