Hessundinsalmen silta
| Hessundinsalmen silta | |
|---|---|
| Ajokaistoja | 2 |
| Ylittää | Hessundinsalmi |
| Sijainti | Parainen |
| Ylläpitäjä | Väylävirasto |
| Siltatyyppi | teräsbetoninen sauvakaarisilta |
| Pisin jänneväli | 81,6 m |
| Pituus | 166,6 m |
| Leveys | 12,85 m |
| Alituskorkeus | 15 m |
| Avattu liikenteelle | 1937 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Hessundinsalmen silta on teräsbetoninen kaarisilta, joka sijaitsee Paraisilla maantiellä 180. Sillan toinen kaari on rakennettu 1937 ja levennyksenä toinen kaari 1967. Sillan pituus on 166,6 metriä, hyötyleveys 12,85 metriä ja alikulkukorkeus 15,0 metriä. Uudesta sillasta on valmistunut tiesuunnitelma 2021.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hessundinsalmi ylitettiin vuoteen 1929 asti kapulalossilla. Saaristotietä parannettiin seuraavina vuosina: puinen lossi korvattiin teräslossilla, jonka kantokyky oli 12 tonnia. Tulevaa siltapaikkaa oltiin tutkittu vuonna 1934 ja parhaaksi paikaksi todettiin lossireitin itäpuoli, noin 70 metrin päässä lossista. Salmi oli sillä kohtaa 85 metriä leveä ja veden syvyys keskimäärin 7,5 metriä. Vuonna 1936 luvat ja suunnitelmat olivat kunnossa. Silta valmistui seuraavana vuonna.[2]
Sillan suunnitteli Tie- ja vesirakennushallituksessa Bruno Kivisalo. Sillasta tuli 5,5 metriä leveä sauvakaarisilta, jonka esikuvina olivat sveitsiläisen insinööri Robert Maillartin[2] suunnittelemat kolminivelkaarisillat Alppien maisemissa; näistä tunnetuin lienee 90 metrin jännemittainen Salginatobelin silta.[3] Hessundinsalmen vuonna 1937 valmistuneen sillan kaaren jännemitta on 81,6 metriä. Sillan päissä olivat jatkeena maalle rakennetut 3-aukkoiset kehäsillat, joiden jännemitat olivat Kirjalansaaren puolella 11,75 metriä ja Kirkkosaaren puolella kymmenen metriä. Sillan alikulkukorkeus oli 16 metriä.[2]
Uuden sillan toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väylävirasto solmi marraskuussa 2021 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen uusimishankkeen kehitysvaiheen allianssisopimuksen Kreaten kanssa. Rakentamisen aloittamista tavoitellaan viimeistään tammikuulle 2023.[4] Sillan suunnittelijaksi valittiin joulukuussa 2021 AFRY Finland.[5] Heinäkuussa 2022 Väylävirasto tiedotti, että silta rakennetaan aikaisemmin kaavaillun teräksen sijasta betonista. Materiaalivaihdoksen syynä olivat siltapaikan maaperäolosuhteet ja yleinen voimakas kustannustason nousu. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa ongelmia rakennusmateriaalien saatavuudessa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aitta, Seppo (vast. toimittaja): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hessundinsalmen silta Väylävirasto. Arkistoitu 10.11.2021. Viitattu 10.11.2021.
- ↑ a b c d Aitta, 2004, s. 312–313
- ↑ a b Aitta, 2004, s. 304
- ↑ a b Mäkinen-Önsoy, Katariina: Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltahanke etenee Turun Seutusanomat. 10.11.2021. Viitattu 10.11.2021.
- ↑ a b Lepänrinne, Jenni: Paraisten siltojen suunnittelijoiksi WSP Finland ja Afry Turun Sanomat. 14.12.2021. Viitattu 15.12.2021.
- ↑ Hiltunen , Tarja: Paraisten siltojen rakentaminen alkanee loppuvuodesta – Väylävirasto: Uusimistyö on yksi Suomen vaativimpia siltaurakoita 19.7.2022. Yle. Viitattu 19.7.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hessundin uusi suuri maantiesilta, joka avataan liikenteelle tänään, on mannermaan pisin rautabetoninen maantiesilta, Helsingin Sanomat, 13.11.1937, nro 307, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot