Riippusilta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riippusillan rakenne

Riippusilta on siltatyyppi, jossa sillan kansirakenteet on ripustettu riippuköydestä, joka kulkee pylonilta toiselle.[1] Köyden ja sillankannen väliset ripustusköydet ovat pystysuorat. Maailman pisimmät sillat ovat riippusiltoja. Riippusillan etuna on siltatyypeistä pisin jänneväli, joka voi nykyään olla lähes 2 000 metriä. Maailman pisin riippusilta ja samalla pisin silta on Akashi-Kaikyōn silta Koben lähellä Japanissa. Italiaan Sisilian ja manner-Italian välille on suunnitteilla Messinan salmen silta, jonka jänneväli tulisi olemaan jopa 3 000 metriä.[2]

Riippusilta on yksi maailman vanhimmista siltatyypeistä. Vanhimmissa riippusilloissa köydet olivat liaani- tai hamppuköyttä. Ne korvatiin rautaisilla lattaraudasta tehdyillä ketjuilla ja myöhemmin vaijerilla.[3]

Maailman pisimmät riippusillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silta Kokonaispituus Jänneväli Sijainti Valmistumisvuosi
Akashi-Kaikyōn silta 6529 m 1991 m Japani 1998
Xihoumenin silta 5414 m 1650 m Kiina 2008
Ison-Beltin silta 5328 m 1624 m Tanska 1998
Runyangin silta 4888 m 1490 m Kiina 2005
Humber bridge 4626 m 1410 m Iso-Britannia 1981
Jiangyinin silta 4543 m 1385 m Kiina 1991
Tsing Man silta 4518 m 1377 m Hongkong 1997
Verrazano-Narrows Bridge 4260 m 1298 m Yhdysvallat 1964
Golden Gate Bridge 4200 m 1280 m Yhdysvallat 1937
Yangluon silta 4200 m 1280 m Kiina 2007

Muita tunnettuja riippusiltoja ovat muun muassa Brooklyn Bridge, Tacoma Narrows Bridge ja Höga kusten -silta. Tunnettuja suomalaisia riippusiltoja ovat Keikyän riippusilta, Kirkonvarkauden silta, Louhunsalmen silta ja Sääksmäen silta. Suomen pisin riippusilta on vuonna 1963 valmistunut Kirjalansalmen silta. Tiettävästi vanhin käytössä oleva suomalainen riippusilta on Perttilän silta vuodelta 1910.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2009. ISBN 951-758-446-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aitta, 2004, s.494
  2. Ahtokivi, Ilkka: Messinan salmen siltahankkeeseen kahden vuoden tuumaustauko 1.11.2012. Kansalliskustannus Oy. Viitattu 18.7.2013.
  3. Aitta, 2004, s.494
  4. Aitta, 2004, s.496