Biblia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Biblian nimilehti, 1642

Biblia (Biblia: Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi) oli ensimmäinen kokonainen Raamatun suomennos, joka valmistui vuonna 1642. Siitä tehtiin uudet kieleltään ajanmukaistetut versiot vuosina 1683–1685 ja 1776. Pienempiä kielellisiä korjauksia tehtiin vielä 1800-luvulla. Nykyään Biblialla tarkoitetaan usein juuri uusinta versiota, joka hyväksyttiin virallisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raamatunkäännökseksi vuonna 1776. Sen korvasi uudempi käännös, jota nykyisin kutsutaan Pyhäksi Raamatuksi, vuosina 1933–1938.

Useissa Biblian laitoksissa ovat mukana myös Vanhan testamentin apokryfiset kirjat toisin kuin yleensä uudemmissa käännöksissä suurikokoisia perheraamattuja lukuun ottamatta.

Biblian syntyvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle-herttua oli asettanut 1602 piispa Sorolaisen johtaman komitean kääntämään Raamatun suomeksi.[1] Kun kuitenkin komitean keskeinen jäsen, Turun koulun rehtori Marcus Henrici Helsingius kuoli jo 1609 ja kun yleinen poliittinen ilmapiiri ajoi piispa Sorolaisen vaikeuksiin, jäi työ keskeneräiseksi.

Piispa Isaacus Rothovius jakoi heti Turkuun tultuaan Raamatun kirjoja eri papeille käännettäväksi.[2] Käännöstyön kiirehtiminen on ymmärrettävää, sillä toisaalta oli saatava Jumalan Sana kansankielellä luettavaksi ja toisaalta Kustaa II Adolfin ruotsinkielinen kirkkoraamattu oli ilmestynyt 1618.[3] Piispa saattoi ilmoittaa kuninkaalle 1630, että ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu oli valmis ja odotti painatustaan.[4]

Painotyö lykkääntyi ilmeisesti Saksan sodan vuoksi, eikä käännöksen laatuunkaan oltu täysin tyytyväisiä. [5] Nimenomaisesti Rothoviuksen ansiosta hanke ei päässyt unohduksiin[6] ja vuoden 1636 valtiopäivillä asia oli uudelleen esillä.[7] Samoin 1638, jolloin piispa uudisti pyyntönsä ja hallitus asetti suomennoskomitean, puheenjohtajana Turun kirkkoherra Eskil Petraeus.[8] Muut jäsenet olivat Piikkiön kirkkoherra Gregorius Favorinus, Maskun rovasti Henrik Hoffman sekä Turun Akatemian pyhien kielten professori Martinus Stodius.[9] Komitean saamissa ohjeissa vaadittiin paitsi puhdasta suomea, “jota kaikkialla Suomessa pystytään hyvin ymmärtämään”, myös nimenomaan alkukielen mukaista käännöstä, jonka kuitenkin tuli vastata Lutherin tekemän käännöksen tulkintoja.[10] Komitean työ ilmeisesti pohjasi suurelta osalta aiempaan käännökseen, [11] sillä jo syksyllä 1640 tukholmalainen kirjanpainaja Henrik Keyser aloitti painatuksen.[12] Kokoraamattu valmistui 1642[13] ja käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset.[14]

Raamattua painettiin 1200 kappaletta, joista 750 tuli Suomeen.[15] Kun komea-asuinen kirja oli valmis, tajuttiin Suomessa tapahtuman merkitys ja tämän johdosta 31. heinäkuuta 1642 jokaisessa kirkossa pidettiin kiitosjumalanpalvelus.[16] Piispa Rothovius velvoitti papistoa hankkimaan Raamatun jokaiselle suomenkieliselle seurakunnalle[17] kymmenen riikintaalerin sakon uhalla.[18]

Biblian käyttö nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biblia on edelleen käytössä joillain konservatiivisilla herätysliikkeillä, kuten vanhoillislestadiolaisilla, esikoislestadiolaisilla ja rukoilevaisilla, koska heidän mielestään Raamatun alkuperäinen sanoma välittyy siitä paremmin kuin uudemmista käännöksistä. Vanhoillislestadiolaiset ovat kuitenkin hyväksyneet uuden käännöksen ja käyttävät myös sitä.[19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Parvio, s. 255.
  2. Laasonen, s. 56
  3. Luukko, s. 341
  4. Parvio, s. 256
  5. Laasonen 1991: 56.
  6. Laasonen, s. 57
  7. Parvio, s. 257.
  8. Parvio, s. 258
  9. Heininen, Simo: Favorinus, Gregorius Matthiae (K 1660) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 18.7.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.12.2015.
  10. http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kirjasuomi/biblia.html
  11. Parvio, s. 259
  12. Luukko, s. 342.
  13. Parvio, s. 260
  14. Luukko, s. 343.
  15. Parvio, s. 262.
  16. Parvio, s. 261.
  17. Parvio, s. 263.
  18. Luukko, s. 345
  19. Suviseurat 2007: Suviseurasanasto: raamatunkäännös. Viitattu 23.6.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Biblia: Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi: Pääramattuin hebrean ja grecan jälken: Esipuhetten, marginaliain, concordantiain, selitösten ja registerein cansa. Näköispainos. Alkuteos julkaistu: Stockholmis Henrich Keisarilda [Henrik Keyser], 1642. – Tämä ensimmäisen suomalaisen Raamatun näköispainos on noin kahteen kolmannekseen pienentäen jäljennetty WS:n 1942 julkaisemasta näköispainoksesta. Helsinki: SKS, 1971.
  • Parvio, M.: Isaacus Rothovius Turun piispa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 60. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1959.
  • Luukko, A.: Suomen historia 1617–1721. Werner Söderström osakeyhtiö, 1967.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Biblia
  • Finbible. Suomalaiset Raamatunkäännökset 1933–1938, 1776, 1642 apokryfikirjoineen sekä Se Wsi Testamenti 1548 ja Vanha Testamentti 1552 (niiltä osin kuin käännös on tuolloin tehty).