Saarelaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Petter Saarelainen ja Eva Ryynänen. Hän työskenteli maanviljelijänä Pielisjärvellä, toimi 12 vuotta lautamiehenä, oli Pielisjärven Kolin osuuskassan, jyvästön ja kirjaston hoitajana sekä aliupseerikoulun jälkeen Kuopion tarkk'ampujapataljoonassa osaston päällikkönä 1890–1893. Hän solmi avioliiton Kaisa Koposen kanssa 1893.[1]
Saarelainen nousi Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmään Walter Andersinin tilalle ajanjaksoksi 26. lokakuuta 1909 – 28. helmikuuta 1910. Maalaisliiton eduskuntaryhmään hän kuului 2. helmikuuta 1914 – 4. syyskuuta 1922 ja 1. toukokuuta 1924 – 20. lokakuuta 1930. Jokaisella kerralla hänet valittiin eduskuntaan Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Hän kuului eduskunnassa laki- ja talousvaliokuntaan, sotilasasiainvaliokuntaan sekä suureen valiokuntaan.[1]
Saarelainen kuului Pielisjärven kunnallislautakuntaan ja kunnanvaltuustoon, Maalaisliiton Kuopion läänin itäisen piirin piiritoimikuntaan sekä Pohjois-Karjalan hevosjalostusliiton johtokuntaan. Pitkästä lautamiesurastaan hän sai herastuomarin arvonimen.[1]
