Benjamin Anneberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Benjamin Anneberg (sukunimi aik. Onnela; 3. toukokuuta 1865 Sodankylä2. maaliskuuta 1925 Helsinki) oli suomalainen juristi, kansanedustaja ja senaattori.

Annebergin vanhemmat olivat talollinen, suntio, katekeetta Johan Abraham Onnela (ent. Mathlein) ja Brita Oinas. . Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta 1884 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Anneberg valmistui filosofian kandidaatiksi 1887, auoritti yleisen oikeustutkinnon 1892 ja sai varatuomarin arvon 1894.

Anneberg toimi asianajajana ja kaupunginvaltuuston sihteerinä Oulussa 1894–1904, Oulun kaupunginvoutina 1897–1904 sekä Mäntyharjun tuomiokunnan tuomarina 1904–1910. Hän oli Suomen senaatin oikeusosaston jäsen 1910–1917, mutta joutui erotetuksi koska häntä pidettiin tsaarinvallan yhteistoimintamiehenä ("bobrikoffarina"). Viimeksi hän toimi Pellervo-Seuran lakiasiain neuvontatoimiston päällikkönä vuodesta 1918.

Anneberg oli Suomalaisen puolueen kansanedustajana 1909–1910 edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä. Hän sai vapautuksen edustajantoimesta senaatin jäsenyyden takia 23. syyskuuta 1910 ja hänen seurajakseen eduskuntaan tuli saman puolueen edustaja Aukusti Eronen. Anneberg toimi myös Suomen Lähetysseuran puheenjohtajana ja oli kirkolliskokouksen jäsenenä.

Benjamin Anneberg oli naimisissa vuodesta 1900 Onni Dagmar Vanhalan kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]