Vilho Reima

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vilho Reima

Vilho Reima (vuoteen 1906 Wilhelm Reiman) (28. lokakuuta 1867 Kymin Korkeakoski28. helmikuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kouluneuvos, kansakoulunopettaja ja kansanedustaja. Reima tunnetaan lähinnä siitä että hän toi äitienpäivän vieton Suomeen, mutta Suomen kansan valistajana hän on tehnyt merkittävää työtä. Hän asui myös Tuusulassa ja perusti Tuusulan kansanopiston.[1]

Kotiliesi-lehti kirjoitti Vilho Reimasta vuonna 1927 tammikuun numerossaan ”Vilho Reima 60 vuotta”. Reima osallistui valtiopäiville vuosina 1907–1909 Suomalaisen puolueen edustajana.

Reima oli ensin kiertokoulun opettajana. Hän kävi sitten opettajaseminaarin ja valmistui 1890. Hän toimi Kymin Hurukselan kansakoulun ensimmäisenä opettajana. Vuonna 1893 hän siirtyi opettajaksi Helsinkiin. Haluten nostaa vähävaraisten elintasoa Reima perusti kansakouluja Helsingin ympäristöön. Hän oli edistämässä myös Kymenlaakson kansanopiston perustamista. Myös raittiusasia oli hänen sydäntään lähellä. Hän kirjoitti useita raittius- ja kasvatusalan teoksia. Kotikasvatusyhdistyksen toiminnanjohtajana hän kirjoitti kasvatukseen liittyviä kirjoja, joita on painettu 400 000 kappaletta. Pohjois-Amerikan siirtolaiset pyysivät häneltä neuvoja ja ohjausta. Matkallaan Yhdysvalloissa 1910 Reima tutustui sikäläiseen äitienpäivän viettoon. [2]

Reima kirjoitti Kotikasvatusyhdistyksen julkaisemassa Koti-lehdessä yhdysvaltalaisten äitienpäivänvietosta sekä 1912 että 1913 ja suositteli käytäntöä myös Suomeen, mutta idea ei tuolloin vielä saanut kannatusta. Vuonna 1918 Reima otti Koti-lehdessä asian uudestaan esille ja ehdotti äitienpäivän viettämistä 7. heinäkuuta kyseisenä vuonna. Ensimmäistä äitienpäivää vietettiin vain paikoittain maaseudulla, varmuudella Alavieskassa, Harjavallassa ja Urjalassa sekä kolme viikkoa myöhemmin Korpilahdella.[3] Alavieskassa juhlittiin paikallisella kansakoululla 7. heinäkuuta kello 18 vuonna 1918, mistä on kerrottu Alavieska – Kotiseutuni -julkaisussa 1995. Seuraavana vuonna juhlaa vietettiin jo laajemmin. Päiväksi vakiintui toukokuun kolmas sunnuntai, mutta 1927 äitienpäivää siirrettiin viikkoa aikaisemmaksi, koska toukokuun toinen sunnuntai oli opettajien kannalta parempi eikä sijoittunut pahimpaan aikaan keskelle kokeiden arvosteluja ja kevättodistusten kirjoittamista.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.