Oskari Heikinheimo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kenraalimajuri Lauri Malmberg (vas.), presidentti P. E. Svinhufvud ja Suojelus­kuntain piiri­esi­kunnan lääkäri Oskari Heikin­heimo Presidentin­linnassa vuonna 1931.

Oskari Fredrik Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel; 3. elokuuta 1873 Kittilä27. maaliskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen piirilääkäri, lääkintöneuvos ja kokoomuksen kansanedustaja.[1][2]

Heikinheimon vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Abiel Heikel ja Augusta Hellman. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1891 ja valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi 1897 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1902. Heikinheimo oli Terveydenhoitolehden toimitussihteerinä 1898–1900, rautatielääkärinä 1901–1950, Keuruun kunnanlääkärinä 1902–1928, Jyväskylän suojeluskuntapiirin lääkärinä 1919–1944 ja Kuortaneen piirin piirilääkärinä 1928–1940. Hän oli myös Keuruulla sijainneen Kuuselan parantolan omistaja ja lääkäri 1905–1950. Hän sai lääkintöneuvoksen arvon 1943.[1][2]

Heikinheimo oli kansanedustajana 1922–1927 ja 1941–1945 edustaen Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan sotilasasiainvaliokunnan puheenjohtajana 1922. Heikinheimo tuli eduskuntaan 27. tammikuuta 1922 kokoomuksen Aleksanteri Koiviston tilalle ja uudelleen 4. syyskuuta 1941 jatkosodassa kaatuneen kokoomuksen Väinö Havaksen tilalle. Heikinheimo oli myös Keuruun kunnanvaltuuston jäsenenä sekä oli edustajana kirkolliskokouksessa.[1]

Oskari Heikinheimo oli naimisissa 1898–1946 Elli Fanny Cecilia Keppleruksen (k. 1946) kanssa ja vuodesta 1947 Aini Aurora Vaulan kanssa.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aviottomia lapsia ja heidän äitiänsä. Raittiuden ystävien kirjasia. 2 sarja n:o 49. Helsinki 1906
  • Terveytemme vihollisia. Raittiuden ystävien kirjasia. 2 sarja n:o 63. Helsinki 1917
  • Alkoholisti ja hänen omaisensa. Raittiusjärjestöjen yhteistoimikunta, Helsinki 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Oskari Heikinheimo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899