Maa on niin kaunis

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maa on niin kaunis
säveltäjä tuntematon
sanoittaja Bernhard Severin Ingemann
suomentaja tuntematon 1887, Hilja Haahti 1903
virsikirjan numero 30
virsikirjaan 1986

Maa on niin kaunis on hengellinen laulu. Se liitetään useimmiten joulun aikaan, mutta sitä lauletaan muinakin vuodenaikoina ja muissa yhteyksissä.

Laulun sävelmä on peräisin vuonna 1842 ilmestyneestä sleesialaisten kansanlaulujen kokoelmasta.[1] Sen julkaisija August Heinrich Hoffmann von Fallersleben, oli kansallismielinen kirjailija. Hän on kirjoittanut mm. Saksan kansallishymnin ”Deutschland, Deutschland über Alles”. Fallersleben julkaisi Leipzigissä 1842 kokoamiaan saksalaisia tai oikeammin scheelsialai­sia kansanlauluja sisältävän kokoelman "Schlesische Volkslieder mit ihren Melodien"[2] Sävelmä liittyi siinä vanhaan saksalaiseen lauluun ”Schönster Herr Jesu”.[1] Sen otsikoksi Fallersleben on merkinnyt laulun ”Jesus über Alles”, joka oli kotoisin Glatzin kreivikunnasta, Saksan Scheesiassa, joka ny­kyään on eteläistä Puolaa[2] Sävelmää pidettiin keskiaikaisena pyhiinvaeltajien hymninä.

Muutaman vuoden kuluttua tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger pyysi ystäväänsä, kirjailija Bernhard Severin Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat.[1] Fenger oli nähnyt "Schönster Herr Jesu"-laulun saksankielisessä lähetysledessä. Ingemann sai laulunsa valmiiksi 1850 ja "Schönster Herr Jesu" -laulun teksti on myös osin saattanut olla Ingermannin laulun tekstin esikuvana. ”Schönster Herr Jesu” teksti on julkaistu painettuna en­simmäisen kerran 1677 katolisessa Münsterich Gesang­buchissa[2]. "Schönster Herr Jesu" on Uusia virsiä 2009 -kokoelmassa numero 25, "Oi pyhä Jeesus". [3]

Laulun suomensi Hilja Haahti vuonna 1903. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa se on numero 30 vuoden 1986 virsikirjassa. Virsi on Suomen ruotsinkielisessä virsikirjassa virtenä numero 31.[4]

Virsi on myös Ruotsin kirkon virsikirjassa, osastossa "Pyhiinvaellus", numero 297. Virren suomenkielisen tekstin on uudistanut virsikirjatyöryhmä vuoden 1984 virsikirjaehdotuksen tekstin pohjalta.[5]

Oskar Merikanto sovitti saman melodian vuonna 1908 lauluäänelle ja uruille anonyymiin tekstiin Kehdosta hautaan saattelevi laulu ijäisyytehen matkaajaa. Sovitus on julkaistu nimellä Elämän laulu, op. 61 (A. E. Lindgren 1909 AEL388).

Laulu tunnetaan myös nimellä ”Toivioretkellä”. Tällä nimellä kappaleen on levyttänyt muun muassa Juice Leskinen Slam ja lauluyhtye Rajaton.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Taustakuvaus virrestä 30 Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 30.1.2009.
  2. a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205-429., s. 238. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0, 2017.
  3. Uusia virsiä 2009. Kirjapaja, 2009.
  4. Virsi 30: Maa on niin kaunis Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 30.1.2009.
  5. Ruotsin kirkon virsikirja, s. 484. Verbum förlag AB, 2003.
  6. Juice Leskinen Slam: Kuusessa ollaan Poko Rekords. Viitattu 22.12.2011.
  7. Joulu Rajaton. Viitattu 22.12.2011.

Aiheesta muual[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]