Enkeli taivaan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enkeli taivaan
säveltäjä Tuntematon Saksassa 1539
sanoittaja Martti Luther
suomentaja Hemminki Maskulainen 1605,
uud. Elias Lönnrot 1867,
Julius Krohn 1880
virsikirjan numero 21
virsikirjaan 1605

Enkeli taivaan (saks. Vom Himmel hoch) on Martti Lutherin vuonna 1535 kirjoittama jouluvirsi. Se on nykyisessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa numero 21. Virren sanat perustuvat Luukkaan evankeliumin 2. luvun jakeisiin 8–16, joissa kerrotaan, kuinka enkeli ilmestyi paimenille ilmoittaen Kristuksen syntyneen.

Enkelin ilmestyminen paimenille. Flaamilainen miniatyyrimaalaus 1480-luvulta.

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lutherin jouluvirsi 1567 painetussa virsikirjassa.

Virren alkuperäisessä saksankielisessä tekstissä on 15 säkeistöä. Luther tarkoitti sen alun perin lasten seimikuvaelmaksi. Kuvaelmassa ensimmäiset viisi säkeistöä lauloi enkeli, ja seitsemännestä säkeistöstä lähtien lapset asettuivat yksitellen seimen ääreen. Kuudennen sekä viimeisen säkeistön lapset lauloivat yhteisesti.[1]

Suomalaisessa virsikirjassa virsi on ollut vuoden 1605 virsikirjasta lähtien, alkujaan Hemminki Maskulaisen suomentamana. Hänen suomennoksessaan oli 12 säkeistöä.[1] Myöhemmin virren on uudestaan suomentanut muun muassa Elias Lönnrot, mutta hänen käännöksensä ei tullut käyttöön. Nykyisen suomennoksen laati vuoden 1886 virsikirjauudistusta varten Julius Krohn[2]. Tällöin virsi sai numeron 21, ja sama numero sillä on ollut molemmissa myöhemmin vahvistetuissa, vuosien 1938 ja 1986 virsikirjoissa.[3] Nykyisessä suomennoksessa on 10 säkeistöä.

Suomessa ”Enkeli taivaan” on mahdollisesti kaikista virsistä tunnetuin. Se lauletaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lähes poikkeuksetta sekä jouluaaton että joulupäivän jumalanpalveluksissa, tosin monesti vain pari ensimmäistä säkeistöä sekä viimeinen, kymmenes säkeistö, joka lauletaan aina seisten. Perinteisesti virttä on laulettu koulujen joulujuhlissa, mutta tästä on monissa kouluissa luovuttu[4][5].

Lutherin jouluvirsi on myös Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirjassa Cantemus, numerolla 64. Hengellinen laulukirja -kokoelmassa on virrestä 7-säkeistöinen sanamuoto numerolla 29[6] ja Seurakunta laulaa -kirjassa virsi on viisisäkeistöisenä numerolla 129.[7]

Virrestä on Ruotsin kirkon virsikirjassa eri käännös kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa. Virren kaikki 15 säkeistöä on käännetty suomeksi. Virsi alkaa sanoilla ”Tuon teille ilosanoman” (virsi 125). Käännöksen on ruotsinkielisen tekstin pohjalta tehnyt Niilo Rauhala.[8]

Ruotsin kirkon virsikirjassa on myös Lutherin virren pohjalta tehty toinen jouluvirsi, numerolla 126 ”On lapsi tänään syntynyt”. Virsi on kaksisäkeistöinen, kahdeksanrivinen, jossa 1. säkeistön alku pohjautuu virren 125 2. säkeistön (On lapsi tänään syntynyt) ja 2. säkeistön alku 10. säkeistön tekstiin (Vaan vaikka koko maailma). Kummankin säkeistön loppupuoli pohjautuu Lutherin virren 11. säkeistöön (Näin lepäät, lapsi, seimessä) ja sen sävelmänä on saksalainen kansansävelmä. Virren ruotsinkielinen teksti on julkaistu ensimmäistä kertaa vuoden 1819 virsikirjassa (”Ett barn är fött på denna dag”).[8]

Sävelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epävarman perimätiedon mukaan myös virren sävelmä olisi Lutherin säveltämä. On kuitenkin mahdollista, että se on mukaelma Saksassa jo 1400-luvulla yleisesti tunnetusta kansanlaulusta. Virrestä tuttu sävelmä ilmestyi ensimmäisen kerran 1539. Sen on Saksan virsikirjojen merkinnän mukaan Luther itse luonut, mikä onkin hyvin todennäköistä. Sanoituksen alku on ns. kontrafakti: kansanlaulun sanoja muutettiin hengellisiksi eli pardioitiin. Tällä tavoin syntyneeseen virteen voitiin käyttää kansanlaulun alkuperäistä sävelmää tai kirjoittaa suosittuun sävelmään uudet, hengelliset sanat. Lutherin jouluvirressä on käytetty molempia tapoja: siten Lutherin tekstin ensimmäinen säkeistö muistuttaa keskiaikaista tanssi- tai piirileikkilaulua: ”Ich komm aus fremden Landen her”.[9]

Johann Sebastian Bach kirjoitti sävelmän pohjalta viisiosaisen teoksen Canonische Veränderungen: Vom Himmel hoch (BWV 769a; suomeksi ”Kanonisia variaatioita: Enkeli taivaan”). Bachin Jouluoratoriossa (BWV 248) sävelmä esiintyy koraaleissa Ach mein Herzliebes Jesulein; Schaut hin, dort liegt in finstern Stall ja Wir singen dir in deinem Heer.

”Enkeli taivaan” -virren viimeinen säe eroaa vain yhden sävelen verran ”Jumala ompi linnamme” -virren viimeisestä säkeestä.[10]

Sävelmä muiden virsien yhteydessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävelmä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa sävelmänä Marian ilmestyspäivän virrellä 50 ”Jumalaa kiittää sieluni”. Virren teksti on julkaistu vuonna 1605 ilmestyneessä ns. Hemminki Maskulaisen virsikirjassa.[11]

Ruotsin kirkon virsikirjassa sävelmä on kolmen muunkin virren kuin Lutherin jouluvirren ”Tuon teille ilosanoman” sävelmänä. Sitä käytetään adventtivirren 106 ”Jerusalem, nyt iloitse” (J. O. Wallin 1813, suom. Pekka Kivekäs 1996, sekä jouluvirsien 117 ”Kun Jeesus nukkui seimessään” (Jeanna Oterdahl 1909, suom. Anna-Maija Raittila 1998) ja 120 ”Yön voittaa päivä riemuisa” (Samuel. J. Hedborn, J. O. Wallin 1813, suom. Pekka Kivekäs 1997) sävelmänä.[8]

Virren sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa ovat virren alkuperäiset saksankieliset sekä Suomen ev. lut. kirkon nykyisen virsikirjan mukaiset suomenkieliset sanat. Suomenkielisessä versiossa ei ole vastinetta alkutekstin säkeistöillä 3–6 ja 10.

1. Vom Himmel hoch, da komm ich her.
Ich bring’ euch gute neue Mär,
Der guten Mär bring ich so viel,
Davon ich singn und sagen will.

2. Euch ist ein Kindlein heut’ geborn
Von einer Jungfrau auserkorn,
Ein Kindelein, so zart und fein,
Das soll eu’r Freud und Wonne sein.

3. Es ist der Herr Christ, unser Gott,
Der will euch führn aus aller Not,
Er will eu’r Heiland selber sein,
Von allen Sünden machen rein.

4. Er bringt euch alle Seligkeit,
Die Gott der Vater hat bereit,
Daß ihr mit uns im Himmelreich
Sollt leben nun und ewiglich.

5. So merket nun das Zeichen recht:
Die Krippe, Windelein so schlecht,
Da findet ihr das Kind gelegt,
Das alle Welt erhält und trägt.

6. Des laßt uns alle fröhlich sein
Und mit den Hirten gehn hinein,
Zu sehn, was Gott uns hat beschert,
Mit seinem lieben Sohn verehrt.

7. Merk auf, mein Herz, und sieh dorthin!
Was liegt dort in dem Krippelein?
Wes ist das schöne Kindelein?
Es ist das liebe Jesulein.

8. Sei mir willkommen, edler Gast!
Den Sünder nicht verschmähet hast
Und kommst ins Elend her zu mir,
Wie soll ich immer danken dir?

9. Ach, Herr, du Schöpfer aller Ding,
Wie bist du worden so gering,
Daß du da liegst auf dürrem Gras,
Davon ein Rind und Esel aß!

10. Und wär’ die Welt vielmal so weit,
Von Edelstein und Gold bereit’,
So wär sie doch dir viel zu klein,
Zu sein ein enges Wiegelein.

11. Der Sammet und die Seide dein,
Das ist grob Heu und Windelein,
Darauf du König groß und reich
Herprangst, als wär’s dein Himmelreich.

12. Das hat also gefallen dir,
Die Wahrheit anzuzeigen mir:
Wie aller Welt Macht, Ehr und Gut
Vor dir nichts gilt, nichts hilft noch tut.

13. Ach, mein herzliebes Jesulein,
Mach dir ein rein, sanft Bettelein,
Zu ruhen in meins Herzens Schrein,
Daß ich nimmer vergesse dein.

14. Davon ich allzeit fröhlich sei,
Zu springen, singen immer frei
Das rechte Susaninne schon,
Mit Herzenslust den süßen Ton.

15. Lob, Ehr sei Gott im höchsten Thron,
Der uns schenkt seinen ein’gen Sohn.
Des freuen sich der Engel Schar
Und singen uns solch neues Jahr.

1. Enkeli taivaan lausui näin:
"Miks' hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan."

2. Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi."





















3. Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi.
Hän on sun Herras', Kristukses',
Jumalan Poika, Jeesukses'!

4. Oi terve tänne tultuas!
Syntist' et hylkää, armias.
Sä köyhäks' tulit, rikkahin,
sua kuinka kyllin kiittäisin?

5. Ah, Herra, joka kaikki loit,
kuink' alentaa noin itses voit
ja tulla halpaan seimehen
heinille härkäin, juhtien?






6. Vain heinät on sun vuoteenas,
oi Herra, Taivaan Kuningas,
vaikk' eivät kultavaattehet
sun oisi valtas' arvoiset.

7. Näin näytät esimerkilläs',
ettei sun kelpaa edessäs',
ei kunnia, ei korkeus,
ei valta, kulta, rikkaus.

8. Ah, Herrani, mun Jeesuksein,
tee asunnokses' sydämein!
Mua älä hylkää tuskissa,
vaan vahvista ain' uskossa.

9. Ah, iloni, jos sinuss' ois,
enk' unhoittaa sua koskaan vois!
Suo siihen apus' armosta,
niin kiitän aina riemulla.

10. Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa!
Siit' enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b 21 Taustakuvaus virrestä 021 Suomen evankelisluterilainen kirkko. Arkistoitu 12.12.2012. Viitattu 24.12.2011.
  2. ↑ Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret, Kirjapaja 2008, s. 35, ISBN 978-951-607-611-2
  3. ↑ Pentti Lempiäinen: Virsitieto, Gummerus 1988, ISBN 951-621-823-7
  4. ↑ Mauno, Hellevi: Uusi jouluilmiö Suomen kouluissa huolestuttaa Ilta-sanomat. 17.12.2010. Arkistoitu 28.10.2023. Viitattu 26.8.2011.
  5. ↑ Heikintalo, Sanna: Imaami Anas Hajjar: Virret eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin Suomen kuvalehti. 22.12.2010. Viitattu 26.8.2011.
  6. ↑ Hengellinen laulujkirja. Henellinen laulukirja, 1992. ISBN 951-606-285-7.
  7. ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001.
  8. ↑ a b c Ruotsin kirkon virsikirja, s. 212. Verbum Förlag AB, 2003.
  9. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg- 1 Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 330. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  10. ↑ Aineistoa Martinpäivän virsi-iltaan[vanhentunut linkki] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivut
  11. ↑ 50 Jumalaa kiittää sieluni virsikirja.fi. Viitattu 24.1.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Enkeli_taivaan&oldid=22156789”