Enkeli taivaan
Enkeli taivaan | |
---|---|
säveltäjä | Tuntematon Saksassa 1539 |
sanoittaja | Martti Luther |
suomentaja |
Hemminki Maskulainen 1605, uud. Elias Lönnrot 1867, Julius Krohn 1880 |
virsikirjan numero | 21 |
virsikirjaan | 1605 |
Enkeli taivaan (saks. Vom Himmel hoch) on Martti Lutherin vuonna 1535 kirjoittama jouluvirsi. Se on nykyisessä suomalaisessa virsikirjassa numero 21. Virren sanat perustuvat Luukkaan evankeliumin 2. luvun jakeisiin 8–16, joissa kerrotaan, kuinka enkeli ilmestyi paimenille ilmoittaen Kristuksen syntyneen.
Virren alkuperäisessä saksankielisessä versiossa on 15 säkeistöä. Luther tarkoitti sen alun perin lasten seimikuvaelmaksi. Kuvaelmassa ensimmäiset viisi säkeistöä lauloi enkeli, ja seitsemännestä säkeistöstä lähtien lapset asettuivat yksitellen seimen ääreen. Kuudennen sekä viimeisen säkeistön lapset lauloivat yhteisesti.[1]
Suomalaisessa virsikirjassa virsi on ollut vuoden 1605 virsikirjasta lähtien, alkujaan Hemminki Maskulaisen suomentamana. Hänen suomennoksessaan oli 12 säkeistöä.[1] Myöhemmin virren on uudestaan suomentanut muun muassa Elias Lönnrot, mutta hänen käännöksensä ei tullut käyttöön. Nykyisen suomennoksen laati vuoden 1886 virsikirjauudistusta varten Julius Krohn[2]. Tällöin virsi sai numeron 21, ja sama numero sillä on ollut molemmissa myöhemmin vahvistetuissa, vuosien 1938 ja 1986 virsikirjoissa.[3] Nykyisessä suomennoksessa on 10 säkeistöä.
Suomessa Enkeli taivaan on mahdollisesti kaikista virsistä tunnetuin. Se lauletaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lähes poikkeuksetta sekä jouluaaton että joulupäivän jumalanpalveluksissa, tosin monesti vain pari ensimmäistä säkeistöä sekä viimeinen, kymmenes säkeistö, joka lauletaan aina seisten. Perinteisesti virttä on laulettu koulujen joulujuhlissa, mutta tästä on monissa kouluissa luovuttu[4][5].
Lutherin virrestä on Ruotsin kirkon virsikirjassa eri käännös kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa. Virren kaikki 15 säkeistöä on käännetty suomeksi. Virsi alkaa sanoilla "Tuon teille ilosanoman" (virsi 125). Käännöksen on ruotsinkielisen tekstin pohjalta tehnyt Niilo Rauhala.[6]
Sävelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Epävarman perimätiedon mukaan myös virren sävelmä olisi Lutherin säveltämä. On kuitenkin mahdollista, että se on mukaelma Saksassa jo 1400-luvulla tunnetusta kansanlaulusta. Suomalaisessa virsikirjassa sävelmä on myös virressä 50, Jumalaa kiittää sieluni, joka on mukaelma Marian kiitosvirrestä.[7] Johann Sebastian Bachin Jouluoratoriossa sävelmä esiintyy koraaleissa Ach mein Herzliebes Jesulein; Schaut hin, dort liegt in finstern Stall ja Wir singen dir in deinem Heer.
Enkeli taivaan -virren viimeinen säe eroaa vain yhden sävelen verran Jumala ompi linnamme -virren viimeisestä säkeestä.[8]
Virren sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa ovat virren alkuperäiset saksankieliset sekä nykyisen virsikirjan mukaiset suomenkieliset sanat. Suomenkielisessä versiossa ei ole vastinetta alkutekstin säkeistöillä 3–6 ja 10.
1. Vom Himmel hoch, da komm ich her. |
1. Enkeli taivaan lausui näin: |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b 21 Taustakuvaus virrestä 021 Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 24.12.2011.
- ↑ Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret, Kirjapaja 2008, s. 35, ISBN 978-951-607-611-2
- ↑ Pentti Lempiäinen: Virsitieto, Gummerus 1988, ISBN 951-621-823-7
- ↑ Mauno, Hellevi: Uusi jouluilmiö Suomen kouluissa huolestuttaa Ilta-sanomat. 17.12.2010. Viitattu 26.8.2011.
- ↑ Heikintalo, Sanna: Imaami Anas Hajjar: Virret eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin Suomen kuvalehti. 22.12.2010. Viitattu 26.8.2011.
- ↑ Ruotsin kirkon virsikirja, s. 212. Verbum Förlag AB, 2003.
- ↑ Taustakuvaus virrestä 050 Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 24.12.2011.
- ↑ Aineistoa Martinpäivän virsi-iltaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivut
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Huovinen, Eero: Enkeli taivaan: Rakas jouluvirsi. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-39352-9.