Päijänteen pohjoisosa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Päijänteen pohjoisosa
(järvenosa: Päijänne)
Ristinselkä kuvattuna ilmasta Rutalahden suunnalta. Vesialueen oikeassa reunassa näkyy Hauhonselkä ja suuri Muuratsalo.
Ristinselkä kuvattuna ilmasta Rutalahden suunnalta. Vesialueen oikeassa reunassa näkyy Hauhonselkä ja suuri Muuratsalo.
Maanosa Eurooppa
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi,
Kunnat Jyväskylä, Muurame, Toivakka
Koordinaatit 62°05′08″N, 25°47′07″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö
Valuma-alue vesistön pääuoma
Laskujoki Kärkistensalmi [1]
Järvinumero 14.231.1.001
Mittaustietoja (järvenosa)
Pinnankorkeus 78,3 m [1]
Rantaviiva 407,93 km [2]
Pinta-ala 141,088 km² [2]
Tilavuus 2,20143064106 km³ [2]
Keskisyvyys 15,6032 m [2]
Suurin syvyys 94 m [2]
Saaria 235 [2]
Kartta
Päijänteen pohjoisosa

Päijänteen pohjoisosa sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylässä, Muuramessa ja Toivakassa, ja se käsittää Päijänteen sen osan, joka jää Kärkistensalmen pohjoispuolelle ja joka sisältyy viranomaistiedoissa Ristiselän–Murtoselän alueeseen (vesistöaluetunnus 14.231). Tässä artikkelissa kerrotaan Päijänteestä ne asiat, jotka sisältyvät tähän järvenosaan. Tämän järvenosan tunnetuimmat rannassa sijaitsevat taajamat ovat Jyväskylän kaupunkialue, Muuramen kirkonkylä, Vaajakosken taajama, Säynätsalon kirkonkylä ja Rutalahden taajama. Jos tämä järvenosa olisi järvi, se olisi Suomen 35. suurin järvi. Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi.[1][2]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Jyväskylästä Nenäinniemestä kohti etelää suurten saarien suuntaisesti.
Näkymä Hauhonselällä Muuratsalon rannasta tammikuussa 2015.
Näkymä Säynätsalosta kohti pohjoista.

Päijänteen pohjoisosaan kuuluu se osa järveä, joka jää Korpilahden kirkonkylän länsipuolella Kärkistensalmen entisen lossin (nykyään sillan) itä- ja pohjoispuolelle. Sen pinta-ala on 14 109 hehtaaria eli 141,1 neliökilometriä. Sen pituus on 35 kilometriä mitattuna Jyväskylän Haapalahdelta Synsiänlahdelle ja leveys on 22 kilometriä mitattuna Muuramen Uimolan Kylmärannasta Rutalahden pohjukkaan. Järvenosan äärimitat eivät ilmaise pohjoisosan todellista kokoa, sillä se on saaristoista ja se on lisäksi niemien ja lahtien rikkomaa vesialuetta. Sillä on viisi laajempaa järvenosaa, jotka ovat pohjoisesta lukien Murtoselkä, Hauhonselkä, Ristinselkä ja Mustanselkä. Murtoselän pohjoispuolella Jyväskylässä on paljon niemiä ja lahtia, joista Jyväsjärveä kutsutaan kuitenkin järveksi sen historiaan vedoten. Ristinselkä muistuttaa ristiä, jonka itäinen sakara on itsenäinen ja pitkä Rutalahti ja sen läntinen haara lyhyt Hautalahti. Mustanlahdella on kaksi kapeasuista lahtea, jotka työntyvät etelään: Pajulahti eli Soukka ja Synsiänlahti. Pohjoisosan suuret saaret vievät runsaasti tilaa ja tekevät sekä järvenosan pohjoispäästä että Muuramen keskustaajaman edustasta sokkeloiset.[1][2][3][4]

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo Päijänteen saarista (sen yläosassa)
Mökki Tiirinsaaressa.
Säynätsalo ja Lehtisaari Louhunsalmen sillalta nähtynä.

Järven pohjoisosassa on 235 saarta, joiden pinta-ala on 2 124,27 hehtaaria eli noin 21,2 neliökilometriä. Niiden pinta-ala on noin 13 % järven pohjoisosan pinta-alasta. Kolme saarta ovat yli neliökilometrin suurisia. Suurin saari on Muuratsalo, joka on 5,5 kilometriä pitkä, 3,2 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna noin 9,7 neliökilometriä [a]. Toiseksi suurin saari on Vuoritsalo, joka on 4,1 kilometriä pitkä, 1,7 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,8 neliökilometriä [a]. Säynätsalo on pituudeltaan ja leveydeltään 1,6 kilometriä ja sen pinta-ala on 1,4 neliökilometriä [a]. Muista saarista 38 ovat yli hehtaarin suuruisia, 161 ovat yli aarin ja loput 33 saarta ovat pienempiä luotoja.[1][2]

Päijänteen pohjoispäässä heti Vaajanvirran alla sijaitsee Varassaari. Päijänne on pohjoispäästään monilahtinen, ja itäosan erottaa Haaplahdesta Haapaniemi. Ahtaan lahden itärannasta työntyy Laurinniemi, jonka suojaan jää Laurinlahti ja siellä sijaitsevat Majasaari ja Itikkasaari. Haapalahden suun suojaa Iso Haapasaari, ja sen takana sijaitsee Pikku Haapasaari. Samulinniemen edustalla laivaliikenteen vieressä ovat pienet Tiirinsaari ja Saukonsaari. Vaikka Päijänne leviää tässä kohdassa, on siinä rinnakkain heti neljä suurta saarta: Lehtissaari, Kalasaari, Vuoritsalo ja Siikasaari. Saarien takana aukeaa Murtoselkä, joka jatkuu Säynätsaloon ja Muuratsaloon asti. Murtoselän länsipuolella on muutama saari, jotka ovat pohjoisesta lukien: Pieni-Lehtinen, Pieni Vuoritsalo, Vähä-Urtti, Vähä-Poro ja Iso-Poro. Iso-Urtti ei ole saari vaan niemi. Itäpuolella on lisäksi Iso-Holsti, Pieni-Holsti ja Iso Teerisaari. Muuratsalo halkaisee Päijänteen kahtia, ja läntinen eli Muurame ja sen saaristoinen puoli jäävät suojaisaksi järvenalueeksi ja itäinen Hauhonselän puoli avoimeksi järvenseläksi. Pieni Kaakkosaari sijaitsee Hauhonselän pohjoisosassa. Suojapuolella löytyy Säynätsalon saari, Lehtissaari, Lappi, Korpinen, Majasaari, Tervaluoto, Kontti, Verkkosaari, Saarenkylä, Vuohisaari ja Viitesaari.[1]

Muuratsalon eteläpuolella aukeaa Ristinselkä, jonka järvenselät haarautuvat neljään eri suuntaan. Selän keskellä sijaitsee pieni Sudensaari. Luoteeseen työntyvässä Hautalahdella on Lapinsaari ja kaakkoon työntyvässä pitkässä Rutalahdessa on Kummelinsaari, Iso Selkäsaari ja Soransaari sekä edempänä on Pätiänsaari. Ristinselän eteläpuolella pääsee Rutasalmen kautta Mustanselälle, jonka keskellä ovat Mustatsaaret, Kalliosaaret, Neihtyensaaret, Revonsaari ja Sahinsaaret. Selän etelärannoilla sijaitsevat Huhtsaari ja Livansaaret. Kärkistensalmen suulla ovat Lintusaari, Heinäsaari ja Tahkosaari. Etelään työntyvässä Synsiänlahdella on lahdensuussa ensin Ritosaari, Haapasaari ja Puustinsaari, ja pohjukassa Jysmänsaaret, Kiviluoto, Isosaari ja Alasaari.[1]

Syvyysvaihtelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijänteen pohjoisosan tilavuus on 2 201,43 miljoonaa kuutiometriä eli 2,20143 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 15,6 metriä ja suurin syvyys on 94 metriä. Jyväskylän kaupunkialueen lahtien ja Vuoritsalon ympäristön pohja on melko epätasaisena yleensä vain alle 20 metriä syvä vaikka täällä on joitakin syvänteitä, jotka painuvat enintään 38 metrin syvyyteen. Vuoritsalon eteläpuolella Murtoselällä sijaitsee luode-kaakko-suuntainen syvännejako, joka katoaa pohjoisessa saarten väliin ja joka seuraa kaakossa järvenselän itärantaa kapeana syvänteenä. Se on alle 50 metriä syvä. Etelämpänä on Muuratsalon länsipuolella sijaitseva Hauhonselkä on alle 40 metriä syvä ja itäpuolella oleva Lehtisselkä epätasaisenakin jopa Hauhonselkää syvempi. Siellä on useita yli 40 metriin painuvia paikallisia syvänteitä, jotka ovat kaikki alle 47 metriä syviä. Yhtä syvää on myös Hauhonselän eteläosassa.[1][5][6]

Ristinselällä tulee kaakosta päin Rutalahden pitkä syvännejakso. Se on Rätiänsaaren kohdalla jo 77 metriä syvä, mutta se jatkuu Ristinselän keskellä yli 70-metriä syvänä. Sen syvimmät kohdat ylettyvät yli 80 metrin syvyyteen ja täällä lienee pohjoisen järvenosan syvin kohta 94 metriä (karttalukema 92 metriä). Koska Päijänteen vedenpinta on 78,3 metriä merenpinnan yläpuolella, sijaitsee syvin kohta noin 16 metriä merenpinnan alapuolella (kryptodepressio). Rutasalmen lounaispuolella on Mustanselkä ja Kalliosaarenselkä ja lopuksi vielä Kärkistensalmi. Täällä on Kalliosaarenselällä laaja syvänne, jonka syvin kohta 54 metriä sijaitsee Huhtsaaren edustalla. Myös Mustanselällä on 54 metriä syvää. Muualla on sitten huomattavasti tätä matalampaa.[1][7][8][9]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärkisten silta.

Pohjoisosan rantaviivan pituus on 407,9 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 122,8 kilometriä. Suurin osa rannoista on metsämaata, joka on mäkistä ja myös jyrkkärantaista. Rannoille asti ulottuvia peltomaita esiintyy Muuramessa, Raidanlahdella, Synsiänlahdella, Ravionkylässä ja Nisulassa. Kuitenkin asuinalueet Jyväskylän kaupungissa, Vaajakoskella, Säynätsalossa ja Muuramessa ovat järven peltoalueita laajemmat. Kun tarkasteluun otetaan mukaan myös haja-asutusalueet, ovat Päijänteen pohjoisosan rannikkoalueet varsin tiiviisti rakennettuja. Tieyhteyksien päärungon järvenosan eri seuduille muodostuvat Jyväskylästä alkavat valtatiet 9 ja 4, joista haarautuvat rantojen lähelle tulevat tiet. Jyväskylän keskustan halki kulkee vielä valtatien 4 loppuosa ja sen rinnalla Jyväsjärven eteläpuolella kulkevat peräkkäin valtatie 18 ja yhdystie 6019. Niistä haarautuvat tiet järven kummankin sivun pohjoisrannoille. Keljon kautta kulkevaa yhdystietä 6110 pääsee Kinkomaalle ja Säynätsaloon, mutta yhdystie 6090 jatkaa rantatiestöä Muuramen taajamaan asti. Muuramen eteläpuolella Heinosniemen tiestö on hajamaisempi ja siellä kulkeva seututie 610 on merkittävä alueen sivuteiden kannalta. Seututie ylittää Kärkistensalmen Kärkisten siltaa pitkin ja siitä haarautuu vastarannalla itään ja pian pohjoiseen kohti Rutalahtea kulkeva yhdystie 16637. Rutalahden pohjoispuolella Haukanmaan tiestö on myös hajanainen ja lähimmäksi rantoja pääsee seuraamalla yhdysteitä 16638 ja 16634. Nämä yhtyvät Leppäveden rannoilla seututielle 644, joka seuraa valtatietä 4 Jyväskylään asti. Seututieltä haarautuu esimerkiksi Ilmopohjalle ja Haukanmaalle ulottuvat kylätiet. [2][1]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajat valuma-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijänteen pohjoisosa sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Ristiselän alueella (14.23), jonka Ristiselän–Murtoselän alueeseen (14.231) se kuuluu. Sen vedenpinnan korkeus on 78,3 metriä mpy. Siihen on johdettu ja siihen laskee lukuisia ojia, puroja ja jokia, joista osa on lueteltu alempana.[1][10]

Suurin tulovirtaama Päijänteeseen saadaan Leppäveden–Kynsiveden alueelta (14.3), joka kokoaa ja tuo Viitasaaren reitin valuma-alueen (14.4), Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) ja Koliman alueen (14.47) vedet Päijänteeseen. Ne laskevat Vaajakoskella sijaitsevaa Vaajavirtaa pitkin Vaajakosken vesivoimalaitokseen. Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueen (14.29) laskujoki Tourujoki laskee Jyväsjärveen, jonka länsirantaan laskee vielä pienempi Köhniönjärven valuma-alueen (14.232) Köyhänoja. Muuremessa Päijänteen Lehtisselkään laskee Muuratjärven valuma-alueen (14.28) Muuramenjoki. Muiden ojien valuma-alueet ovat pieniä. Ne kuuluvat Ristiselän alueeseen ja ne laskevat kaikki Päijänteen itärantaan. Hauhonselän Ilmolahteen laskee Ilmojärvien valuma-alueen (14.233) laskuoja Isosta Ilmojärvestä. Muut lasku-uomat laskevat Rutalahteen. Ne ovat Nisulassa järveen laskevat Tervaojan valuma-alueen (14.234) Tervaoja ja Vihijärvestä laskeva Vihijärven valuma-alueen (14.235) oja. Rutalahdessa lahden pohjukkaan laskevat Rutajärvestä alkava Rutajoen valuma-alueen (14.236) Rutajoki ja Järnätjärvestä alkana Haapajoen valuma-alueen (14.237) Haapajoki. Vielä Päiväkunnassa järveen laskee Kivijärvestä alkava Ravioja, joka on Ravionojan valuma-alueen (14.238) laskuoja. Viimeinen suuri uoma on Synsiässä Synsiänlahteen Tyystlammen viereen laskeva Tyystijoen valuma-alueen (14.239) Tyystjoki, joka alkaa Kaitajärvestä ja Vahtajärvestä.[1][10]

Päijänteen pohjoisosan lähialueen vesistöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita laskuojia ei ole luetteloitu erikseen, vaan ne on sisällytetty viranomaistiedoissa Ristiselän–Murtoselän alueeseen. Niistä merkittävimmät on mainittu tässä alla. Jyväskylän kaupunkialue ulottuu monissa paikoissa rantaan asti, joten kaupunkialueella on järviä ja lampia, jotka laskevat Päijänteeseen. Niistä tunnetuin on Jyväsjärvi, joka on mainittu jo aiemmin. Lisäksi Kangasvuorelta laskee pieni Vuorilampi ja todennäköisesti myös Köyhälampi Hippokselta. Jyskän pohjoispuolella sijaitsee Asmalampi (3 hehtaaria, ha), joka laskee Haapalahteen. Sinne laskee myös pieni Haapalampi (2 ha) Savonmäeltä ja valtatien taakse jäänyt lampimainen Haapalahdenpohjukka (2 ha). Jyväsjärven eteläpuolella sijaitsevat Pohjanlampi (1 ha), joka laskee Nenäinniemen viereen Pohjanlahteen, ja hyvin kapea Niemijärvi, joka laskee Keljonlahteen. Samaan lahteen laskee Etelä-Keljosta myös Myllyoja eli Jokipakanjoki. Sen valuma-alueella sijaitsevat Kaijanlampi (3 ha), Härköjärvi (2 ha), Huhtalampi (1 ha), Kolmisoppinen (14 ha), Vuorilampi (1 ha) ja eräs tekolampi (2 ha). Keljonkankaan Sarvivuorella sijaitsee isompi Sääksjärvi (60 ha), joka virtaa ensin Hinkanlammen (1 ha) ja Ahvenlammen (5 ha) läpi ja laskee sitten Säynätsalon eteen. Samalla valuma-alueella on vielä Raudanjärvi (4 ha) ja Päijänteen rannassa Kinkomaalla Kangaslampi (1 ha).[1][10]

Jyväskylän itäpuolella Vaajakosken Laajarannan eteläpuolella sijaitsee Lepäslampi (22 ha), joka laskee Vuoritsalon viereen Turanlahteen. Sen lähellä sijaitseva Onkilampi (1 ha) laskee etelämmäksi Teerilahteen. Toivakan Haukanmaalla laskevat Ristinselälle Piililänlampi (6 ha), Vääräjärvi (10 ha) ja Kolmaslampi (2 ha), sekä etelämpänä Haukkalampi (15 ha) erikseen omaa ojaa myöten. Saman Rutalahden eteläpuolella sijaitsee Kivijärvi (43 ha), jonka lähellä on pieni Närhilampi (1 ha). Synsiänlahteen valuvat seuraavat järvet: Punalampi (19 ha), Sonnamanlampi (1 ha), Vaarunjärvi (10 ha), Myllylampi (1 ha) ja Myllyjärvi (18 ha). Viereiseen Syvälahteen laskee Mutalampi (10 ha) ja Lauttalampi (1 ha).[1][10]

Päijänteen länsipuolella ja Muuramen eteläpuolella sijaitsee Heinosniemi, jonka rannat kuuluvat pohjoispään alueeseen. Siellä laskee Mäkijärvi (14 ha) korkealta Ristinselän lahteen ja etelämpää laskee Mustajärvi (1 ha) samaan lahteen. Heinosniemen valuma-alueisiin kuuluu myös Ison Niinijärven (4 ha) Niinioja. Sen valuma-alueeseen kuuluvat Vähä Niinijärvi (1 ha) ja Mustalampi. Etelämpänä on toinen valuma-alue, johon luetaan Alainen Vehkajärvi (13 ha), Keskinen Vehkajärvi (4 ha) ja Yläinen Vehkajärvi (4 ha).[1][10]

Päijänteen pohjoisosan suuret saaret sisältävät muutaman järven. Vuoritsalossa on pieni lampi (1 ha) ja Muuratsalossa on Ojasenlampi (5 ha), Velakallionlampi (3 ha), Pieni-Sikonen (1 ha) ja Iso-Sikonen (2 ha).[1][10]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven kaikkien järvenosien yhteistä historiaa esitellään Päijänteen historian osiossa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijännettä on esitelty myös kahdessa muussa järvenosan artikkelissa:

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mitattu Karttapaikasta pinta-alatyökalulla!

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p Päijänne, Muurame (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.8.2019.
  2. a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.8.2019.
  3. Päijänne, Muurame (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.8.2019.
  4. Päijänne, Muurame (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.8.2019.
  5. Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.9.2020)
  6. Peruskartta 1:20 000. 3211 06 Ristinselkä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.9.2020)
  7. Peruskartta 1:20 000. 3211 05 Oittila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.9.2020)
  8. Peruskartta 1:20 000. 3211 09 Nisula. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.9.2020)
  9. Peruskartta 1:20 000. 3211 08 Rutalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.9.2020)
  10. a b c d e f Päijänne (pohj. N60+78.10) (14.231.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.8.2019.