Etelä-Keljo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelä-Keljo
Näkymä Eteläportilta Kauramäelle
Näkymä Eteläportilta Kauramäelle
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Keljo
Kaupunginosa nro 30

Etelä-Keljo on kaupunginosa Jyväskylässä noin kuusi kilometriä keskustasta. Etelä-Keljo sijaitsee valtatien 9 varressa moottoritien länsipuolella.[1] Kaupunginosa koostuu Kauramäen asuinalueesta sekä Eteläportin teollisuusalueesta. Pohjois- ja länsiosat ovat pääosin rakentamatonta metsää.[2]

Virallinen kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Keltinmäkeen (Myllyjärveen ja Ylä-Myllyjärveen), koillisessa Keljoon, idässä Keljonkankaaseen, kaakossa Sääksvuoreen, lounaassa Muuramen kuntaan ja lännessä Taka-Keljoon.[2]

Moventas Gears Oy:llä on toimitiloja Etelä-Keljossa.[2]

Luonto ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Keljossa sijaitsevia lampia ovat Huhtalampi, Tilkunlampi, Kuusikkolampi sekä Huhtalan tekolampi. Alueella on myös pieniä soita, kuten Muuramen rajalla oleva Härkösuo.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen kaupunginosan alue oli Keljon kylän asumatonta takamaata 1800-luvun alkuun asti, jolloin uusia tiloja perustettiin alueelle isonjaon yhteydessä. Ensimmäiset alueen talot olivat Huhtala ja Kangas, jotka perustettiin Lotilan ja Sysmälän liikamaille vuonna 1805. Vuonna 1815 nykyisen Ylä-Myllyjärven asuinalueen lähelle[3] perustettiin Mäkelän uudistila ja vuonna 1831 Mustalammen uudistila.[4]

Alue liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.[5]

Varhaisia alueen yrityksiä oli ainakin vuonna 1966 Huhtalammen koillispuolisessa Aattolan talossa toiminut turkistarha ja lähistölle vuonna 1988 perustettu Huhtalan lampien virkistyskalastuspaikka.[6]

Etelä-Keljon laajempi kehittäminen alkoi 2000-luvulla. Kauramäen asuinalueen ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 2017.[7] Eteläportin teollisuusalueen nykyinen kaava on vuodelta 2019, tosin sitä ennen alueella oli jo Moventas Oy:n tuotantolaitos sekä Kuusakoski Oy:n metallinkierrätyslaitos.[8] Kauramäen asuinalueen laajentamista pohjoiseen on suunniteltu vuodesta 2022 alkaen. Kaava hyväksyttiin vuoden 2024 maaliskuussa, alueelle rakennetaan rivi- ja omakotitaloja sekä uusi koulu.[9]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9. teoksen tiedot Finnassa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Etelä-Keljo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.4.2024.
  2. a b c d Jyväskylän karttapalvelu (kts. Aluejaot > Kaupunginosat) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 21.9.2023.
  3. Wanha Keljo, s. 40.
  4. Wanha Keljo, s. 47.
  5. Jyväskylän karttapalvelu: Aluejaot > Kuntaliitosalueet
  6. Wanha Keljo, s. 162-164.
  7. Reijo Teivaistenaho, Tuula Janatuinen: 30 / Kauramäki I, asemakaava .jkl.fi. Viitattu 26.9.2023.
  8. Reijo Teivaistenaho, Tuula Janatuinen: 30 / Eteläportti, asemakaava .jkl.fi. Viitattu 26.9.2023.
  9. Reijo Teivaistenaho, Tuula Janatuinen: 30 / Kauramäki II, asemakaava .jkl.fi. Viitattu 8.4.2024.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.