Kuikka (Jyväskylä)
| Kuikka | |
|---|---|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Tikkakoski–Nyrölä |
| Kaupunginosa nro | 60 |
| Väkiluku | 270[1] (joulukuu 2010) |
| Osa-alueet | Sikomäki |
| Postinumero(t) | 41140 |
Kuikka on kylä ja Jyväskylän 60. kaupunginosa, joka sijaitsee Tikkakosken taajaman lounaispuolella. Luoteessa kaupunginosa rajautuu Uuraisten kuntaan.[2] Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kuikka kuului Jyväskylän maalaiskuntaan.
Kuikassa sijaitsee muun muassa Ränssin kievari sekä Kuikan tanssilava. Aikaisemmin kylässä oli myös oma koulu, joka toimii nykyään kylätalona.[1]
Vuoden 2010 joulukuun tilastojen mukaan Kuikassa oli 270 asukasta.[1] Asutus on pääosin nauhamaista tienvarsiasutusta.[3]
Aluejako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän kaupungin tilastollisessa aluejaossa Kuikka on pienalue osana Tikkakoski-Nyrölän suuraluetta. Kaupunginosajaossa Kuikkaan kuuluu myös varsinaisen Kuikan länsipuolinen Sikomäen alue, joka tilastollisessa aluejaossa kuuluu Nyrölän pienalueeseen.[2]
Kuikka ei ole ollut virallinen rekisterikylä, vaan sijaitsee Korttajärven rekisterikylän alueella, joka kattaa myös Puuppolan ja Hiekkapohjan. Sikomäen alue puolestaan sijaitsee Nyrölän kylän alueella.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhempi Korttajärven rekisterikylän alue, johon Kuikkakin kuuluu, oli 1500-luvulle saakka asumatonta erämaata. Varhaisin tieto asutuksesta on vuodelta 1566, jolloin luultavasti Hauholta muuttanut Pekka Puupponen mainitaan asukkaana Korttajärven erämaalla, joka kuului eräälle Längelmäen (silloisen Kulsialan hallintopitäjän) Tunkelon talolliselle.[5] Kuikan kantatalo syntyi vuonna 1589, kun se erotettiin Puuppolan talosta tämän isännän pojalle, Eerik Puupposelle. Talo on ilmeisesti jo tällöin sijainnut nykyisen Kuikan seudulla Heinosen pohjoisrannalla.[6] Talo oli 1640-luvulla jonkin aikaa autiona, kunnes sen asutti uudelleen savolaislähtöinen Kuikan suku, joilta talo sai myöhemmän nimensä. Isäntäsuku vaihtui jälleen 1660-luvun loppupuolella ja talo jakautui ensimmäisen kerran kahtia vuonna 1740.[7]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuikkaa lähimmät julkiset ja yksityiset palvelut sijaitsevat pääosin Tikkakoskella. Kuikassa on oma vesiosuuskunta, johon kuuluu myös Nyrölän ja Uuraisten Oikarinperän taloja.[8]
Koulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuikan koulu perustettiin kansakouluna vuonna 1904. Aluksi piirissä toimi vain yläkoulu, mutta alakoulun toiminta alkoi vuonna 1936. Koulurakennusta laajennettiin vuonna 1954.[9] Jyväskylän maalaiskunnan kansakoulut muutettiin peruskouluiksi vuonna 1973, jonka jälkeen Kuikan koulu oli toiminnassa vuoteen 2004 asti. Lakkautetun koulun oppilaat siirrettiin Luonetjärven ja Nyrölän kouluihin.[10] Koulurakennusta käytetään nykyään kylätalona.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jyväskylän kaupungin yleiskaava - MASSU - Jyväskylän kaupungin maaseutualueiden maankäytön esiselvitys .jkl.fi. 28.10.2011. Arkistoitu 22.2.2022. Viitattu 7.10.2024.
- Wilmi, Jorma: Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. ISBN 978-952-5847-11-6.
- Berndtson, Nils: Laukaan historia I - Vanhan Laukaan vaiheita esihistoriallisesta ajasta vuoteen 1776. (2. painos) Jyväskylä: Laukaan kunta, 1983. ISBN 951-99436-6-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys, s. 17.
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu (tilastojako: Aluejaot > Suuralueet + Tilastoalueet + Pienalueet) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys, s. 38.
- ↑ Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys, s. 13.
- ↑ Berndtson 1983, s. 113.
- ↑ Berndtson 1983, s. 129.
- ↑ Berndtson 1983, s. 241–243.
- ↑ Leena Rossi, Vesa Rajaniemi: Kuikka – Alueellinen suunnittelutarveratkausi – ratkaisun pohjaksi laadittu selvitys – (s. 7) jkl.fi. 21.10.2019. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Wilmi 2011, s. 376–378.
- ↑ Wilmi 2011, s. 384–385.