Huhtasuo (suuralue)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huhtasuo
Huhtasuon rakennuksia
Huhtasuon rakennuksia
Valtio Suomi
Maakunta Keski-Suomi
Seutukunta Jyväskylä
Kaupunki Jyväskylä
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 5,3[1] km²
Väkiluku (2016) 9 373
 – Tiheys 1 717 as./km²
Postinumero 40320, 40340


















Huhtasuo on Jyväskylän neljäs suuralue. Huhtasuon suuralueeseen kuuluvat Kangasvuoren ja Huhtasuon kaupunginosat.[2] Suuralue on koostuu pääosin 1970-luvulla rakennetuista kerrostaloista, mutta alueella on myös rivi- ja omakotitaloja.[3]

Suuralueella on 9 373 asukasta (joulukuussa 2016)[4] ja sen pinta-ala on 5,3 neliökilometriä.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taimitarha, Sotateknillinen varikko ja sairaala-alueen rakentaminen (1930-luku–1950-luku)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasvuoren sairaala.

Vuonna 1935 taimitarha aloitti toimintansa silloin vielä asumattomalla Huhtasuon alueella. Taimitarhan viereen avattiin Sotateknillinen varikko vuonna 1944.[5] 1950-luvulla alettiin rakentaa Kangasvuoren psykiatrista sairaalaa,[6] ja vuonna 1958 valmistuivat vanha sairaalarakennus sekä lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[5]

Alueen rakentaminen (1960-luku–1980-luku)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bussipysäkki Kangasvuorentiellä keväällä 1982.
1970-luvun kerrostaloja Sulussa.

Kangasvuoren asemakaava hyväksytiin vuonna 1963, ja se on suuralueen ensimmäisenä valmistunut asuinalue.[7] Sinne rakennettiin kerrostalojen lisäksi rivi- ja pientaloja 1960–1970-lukujen aikana.[6] Huhtasuon kaupunginosan rakentaminen alkoi vuonna 1971 Kangaslammen asuinalueesta,[8] jonka ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1972.[9] Teknillisen varikon rakennukset purettiin ja pian alkoi Varikon ja Sulku-Kaakolammen asuinalueiden rakentaminen.[8] Sulku-Kaakkolampi rakennettiin pääosin vuosien 1972–1978 aikana.[8] Kangasvuoreen rakennettiin Pupuhuhdan lähiö, jonka rakennuskanta valmistui suurimmalta osin vuosien 1974–1979 aikana.[8] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä elementtikerrostaloista,[6] mutta Kaakkolammelle rakennettiin myös pientaloja.[10]

Vuonna 1971 Kangasvuoressa valmistui koulu, joka järjesti opetusta 1-2 luokille. Vuonna 1975 Huhtasuon kaupunginosaan valmistui ala-aste.[11] 1980-luvulla suuralueella toiminnassa olivat Huhtasuon, Kangasvuoren ja Pupuhuhdan ala-asteet sekä Huhtaharjun ylä-aste ja Huhtarinteen erityiskoulu.[12] Myös päiväkotitoimintaa otettiin käyttöön muun muassa Pupuhuhdassa ja Kangasvuoren koulun tiloissa.[12]

Suomen ensimmäinen Prisma -marketti avattiin Kangasvuoreen kuuluvalle Seppälän alueelle vuonna 1972.[13] Huhtasuon kaupunginosan ensimmäinen liikekeskus avattiin Kangaslammelle vuonna 1973.[10][8] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin sitä ympäröivien asumalähiöiden palvelukeskukseksi.[7][6] Huhtakeskuksen pienalueella sijaitseva Huhtasuon kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1986.[14] Huhtakeskuksen ostoskeskuksen laajennusosa valmistui vuonna 1988.[6]

Huhtakeskuksen ostoskeskus.

Täydennysrakentamista ja aluekehityshankkeita (1990-luku–2010-luku)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasuon suuralueelle oli kehittynyt negatiivinen maine ja alueella oli paljon työttömyyttä, joten vuonna 1997 järjestettiin Huhtasuo 2000 -hanke, jolla aluetta pyrittiin kehittämään.[15][16] Vastaavanlainen hanke oli toteutettu Huhtasuolla jo aiemminkin.[15]

1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa huomattavasti enemmän rivi- ja pientalovaltaista rakennuskantaa.[17] Kehittyi uusia asuinalueita, kuten Kangasvuoreen kuuluva Rasinrinne.[17] 2000-luvulla aloitettiin kaavoittaa Pysäkkivuoren asuinaluetta, joka liitettiin Huhtasuon kaupunginosaan vuonna 2009.[17]

Vuonna 2002 Kangasvuoren ostoskeskus tuhoutui tulipalossa. Tutkinnanjohtajan mukaan tulipalo sytytettiin tahallisesti.[18]

Vuosien 2013–2015 aikana Huhtasuolla toteutettiin Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke, jolla pyrittiin kehittämään alueen asukkaiden hyvinvointia.[19] Hankkeen kanssa yhteistyössä Huhtasuolla järjestettiin myös lähiliikunnan palveluketjun kehittämishanke vuosina 2013–2016.[20]

Huhtasuon yhtenäiskoulun piha-aluetta.

Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun koulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin 2010-luvulla.[12] Vuonna 2015 otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu.[21] Kangasvuoressa toimi päiväkoti, joka purettiin vuonna 2017.[22] Sen tilalle rakennetaan päiväkotikoulu, joka on määrä ottaa käyttöön vuonna 2019.[23]

Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus aloitti toimintansa Kangasvuoren sairaalan tiloissa. Keskus suljettiin seuraavan vuoden marraskuussa turvapaikanhakijatilanteen vakiintumisen vuoksi.[24]

Tilastotietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodet 2015–2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasuon asuntokannasta kerrostalohuoneistojen osuus oli 86% vuonna 2016.[4] 1–2 huoneen asuntojen osuus oli 60,4%.[4] Asuntokannasta vuokra-huoneistoja oli 54%.[4] Vuosien 2010–2016 aikana valmistuneita asuinrakennuksia oli 696 kappaletta.[4]

Huhtasuon työvoimaosuus oli 60,7% vuonna 2015. Työllisyysaste oli 51,1%, ja työttömyysaste oli 28,4%, joka oli koko kaupungin korkein.[4]

Huhtasuon väestöstä 16–64-vuotiaita oli 64,8% vuonna 2016.[4] Vieraskielisiä oli 14,3%.[4] Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 20,1%.[4]

Vuonna 2016 Huhtasuon väestön perheistä lapsiperheitä oli 47,8%.[4] Yksinhuoltajaperheiden osuus oli 14,2%.[4] Lapsettomien pariskuntien osuus oli 51,4%.[4] Asuntokunnista yksinasuvia oli 52,9%.[4]

Tunnettuja Huhtasuolla asuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tietoja Jyväskylästä suuralueittain 06/2016. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 28.8.2017.
  2. Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Viitattu 30.12.2017.
  3. Jyväskylä: Asuinalueet: Huhtasuo www.jyvaskyla.fi. Viitattu 30.12.2017.
  4. a b c d e f g h i j k l m Jyväskylä suuralueittan (2017)
  5. a b Anna-Leena Lehto: Kangasvuoren sairaalan rakennusinventointi.
  6. a b c d e Tyvelä, Hanna (2016): 1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä : kompaktikaupunki Jyväskylän Huhtasuolla. pdf.
  7. a b Jyväskylän Huhtasuon Huhtakeskusostoskeskuksen rakennusinventointi 2009 - Loppuraportti (pdf)
  8. a b c d e Geocaching: Huhtasuon historiaa (1970-luku): Huhtakeskus geocaching.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
  9. Aikamatka Huhtasuon historiaan osa 1 - Huhtasuolainen huhtasuolainen.fi. Viitattu 3.1.2018.
  10. a b Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.
  11. Keski-Suomen museo: HUHTASUON KOULU
  12. a b c Aikamatka Huhtasuon historiaan Osa 3 - Huhtasuolainen huhtasuolainen.fi. Viitattu 1.1.2018.
  13. Suomen historian ensimmäinen Prisma lopettaa: ”Hyllyt tullaan myymään kokonaan tyhjiksi” Ilta-Sanomat. 18.4.2016. Viitattu 3.1.2018.
  14. Jyväskylän seurakunta: Historia Jyväskylän seurakunta. Viitattu 1.1.2018.
  15. a b Ostari 2.0 - Huhtakeskuksen kehittämisanalyysi (pdf)
  16. Geocaching: Huhtasuon historiaa (1990-luku): Nousukausi geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
  17. a b c Geocaching: Huhtasuon historiaa (2000-luku): Kuntaliitos geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
  18. Liikekeskus tuhoutui tulipalossa Jyväskylässä Kaleva.fi. Viitattu 20.1.2018.
  19. Jyväskylän kaupunki: Huhtasuon hyvinvointihanke (2013-2015) www.jyvaskyla.fi. Viitattu 1.1.2018.
  20. Vuonna 2015 tuetut KKI-kehittämishankkeet(pdf)
  21. Huhtasuon uusi koulu on kuin monta pientä koulua yhden katon alla Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2018.
  22. competitionline: Kangasvuoren päiväkoti-koulun rakennuttaminen ja v...competitionline www.competitionline.com. Viitattu 1.1.2018.
  23. Kangasvuoren päiväkoti www.jyvaskyla.fi. Viitattu 1.1.2018.
  24. Jyväskyläläisestä vastaanottokeskuksesta kantelu oikeusasiamiehelle Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2018.
  25. Geocaching: Huhtasuon historiaa (1980-luku): Maailmanmestari geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
  26. Sami Lotila (2015): Kova Kuin. Suur-Jyväskylän Lehti. 14.10.2015.