Oravasaari
| Oravasaari 75. kaupunginosa |
|
|---|---|
 Oravasaaren koulu |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Vaajakoski-Jyskä |
| Väkiluku | 352[1] (2007) |
Oravasaari (joskus myös Oravisaari) on kylä ja kaupunginosa Jyväskylässä.[2] Se kuului vuoden 2008 loppuun asti Jyväskylän maalaiskuntaan. Oravasaaressa on noin 350 vakituista asukasta[1] ja vapaa-ajan asukkaita noin 300.[3] Oravasaari on tunnettu luontonähtävyyksistä, hyvin hoidetusta maalaismaisemasta ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista maalaistaloista.
Nimestään huolimatta kylä ei ole saarella, mutta lähellä Leppävedessä on saari, josta käytetään nimiä Oravasaari ja Manunsaari.[4] Nimen alkuosa orava- viittaa oravien pyydystämiseen, aikaan, jolloin oravannahat olivat rahaa.[5]
Oravasaaren tilastolliseen pienalueeseen kuuluu myös Pohjolan alue. Myös Ilmopohjan ja Ilmoniemen kulmakunnat kuuluvat kaupunginosaan sekä pienalueeseen.[4] Oravasaaren rekisterikylään on kuulunut myös muun muassa nykyiset Laajaranta ja Leppälahti sekä osa Kairahdasta.[6][7]
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oravasaaren kylä sijaitsee Leppäveden Oravasaarenselän rannalla. Ilmopohja ja Ilmoniemi sijaitsevat virallisen kaupunginosan länsipuolella Päijänteen rannan lähellä. Kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Laajarantaan, etelässä Pohjolaan ja lounaassa Toivakan Haukanmaahan.[4]
Alueen pienempiä järviä tai lampia ovat Liinalampi, Onkilampi, Lepäslampi, Iso Ilmojärvi ja Pieni Ilmojärvi.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1500-luvun alussa Oravasaaren alue oli hauholaisten erämaata. Eräalueesta käytettiin tuolloin nimeä Venyskangas. Vuonna 1552 Hauhon Vitsiälästä tuli Venyskankaalle uudisasukkaaksi Erkki Erkinpoika, joka perusti Oravasalon talon veljensä Jussin omistamille maille. Vuonna 1569 Erkki osti Hahkialan kylälle kuuluneen osan erämaasta itselleen.[8] Oravasaaren uudisasutus luettiin Leppäveden kylän osaksi vuoteen 1625 asti, tosin vuonna 1677 rajankäynnin uudistuksen takia Oravasaaresta tuli jälleen virallisesti Leppäveden osa. Pysyvästi Oravasaari ja Toivakka erotettiin Leppävedestä erillisiksi maakirjakyliksi vasta vuonna 1829.[9]
Oravasaaren asutuskylä muodostui 1600-luvun alussa, kun Oravasalon kantataloa jaettiin vuosina 1607 ja 1621. Kantatalosta syntyi Oravasaaren talo (myöhemmät Sipilä ja Knuutila), Rantala, Juusola ja Puura.[9] Uusia taloja alueelle alkoi syntyä vasta 1700-luvulla, jolloin perustettiin muun muassa vuonna 1792 nykyisen Ilmopohjan alueelle Ilmolan uudistalo sekä Juusolan talon takamaille Niemelän uudistalo.[10] Vuonna 1803 Carl Christian Rosenbröijer osti Niemelän ja nimesi sen Uddegårdiksi. Uddegårdin tilan maihin liitettiin vuonna 1816 Jyväskylän kylästä Äijälän tila, isojaon yhteydessä myös Manunsaari liitettiin talon maihin. Rosenbröijer kuoli vuonna 1832, jonka jälkeen tila kuului kolmen vuoden ajan hänen leskelleen, joka vuonna 1835 möi talon rautalampilaiselle torpparille Eerikki Jääskeläiselle. Jääskeläinen antoi ostamalleen talolle nimeksi Jääskelä.[11]
Talvisodan seurauksena Oravasaarelle sijoitettiin noin 140 siirtolaista. Suurin osa Oravasaarelle ja muualle Jyväskylään sijoitetuista siirtolaisista tuli Sortavalan maalaiskunnasta. Oravasaarelle tuli muutama siirtolainen myös ainakin Suojärveltä, Äyräpäästä, Antreasta, Suistamolta sekä Inkeristä.[12]
Oravasaaresta tuli osa Jyväskylän kaupunkia vuonna 2009, kun Jyväskylän maalaiskunta lakkautettiin.
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oravasaaressa toimii Jyväskylän kaupungin ylläpitämä koulu,[13] jossa järjestetään opetusta luokille 1-4.[14]
Entiset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1896 Niemelän taloon perustettiin karjanhoito- ja meijerikoulu. Meijerikoulu oli koko Keski-Suomen ensimmäinen. Sen toiminta loppui vuonna 1905, mutta karjanhoidon opetus jatkui vielä vuoteen 1909 asti.[15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virpi Mäkinen: Oravasaaren kylän historia. Saarijärvi: Oravasaaren kyläyhdistys r.y., 1994. ISBN 952-91-3750-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b http://www.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/jyvaskyla/jyvaskyla_vaajakoski (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kunnanosat, Jyväskylä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oravasaari - Etusivu oravasaari.fi. Viitattu 3.7.2023.
- ↑ a b c d Jyväskylän karttapalvelu (kts. Aluejaot > Kaupunginosat) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja (1977), s. 534–535
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 08 Vaajakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 24.7.2023)
- ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja, sivu 39.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, sivu 28.
- ↑ a b Oravasaaren kylän historia, sivu 30.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, sivu 33.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, sivut 49-50.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, sivu 108.
- ↑ Oravasaaren koulu peda.net. Viitattu 1.8.2021.
- ↑ Luokat peda.net. Viitattu 1.8.2021.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, s. 132.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oravasaaren kyläyhdistyksen sivut (Arkistoitu – Internet Archive)