Mäki-Matti
| Mäki-Matti 6. kaupunginosa |
|
|---|---|
 Kerrostaloja Mäki-Matissa |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kantakaupunki |
| Väkiluku | 4 677 (2020) |
| Osa-alueet |
Nousukatu Hippos Rautpohja Kyllö Syrjälä |
| Postinumero(t) |
40700 40600 |
| Lähialueet |
Savela Mattilanpelto Nisula Harju |
Mäki-Matti on Jyväskylän kaupunginosa. Se sijaitsee keskustasta katsoen Harjun takana.[1] Mäki-Matti kuuluu samannimiseen tilastoalueeseen, joka vastaa muuten kaupunginosan aluerajoja mutta sisältää myös Syrjälän alueen. Mäki-Matin tilastoalueen asukasluku oli 4 677 vuoden 2020 lopussa.[2]
Mäki-Matti sai alkunsa Syrjälän tilan alueella 1800-luvun lopulla ja liitettiin Jyväskylään vuonna 1914. Kaupunginosassa on nykyään paljon sekä omakotitalo- että kerrostaloasutusta.
Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syrjälän alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syrjälän tilan muistona Mäki-Matissa on edelleen Syrjälänkatu ja Syrjälän pienalue (alue 010605). Sen rajoina ovat Vesangantie, Nisulankatu, Syrjälänkatu ja Palokunnankatu. Alkuperäisestä Syrjälästä on jäljellä vain muutaman korttelin alue, joka tunnetaan entisen paloaseman vuoksi nimellä Palokunnanmäki.[3] Syrjälä on virallisen aluejaon mukaan osa Mäki-Matin tilastoaluetta mutta ei kaupunginosaa.[4]
Rautpohjan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäki-Mattiin kuuluva Rautpohjan pienalue (alue 010603)[3] on pääosin teollisuusaluetta. Alun perin Valtion tykkitehtaan tarpeisiin rakennettu kerrostaloalue edustaa funktionalistista tyyliä. Se on rakennettu 1938–1940[5] ja sen suunnittelivat Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallroth. Alueeseen kuuluu kaikkiaan 14 kaksikerroksista, vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. Kerrostaloalue kuuluu museoviraston vuonna 1993 tekemään luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kohteista.[6][7] Rautpohja muistuttaa suuresti Tukholman Hjorthagenin aluetta.[8] Pienalueella on myös 1940- ja 2010-luvuilla rakennettuja kerrostaloja.[5] Rautpohjan teollisuusalueella sijaitsevat Metson Rautpohjan tehdas ja Savelan voimalaitos.
Nousukadun alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Harjun kupeessa, Mäki-Matin pohjoisosassa sijaitseva Nousukadun pienalue (alue 010601)[3] on pääosin kerrostaloaluetta, mutta alueella on myös omakotitaloja, lähinnä sen länsi- ja pohjoislaidassa.
Hippoksen alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäki-Matin kaakkoisosassa sijaitsevan Hippoksen alueen (pienalue 010602)[3] asuinrakennuskanta koostuu enimmäkseen kerrostaloista, mutta siellä on myös omakotitaloja. Alueella sijaitsee muun muassa K-Market ja R-kioski.[9][10]
Kyllön alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäki-Matin kaupunginosan lounaisosassa, Rautpohjan ja keskussairaala-alueen vieressä sijaitsee Kyllön alue (pienalue 0106604). Se on kaupunginosan pienalueista pienin ja ainoa jossa ei ole asutusta. Kyllössä sijaitsee Kyllön terveysasema.[3]
Mäki-Matin toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäki-Matissa sijaitsee Jyväskylän suosituimpiin kuuluva leikkipuisto, Suomen vanhin perhepuisto Mäki-Matin perhepuisto.[11] Siellä on myös kouluja: Schildtin lukion Voionmaan toimipistelähde? ja Jyväskylän steinerkoulu, lähde?aikaisemmin myös Cygnaeuksen koulu ja nykyään entisissä Cygnaeuksen koulun tiloissa toimii Jyväskylän kristillinen koulu.
Kansallisarkiston Jyväskylän toimipaikka (ent. Jyväskylän maakunta-arkisto) sijaitsee Mäki-Matissa. Hippoksen alueella on muun muassa jäähalli ja Jyväskylän monitoimitalo.
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäki-Matin nimi johtuu Matti Matinpojasta (1806–1865), jolla oli paikalla Syrjälän talosta erotettu Paatelan torppa ennen kuin alueelle alkoi muodostua asutusta. Nimi Paatela vaihtui 1840-luvun kirkonkirjoissa Mäki-Matiksi ja laajeni lopulta tarkoittamaan koko Syrjälän aluetta. Kansan suussa nimi oli aikoinaan Mäk´Matti.[12]
Jyväskylässä jo vuodesta 1905 toiminut Osuusliike Mäki-Matti oli yksi Suomen ensimmäisistä osuusliikkeistä.[13] Osuusliike otti nimensä Mäki-Matin kaupunginosasta.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäki-Matin alue syntyi kaupungin rajan ulkopuolella Jyväskylän maalaiskunnassa Syrjälän tilan alueella 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1908 kaupunki osti Syrjälän ja Mustamäen tilat, ja vuonna 1914 tilat liitettiin Jyväskylän kaupunkiin.[14] Mäki-Matti on vanhin Jyväskylään liitetty esikaupunkialue.[15]
Mäki-Matin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valmistunutta rakennuskantaa ei ole enää jäljellä, mikä johtuu pitkälti vuonna 1910 sattuneesta tulipalosta.[15][14][16] 1920-luvulla Rautpohjan tuntumaan rakennettiin omakotitaloja, ja jälleenrakennuskaudella 1940- ja 1950-luvuilla Mäki-Mattiin rakennettiin lisää omakotitalokortteleita.[14] Rautpohjaan rakennettiin funktionalistinen pienkerrostaloalue 1930-luvun lopulla[15] ja kaupunginosaan alettiin rakentaa myös kerrostaloasutusta 1940-luvulla.[5][17][16] Alueen kerrostaloista iso osa on rakennettu 1950–1970-lukujen aikana, mutta tämän jälkeen on tehty paljon täydennysrakentamista.[5]
Cygnaeuksen koulu aloitti toimintansa vuonna 1925.[18] Vuonna 1962 Mäki-Mattiin valmistui päiväkoti.[5] Vuonna 1979 avattiin Mäki-Matin perhepuisto, joka on myös Suomen ensimmäinen perhepuisto.[16]
Tilastotietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2020 lopussa Mäki-Matin asukasluku oli 4 677, Syrjälän alue mukaan lukien. Jos Syrjälää ei lasketa mukaan, Mäki-Matin väkiluku oli 3 546.[2]
Ylen vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan Mäki-Matti on Jyväskylän pienituloisin alue Kortepohjan ohella, minkä taustalla opiskelijoiden ja eläkeläisten suuri määrä.[19]
Seuraavat tilastotiedot perustuvat postialueeseen 40700, joka on suurin piirtein Mäki-Matin rajojen mukainen. Postialue tosin jättää Rautpohjaan kuuluvan Valajankadun pois, ja sisältää lähes koko Savelan ja pienen osan Nisulasta.[20]
Vuonna 2015 postialueen 40700 väkiluku oli 5 198. Asukkaiden keski-ikä oli 38. Vuonna 2014 asukkaista työllisiä oli 2 039, kun taas työttömiä oli 425. Opiskelijoita oli 844, ja eläkeläisiä 934.[21]
Talouksia oli postialueella yhteensä 3 236 vuonna 2015. Vuonna 2014 alueella oli 1 308 taloutta, jotka kuuluivat alimpaan tuloluokkaan. Keskimmäiseen tuloluokkaan kuuluvia talouksia oli 1 375, ja ylimpään tuloluokkaan kuului 288 taloutta. Talouksien mediaanitulot olivat 21 426.[21]
Vuonna 2015 postialueella oli 3 360 kerrostaloasuntoa. Pientaloasuntoja oli 241.[21]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
1960-luvulla rakennettua kerrostalokorttelia Voionmaankadun varressa. -
Jyväskylän kristillinen koulu -
Suomalainen musiikkikampus -
Funktionalistisia kerrostaloja Jyrsijänkadulla Rautpohjassa. -
K-Market Ruokavinkki -
Mäki-Matin omakotitaloja. -
Kerrostaloja Oikokadulla, takana Cygnaeuksen koulu. -
Monitoimitalo ja Hipposhalli
Tunnettuja Mäki-Matissa asuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gettomasa, rap-artisti[22][23]
- Ahti Kuoppala, näyttelijä[24]
- Joonas Könttä, poliitikko[25]
- Matti Nykänen, mäkihyppääjä[26]
- Ruuben, musiikkituottaja[27]
- Väinö Voionmaa, poliitikko[28]
- Teemu Viinikainen, jazzkitaristi[29]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jyväskylän opaskartta: Mäki-Matti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ a b c d e Jyväskylän karttapalvelu, Pienalueet (Arkistoitu – Internet Archive) Tallennettu 30.10.2013
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 15.9.2018.
- ↑ a b c d e Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rautpohjan asemakaavan muutos (PDF) 28.3.2003. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 15.11.2013.
- ↑ Jyväskylän omakotialueita (PDF) 2009. Keski-Suomen museo. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 15.11.2013.
- ↑ Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta (PDF) 2004. Tommi Lindh. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 15.11.2013.
- ↑ Ruokavinkki (Jyväskylä) - K-Market K-Market. Arkistoitu 18.1.2018. Viitattu 17.1.2018.
- ↑ Jyväskylä Voionmaankatu 15 / R-kioski R-Kioski. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Mäki-Matin perhepuisto
- ↑ Harjun takana -näyttely Keski-Suomen museossa alkuvuonna 2013. Tallennettu 13.1.2013.
- ↑ Osuusliike Paavonseutu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keski-Suomen Museo: Jyväskylän omakotitaloalueita (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Mäki-Matin historiaa ja nykypäivää - Rakennustoimisto Alonen Oy Rakennustoimisto Alonen Oy. 1.8.2016. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
- ↑ a b c Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy (2014): Nisula - Mäki-Matin pientaloalueen kulttuuriympäristöselvitys 2014 (Arkistoitu – Internet Archive). Pdf.
- ↑ Jyväskylän lyhyt historia www3.jkl.fi. Viitattu 14.2.2018.
- ↑ J. A. Mäki: Kortepohjassa ja Mäki-Matissa tienataan vähän Yle Uutiset. Viitattu 7.12.2017.
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 23.12.2017.
- ↑ a b c Jyväskylän postinumeroalueittainen tilastotieto vuosilta 2012-2015
- ↑ Jyväskylä Underground Jyväskylän Ylioppilaslehti. 28.11.2012. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ Gettomasa räppäsi SM-voiton Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ Matilda Saarikoski: Mäki-Matin poikia. Suur-Jyväskylän Lehti, 15. heinäkuuta 2020.
- ↑ Eeva Salminen: Maisterin paperit, töitä eri ministeriöissä ja EU:ssa – ikää uudella kansanedustajalla on vasta 29 vuotta KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 13.7.2019.
- ↑ Heikki Kärki: Kiersimme Matti Nykäsen jalanjäljillä Jyväskylässä – "Totta kai tiesin, että Matti on asunut täällä" KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ Oskari Onninen: Mä oon suomenmestari – haastattelussa Gettomasa Rumba.fi. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ Pauliina Salminen: Tällä miehellä on jo patsas ja katu Jyväskylässä – Väinö Voionmaan syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ Konserttiarvostelu | Teemu Viinikaisen liian isoista kengistä tuli soolokonsertin yllätys Helsingin Sanomat. 25.6.2020. Viitattu 23.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mäki-Matti Wikimedia Commonsissa
- Rautpohjan suojelualue kartalla (Arkistoitu – Internet Archive) Museovirasto. Viitattu 15.11.2013