Keljo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keljon nuorisoseuran talo.
Keljon Prisma
Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja
Keljo toukokuussa 2017.

Keljo on Jyväskylän kymmenes kaupunginosa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keljo on muodostunut hämäläisten eräalueesta. Kulkureittinä oli Päijänne, jonka pohjoisimpia lahtia on Keljonlahti. Keljo-nimen merkitys on epäselvä. Alueen vanhoja taloja ovat Lahti[1], Hovila, Taipale, Ristonmaa, Tervala, Kylmälahti eli Pumperi, Särkkä, Sysmälä, Häkkinen,[2] Tervala, Hakala,[3] Lotila ja Åström eli Huvila. Alueen läpi kulki vanha Laukaantie, joka helpotti liikkumista, mutta toisaalta mäkiseen maastoon tehty tie vaati keljolaisilta paljon työtä. Keljon koulu on perustettu 1896.[3]

Karhumäen veljekset aloittivat 1920-luvulla laajan lentokonetoiminnan Keljonlahdella. Osa Keljosta liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin 1941 ja alueen pääosa 1965. Alueen halki 1960- ja 1990-luvulla rakennetut tiet ja rautatie vaikuttivat suuresti sen ilmeeseen. Keljonkankaan, Kukkumäen ja Tarhamäen omakotialueet ovat syntyneet 1950-luvulla.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkaa Keljosta Jyväskylän keskustaan on 3–10 kilometriä. Alueella on melko laajoja omakotitaloalueita, mutta myös teollisuutta kuten Keljonlahden rannalla oleva Keljonlahden voimalaitos.

Keljossa on marketalue Keljonkeskus, jossa sijaitsevat Prisma ja K-Citymarket. Kaupunki oli aluksi varannut tontin Ekalle ja Tukolle. Talouslama 1990-luvun alussa pakotti siirtämään hanketta ja suunnitellun Euromarketin tilalle tuli Prisma. Tukon paikan sai puolestaan Citymarket.[4] Prisman ja Citymarketin lisäksi markettialueen välittömässä läheisyydessä ovat 2000-luvulla rakennetut Lidlin, Kotipizzan ja Motonetin liikerakennukset. Keljonkankaan moottoritieristeyksen länsipuolelle on suunniteltu laaja teollisuusalue, mutta alueen kehittyminen on ollut hidasta.

Keljo on Jyväskylän vaurainta aluetta, sillä keskitulot vuonna 2008 alueella olivat 26  508 euroa per henkilö, kun kaupungin keskiarvo oli 22 807 euroa. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Berndtson, Nils: Lahden talon ja suvun varhaisista vaiheista. Keski-Suomen museon monistesarja, 1983, nro 2, s. 1–23. Jyväskylän kaupunki: Keski-Suomen museo. ISSN 0357-8186.
  2. Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 17–18.
  3. a b Seppo Lähteenmäki: Keljon koulu 100 vuotta, s. 2, 9, 12, 13. Jyväskylä: {{{Julkaisija}}}, 1996.
  4. Rahkonen, Jorma: Euromarket Keskimaalle. (Ekana paikalle ennenkin) Keskisuomalainen, 9.12.2009, s. 11.
  5. (Jyväskylän kaupunki)lähde tarkemmin?

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.