Kortepohja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kortepohja
17. kaupunginosa
Taitoniekantien kerrostaloja.
Taitoniekantien kerrostaloja.
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kypärämäki–Kortepohja
Väkiluku 8 336 (2020)
Osa-alueet Kortesuo, Ylioppilaskylä, Kortekeskus, Korteranta, Laajavuori-Haukkala, Kortemäki

Kortepohja on kaupunginosa Jyväskylässä. Sen väkiluku vuoden 2021 lopussa oli 8 336.[1] Nimensä alue sai siten, että otettiin paikannimen Kortesuo alkuosa ja paikannimen Rautpohja loppuosa nimeksi.[2] Kortepohjaa, samoin kuin Helsingin Itä-Pasilaa suunniteltaessa palattiin ruutukaavaan.

Kortepohjassa sijaitsee suuri osa Jyväskylän ylioppilaskunnan opiskelija-asunnoista, 1 339 asukkaan (2022)[1] ylioppilaskylä. Kortepohjan kupeessa on Laajavuoren laskettelurinne. Kortepohja on kerrostalovaltainen alue; lisäksi siellä on rivitaloja, joita kutsutaan "legotaloiksi". Kortemäen omakotialue sijaitsee Kypärämäen länsirinteellä. Maantieteellisen Kypärämäen huippu kuuluu myös Kortepohjan kaupunginosaan. Kortemäestä pääsee autolla muualle Kortepohjaan vain Kypärämäen kautta.

Arkkitehdit Bengt Lundsten ja Esko Kahri suunnittelivat Kortepohjan asuinalueen 1964–1968. Alue on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvulla.[3] Kortesuon alueen rakennuskanta on valmistunut enimmäkseen 1990-luvulla ja 2000-luvun ensikymmenellä.[4]

Rap-artistit kuten Tohtori Getto, Lyttä, Gettomasa, Mike Mo ja Super Duve ovat tehneet Kortepohjaa tunnetuksi suomalaisessa rapkulttuurissa. Kortepohjassa on perustettu Suomen pitkäikäisin räpmusiikin livekeikkoihin erikoistunut klubi Ghetto Party, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa ravintola Rentukassa 22.5.2009. Kortepohjan Rentukassa järjestettiin myös sittemmin räpmusiikista tunnetuksi tulleen Jyväskylän ensimmäiset kokonaan räpmusiikkiin erikoistuneet kaksipäiväiset festivaalit, kun Ghetto Party Festivaali järjestettiin vuosina 2013 ja 2015.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Kortepohjan alue tuli osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[6] Se nimettiin Kortepohjaksi virallisesti vuonna 1965.[6] Alueen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1966 ja rakentaminen aloitettiin seuraavan vuoden aikana.[6] 1970-luvulla Kortepohjaan rakennettiin koulu, päiväkoti, ostoskeskus, kirjasto ja kirkko,[4] ja 1980-luvun alkuun mennessä kaupunginosaa pidettiin valmiina.[6] Tämän jälkeen alkoi täydennysrakentaminen, josta syntyi muun muassa Kortesuon 1990-luvulla ja 2000-luvun ensikymmenyksellä valmistunut asuinalue.[4][6]

Nimi Kortepohja on syntynyt vuonna 1964, kun Jyväskylän nimitoimikunta järjesti kilpailun tulevan asuinalueen nimestä. Ehdotuksiin kuuluivat Rautpohja ja Kortesuo, jotka olivat jo käytössä tulevan asuinalueen lähellä. Kortesuon kartano rakennettiin 1930-luvun lopulla. Rautpohja-nimi oli samoihin aikoihin otettu Tuomiojärven lahden nimestä Valmet Oy:n entisen Tykkitehtaan käyttöön. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen professori Ahti Rytkönen teki kompromissiehdotuksen: uusi nimi muodostettaisiin risteyttämällä nimet keskenään. Syntyi Kortepohja. [7]

Kortemäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kortemäki on asuinalue Jyväskylässä Kortepohjan länsiosassa. Sen eteläosan omakotitalot ovat enimmäkseen jälleenrakennuskauden taloja, useimmat pohjoisosan omakoti- ja rivitalot 1970–1980-luvulla rakennettuja, tosin vielä 2000-luvun alussa alueelle rakennettiin vähän lisää. Alueen kokoojakatuna on Pyssymiehenkatu, josta alueen muut kadut haarautuvat. Nykyinen Kortemäen eteläosa oli ennen pohjoisosan rakennusta osa Kypärämäkeä ja vaikka nykyään Kortemäki virallisesti kuuluu Kortepohjan kaupunginosaan, on sillä läheiset yhteydet Kypärämäkeen: se kuuluu Kypärämäen äänestysalueeseen sekä Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistyksen toimialueeseen ja autotieyhteys sinne on pelkästään Kypärämäen kautta. Kortemäkeen kulkevat Linkin bussit 1 ja 2.lähde?

Haukkalan lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kortepohjassa Haukkalassa sijaitseva Haukkalan lähde on yksi harvoista kunnallisesti yllä pidettävistä lähteistä. Siitä haetaan vettä paljon. Sen veden laatua tarkkaillaan, ja poikkeustapauksissa kuten elokuussa 2021 lähteen käyttö voi tämän johdosta olla kielletty. Lähteen vesi on ohjattu tulemaan hanasta.

Tunnettuja Kortepohjassa asuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 16.11.2022.
  2. Piia Kaskinen: Pirunmaa pellon reunalla - Kortepohjan tarina
  3. Asemakaavanselostus Korteniitty | 17 : 085
  4. a b c Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 11.8.2018.
  5. Ghetto Party -lähiöfestareilla esiintyvät melkein kaikki Suomen underground-räppärit City. 20.10.2015. Viitattu 7.6.2022.
  6. a b c d e Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
  7. Sirkka Paikkala et. al: Suomalainen paikannimikirja (PDF) Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63b. Viitattu 7.10.2019.
  8. Janne Pajunen & Lauri Pihlman (2017): KPC Meets Boston.
  9. Oskari Onninen: Mä oon suomenmestari – haastattelussa Gettomasa Rumba.fi. Viitattu 30.12.2018.
  10. Teemu Rauhala: Jyväskylä kulkee aina Topi Nättisen mukana – otti näyttävän Kortepohja-tatuoinnin KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 30.12.2018.
  11. Pussikaljaräpin kaupunki – Jyväskylän lähiöt näyttäytyvät rap-biiseissä rujoina ja nuhjuisina, mutta myös kotiseutuylpeyttä löytyy Jyväskylän Ylioppilaslehti. 26.2.2018. Viitattu 30.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]