Sorsanselkä–Keskinenvesi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sorsanselkä–Keskinenvesi
(Rutajärven läntinen järviallas)
Sorsanselkä
Sorsanselkä
Sijainti JoutsaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°54′58″N, 25°59′53″E
Pinnankorkeus 123,1 m [1]
Pinta-ala 5,333838 km² [2]
Rantaviiva 29,51 km [2]
Suurin syvyys 22 m [2]
Laskujoki joki Rutajärveen [1]
Saaria 15 [1]
Järvinumero 14.236.1.067
Sorsanselkä–Keskinenvesi

Sorsanselkä–Keskinenvesi [1][2] on Keski-Suomessa Joutsassa Leivonmäen entisen kunnan alueella sijaitseva järvi. Tämä on läntinen kahdesta järvialtaasta, jotka syntyivät 1800-luvulla suoritetussa järvenlaskussa. Itäinen järviallas kulkee viranomaistiedoissa vanhalla nimellään Rutajärvi, vaikka joskus molempia järvialtaita pidetään Rutajärven eri osina.[2][1][3]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 533 hehtaaria eli 5,3 neliökilometriä, se on 3,8 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Sillä on myös kaksi järvenselkää: itäinen Keskinenvesi ja läntinen Sorsanselkä. Järvenselkien välissä sijaitsee 1,5 kilometriä pitkä Joutsniemi, joka on vedenpinnan yläpuolelle yltävä harjujakson osuus. Niemeä vastapäätä on toinen niemi niin, että niiden väliin jää 150 metriä leveä salmi ja siitä etelään aukeava mutkikas Harjunlahti. Sorsanselkä on 3,3 kilometriä pitkä ja järvenosan yhteispituus 3,8 kilometriä. Järvenosia yhdistää toisiinsa noin 20 metriä leveä ja 400 metriä pitkä uoma, joka samalla tasaa järvenosien vedenpinnat. Uoma syntyi järvenlaskujen seurauksena, kun järveosien väliin maatui kannas.[2][1][4][5]

Järvellä on kartan mukaan 15 saarta. Niitä ovat yhdeksän, jotka sijaitsevat Sorsanselällä, ja seitsemän, jotka ovat Keskinenvedellä. Sorsanselällä sijaitsee Liisa-Koni, Teerisaari, Selkäsaaret ja Kalliosaari, ja Keskinenvedellä on järvenosan suurin saari Tyllinsaari.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sorsanselän pohja on vaihteleva ja siinä on seitsemän yli kymmenmetristä syvännettä. Niistä syvin kohta 22 metriä sijaitsee Joutsniemen kärjen lounaispuolella ja toiseksi syvin kohta 17,5 metriä Joutsniemen länsipuolella. Keskinenvesi on samanlainen Tyllisaareen asti, jonka itäpuolella järvenselkä on matalaa. Keskinenveden syvin kohta on 21 metriä ja se sijaitsee aivan Joutsniemen itärannassa.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 29,5 kilometriä. Lähes kaikki Sorsanselän rannat kuuluvat kansallispuistoon, mutta Keskinenvedellä siihen kuuluvat vain sen pohjoisrannat.[2][1][4][5]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rutalahdelta alkaa eteläsuuntainen laakso, jossa virtaa Haapajoki. Sen eteläpäässä sijaitsee viime jääkauden lopulla synytnyt Hietajärvenkangas, josta jatkaa harjujakso Joutsniemenä järven yli. Harjujakso päättyy vasta noin 19 kilometrin päässä Puttolassa ja Tammilahdella.[1][5]

Kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leivonmäen kansallispuisto perustettiin 1.3.2003 ja sen pinta-ala on 2 992 hehtaaria eli 29,92 neliökilometriä. Se sijaitsee kokonaisuudessaan entisessä Leivonmäen kunnassa, joka on ollut osa Joutsaa vuodesta 2008. Järven vesialueet eivät kuulu kansallispuistoon, mutta sen luoteis-, länsi- ja lounaispuolen rannat ja lähes kaikki saaret kuuluvat siihen.[6][7]

Natura-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sorsanselkä, Keskinenvesi ja Rutajärvi sisältyvät kokonaisuudessaan Natura 2000- ohjelmassa mukana olevaan Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi- suojelualueeseen (5 063,8 hehtaaria, FI0900074). Sitä on kuvailtu Rutajärven artikkelissa.[8][7]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Ristiselän alueella (14.23), jonka Rutajoen valuma-alueeseen (14.236) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,1 metriä mpy.[1][9]

Rutajoen valuma-alue on tavanomaista pienempi valuma-alue Päijänteen itäpuolella, joka on saanut viranomaistiedoissa erityisaseman. Järvi voidaan katsoa kuuluvan Kymijoen latvavesistöihin, sille se laskee suppea-alaisena suoraan Päijänteeseen. Sen valuma-alueella sijaitsee 63 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, mutta niistä vain osa laskee tämän järvenosan kautta. Sorsanselän länsirantaan laskee Joutsjärven (26 ha) laskujoki Joutsjoki. Sen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Suojärvi (6 ha), Pyydysjärvi (6 ha), Korpijärvi (4 ha), Pieni Suojärvi (3 ha), Vääräjärvi (3 ha), Vääräjärvi (7 ha) ja Saarijärvi (11 ha). Järvenosan eteläpuolella olevalla Haapasuolla on runsaasti nimettömiä umpijärviä. Vähä Harjujärvi (15 ha), Harjujärvi (46 ha) ja Talvilampi laskevat Harjujärvenojaa myöten ja se yhtyy Kivipuroon ennen laskemistaan Sorsanselkään. Järven eteläpuolella olevan harjujakson vieressä olevia umpilampia voitaneen pitää suppina. Niitä ovat esimerkiksi Harjunlahti, Iso-Valkeinen (16 ha), Hämeenlampi (10 ha), Pieni-Valkeinen (13 ha), Kirveslampi (2 ha) ja Kalaton (1 ha). Järven pohjoispuolella umpilampia ovat vastaavasti Erijärvi (2 ha), Pieni Pirttilampi (3 ha) ja Iso Pirttilampi (9 ha).[1][9]

Järven lasku-uoma on joki tai kanava, joka johtaa Rutajärveen. Rutajärvi purkautuu vuorostaan Rutapohjan kanavaa myöten Rutajokeen, joka laskee Päijänteen Rutalahteen Ristiselällä.[1][9]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenosien yhtestä historiaa on käsitelty Rutajärven artikkelissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Karttapaikka: Rutajärvi, Joutsa (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
  2. a b c d e f g h i SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.6.2019.
  3. Leivonmäen kansallispuisto, luotoon.fi, viitattu 26.6.2019
  4. a b Karttapaikka: Rutajärvi, Joutsa (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
  5. a b c Karttapaikka: Rutajärvi, Joutsa (sijainti varjokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
  6. Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 9
  7. a b Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 15–16
  8. Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi (FI0900074), 26.6.2019, Keski-Suomen ELY-keskus, viitattu 26.6.2019
  9. a b c Rutajärvi (14.236.1.003) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.6.2019.