Lummennen ja Vesijaon valuma-alue
Lummennen ja Vesijaon valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.25) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Vesistön valuma-alue on bifurkaatiovesistö, jonka latvajärvet Lummenne ja Vesijako ovat yhteiset länteen ja itään virtaaville lasku-uomille. Tämä valuma-alue on järvien laskusuuntien itäinen puoli, joka virtaa idässä Päijänteen alueella (14.22) sijaitsevaan Päijänteeseen ja Kymijokena Suomenlahteen Kotkassa. Järvien laskusuuntien läntinen puoli laskee puolestaan Kukkian reitin valuma-alueen vesistöihin (35.78), joka laskee Kokemäenjokena Selkämereen Porissa.[1][2][3][4]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lummennen ja Vesijaon valuma-alueen pinta-alaksi on ilmoitettu 265,5 neliökilometriä ja sen järvisyydeksi 6,18 %. Valuma-alueen pituus on noin 25 ja leveys 15 kilometriä. Se sijaitsee Kymijoen vesistöalueen länsireunassa ja sillä on lännessä yhteinen vedenjakaja Kokemäenjoen vesistön (35) Kukkian reitin valuma-alueen kanssa, ja sillä on jopa kolme yhteistä järveä sen kanssa. Järvet ovat Lummenne, Vehkajärvi ja Vesijako. Idässä, pohjoisessa ja etelässä siihen rajoittuu Päijänteen alue (14.22). Valuma-alue sijaitsee pääosin Päijät-Hämeessä Padasjoella, mutta ulottuu pohjoisessa Pirkanmaan Kuhmoisiin asti.[5]
Pääoman kulun ja pituuden määritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lummennen ja Vesijaon valuma-alueen pääuoma on käsitteenä kaksijakoinen. Vesistöalueen yläjuoksulla toisiinsa yhteydessä oleva järvikolmikko (Vesijako, Vehkajärvi ja Lummenne) laskee kahta uomaa pitkin Päijänteeseen ja yhtä uomaa Vanajaveteen. Eteläisempää vesireittiä kutsutaan Padasjoen reitiksi. Se alkaa Vesijaosta ja laskee Padasjoen kirkonkylän läpi Kirkkojokena. Pohjoisempi laskujoki on lyhyt Harmoistenjoki, joka alkaa Lummennesta ja laskee pian Myllylahteen ja siellä Päijänteen Harmoistenlahteen.[5]
Harmoistenjoki on Paikkatietoikkunan verkkopalvelun uomarekisterin mukaan 1,7 kilometriä pitkä ja Lummennesta Päijänteeseen oleva reitti on 3,0 kilometriä pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 72,65 neliökilometriä ([2] tai 99,7 km² [5]). Reitillä sijaitsevan Myllylahden pituus on 1,3 kilometriä.[6]
Padasjoen reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Padasjoen reitin alajuoksulta noustaan ensin Kirkkojokea ylös Kirkkolammiin ja Yläjärveen. Siihen laskee Tarposesta alkava ja Ruokolammin läpi virtaava Vierunkosken jokiosuus. Ennen Yläjärveen laskemistaan jokeen yhtyy etelästä tuleva Pannijoki, jonka valuma-alueen (14.253) pinta-ala on 20 neliökilometriä [2]. Koska yläjuoksun valuma-aluetta on vielä lähes 200 neliökilometriä, tulee vesireitti kulkemaan yläpuolisen Arrakosken vesivoimalaitokselle, joka sijaitsee Tarposen ja sitä ylempänä sijaitsevan Alajärven yläpuolella. Alajärveen laskee pohjoisesta Kauratteenjärven suunnalta tuleva oja, jonka valuma-alue on pieni (14 hehtaaria [5]. Voimalan yläpuolella sijaitsevien kahden järven, Miestämän ja Myllyjärven välissä on lyhyt Kaukilankoski. Vesijakoon johtaa enää Välijoki, Tohtainlammi ja Sumperinjoki. Kirkkojoki on 1,7 kilometriä pitkä ja koko Padasjoen vesireitti Vesijaolle on 16,3 kilometriä pitkä. Reitin pituudesta 11,3 kilometriä on järvenselkiä ja virtavesiä 5,0 kilometriä. Valuma-alueen pinta-ala on (tai 191 km² [5]).[7]
Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat neljä aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [1][2]:
Eteläinen vesireitti (Padasjoen reitti):
- Padasjoen alue (14.251) → Päijänteen alue (14.2)
- Pannijoen valuma-alue (14.253)
- Miestämän–Vesijaon alue (14.252) → myös Kukkian reitin valuma-alue (35.78)
Pohjoinen vesireitti:
- Lummennen alue (14.254) → Päijänteen alue (14.2)
Vesistöalueen maankäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Padasjoen reitin valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 76,0 %, maatalousalueita 4,0 %, kosteikkoja ja soita on 0,5 % ja rakennettuja alueita on 3,8 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 15,6 %.[5]
Harmoistenjoen valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 71,7 %, maatalousalueita 2,5 %, kosteikkoja ja soita on 0,6 % ja rakennettuja alueita on 22,4 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 12,1 %.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lummennen ja Vesijaon valuma-alue (14.25) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Kirkkojoki, Padasjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.3.2023.
- ↑ Harmoistenjoki, Töyrymäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.3.2023.
- ↑ a b c d e f g Lummennen ja Vesijaon valuma-alue pinta-alamääritys ja maaperän käyttötilasto, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 15.3.2023
- ↑ Harmoistenjoki Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 20.3.2023.
- ↑ Padasjoen reitti - Kirkkojoki Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 20.3.2023.