Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue
Tuomiojärven–Palokkajärven v-a (2. jakovaihe: 14.29) |
|
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
Merialue | Itämeren valuma-alue |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
1. jakovaihe | Suur-Päijänteen alue (14.2) |
2. jakovaihe | Tuomiojärven−Palokkajärven v−a (14.29) |
Vesistöjako |
Tuomiojärven–Palokkajärven a (14.291), Alvajärven–Korttajärven alue (14.292), Syväojan valuma-alue (14.293), Vasarajoen valuma-alue (14.294), Autiojoen valuma-alue (14.295), Makkarajoen valuma-alue (14.296), Karhupuron valuma-alue (14.297), Karjujoen valuma-alue (14.298). |
Laskujoki | Tourujoki |
Pääuoman jatke | ←Palokkajärvi ←Pappilanjoki ←Alvajärvi ←Laahajoki ←Autiojoki ←Luonetjärvi ←Köntysjoki ←Nauttiainen |
Laskupaikka | Jyväsjärvi |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Valuma-alue | 334,06 km² [1] |
Järvisyys | 6,79 % [1] |
Alueen pituus | 25 km [2][3] |
Alueen leveys | 20 km [2][3] |
Pääuoma | 43,2 km [2][4][a] |
Keskivirtaama | 3,7 m³/s (MQ) [5] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.29) on Suur-Päijänteen alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Vesistön valuma-alueen laskujoki on Jyväsjärveen laskeva Tourujoki. Jyväsjärvi kuuluu Ristiselän alueeseen (14.23).[3][1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueen pinta-ala on 334,06 neliökilometriä (tai 329 km² [6]) ja sen järvisyys on 6,79 %. Alueen pituus on noin 25 kilometriä ja leveys 20 kilometriä. Se sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) sisäosissa Suur-Päijänteen alueessa (14.2). Sillä on yhteinen vedenjakaja Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) kanssa sen itä- ja pohjoispuolella ja Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) kanssa pohjois- ja luoteispuolella. Länsi- ja lounaispuolella sijaitsee Muuratjärven valuma-alue (14.28), joka on Suur-Päijänteen alueen saman jakovaiheen valuma-alue. Valuma-alue sijaitsee Keski-Suomessa ja sen eteläosat kuuluvat Jyväskylään, samoin pääosa keski- ja pohjoisosista. Valuma-alue ulottuu itä- ja koillispuolella Laukaan ja pohjoisessa Uuraisten puolelle.[3][1][4]
Pääuoman kulun ja pituuden määritys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen vesireitistä tai pääuomasta ei ole ollut saatavilla lähdetietoa. Sen voi kuitenkin päätellä hyödyntämällä vesistöviranomaisten julkaisemia tietoja. Yleensä Suomessa valitaan pääuomaan jokihaaroista se, jonka virtaama on suurempi. Aina ei virtaamatietoja ole saatavilla, joten virtaamien sijaista voidaan käyttää valuma-alueen pinta-alatietoja. Lähiseutujen pinta-alat ovat yleensä verrannolliset purkautumiskohdan virtaamiin. Valuma-alueen kaksi alinta aluetta ovat Tuomiojärven–Palokkajärven alue (14.291) ja Alvajärven–Korttajärven alue (14.292). Muut kolmannen vaiheen jakoalueet laskevat näihin kahteen. Suurin valuma-alue on Autiojoen valuma-alue (14.295), joka on hieman suurempi kuin Makkarajoen valuma-alue (14.296). Niiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 108 ja 99 neliökilometriä [1]. Pääuomaan kuuluu jonkin verran järviä, joten voidaan pikemminkin puhua vesistöreitistä. Siihen kuuluu alajuoksulta lukien Tourujoki, Palokkajärvi, Pappilanjoki, Alvajärvi, Laahajoki, Korttajärvi, Autiojoki ja Luonetjärvi. Sitten jatketaan Paikkatietoikkuna- verkkopalvelun merkittyä vesistöreittiä yläjuoksulle päin. Se kuitenkin haarautuu Tuomipuron ja Köntysjoen haaraan, joiden valuma-alueen pinta-alat ovat vastaavasti 16 ja 34 neliökilometriä [6]. Luonetjärvestä jatketaan siten Köntysjokea ylöspäin ja lisätään pääuomaan vielä Iso-Petäinen, Pieni-Petäinen ja Nauttiainen. Tähän loppuu Paikkatietoikkunan uomamerkintä. Yläpuolisia järviä ovat vielä Saarinen ja Onkilampi. Viimeksi mainittu sijaitsee valuma-alueen pohjoisrajalla.[1][2]
Myöskään pääuoman pituudelle ei ole lähdetietoa. Sekin voidaan selvittää kokoamalla osuuksien pituudet vesistöviranomaisten julkaisemista tiedoista. Tässä käytetään hyväksi Paikkatietoikkuna -verkkopalvelun uomatietoja. Niiden mukaan pääuoman vesistöreitti on 43,2 kilometriä pitkä. Tourujoki on 2,7 kilometriä pitkä, Pappilanjoki 950 metriä ja Korttajärvestä alkava Laahajoki 850 metriä pitkä. Korttajärvestä on Jyväsjärveen 12,6 kilometriä järveä tai jokiuomaa. Pääuoman vesistöreittiä on latvoilta Korttajärveen 30,6 kilometriä.[4][2][a]
Vesistöalueen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue jaetaan vielä seuraavaan kahdeksaan alueseen tai valuma-alueeseen. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [3][1]:
- Tuomiojärven–Palokkajärven alue (14.291)
- Syväojan valuma-alue (14.293)
- Karjujoen valuma-alue (14.298)
- Alvajärven–Korttajärven alue (14.292)
- Karhupuron valuma-alue (14.297)
- Vasarajoen valuma-alue (14.294)
- Makkarajoen valuma-alue (14.296)
- Autiojoen valuma-alue (14.295)
Vesistöalueen maankäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 74,6 %, maatalousalueita 6,8 %, kosteikkoja ja soita on 0,7 % ja rakennettuja alueita on 11,0 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 6,9 %.[6]
Vesistöalueen rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääreitin sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matkaa Kymijoen suistoon merelle voidaan laskea matkasta Kymijoen lyhintä reittiä pitkin Päijänteen Kalkkistenkoskelle 184 kilometriä, sieltä Päijännettä pitkin Vaajanvirralle 116 kilometriä. Kun Tourujoelle on kilometrin vähemmän matkaa merelle, saadaan kokonaismatkaksi Jyväskylään 299 kilometriä. [b] Sarakkeessa ”etäisyys Jyväsjärveen” olevat luvut tarkoittavat sivu-uomien kohtaa pääuomalla ilmaistuna kilometreinä Jyväsjärven rannasta. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti. Lihavoitu Onkilammen reitti muodostaa pääuoman latvahaaran eikä siis ole sivujoki.[2]
sivu-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys Jyväsjärveen (km) |
joen pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Valuma-alue laskee Tourujokena Jyväsjärveen, joka kuuluu Päijänteeseen ja on tämän vuoksi osa Kymijoen vesistöalueen pääuomaa. Jyväsjärvestä on matkaa merelle 299 km. | |||||||
Löylyjoki | Palokkajärvi | 3 | 13 | 1,05 | 55 | 3,3,6,4,[7],4 | |
Karjujoki | Palokkajärvi | 4 | 4 | 7 | 3,3,6,4,–,2 | ||
Karhupuro | Alvajärvi | 9 | 5 | 9 | 3,3,6,4,–,2 | ||
Makkarajoki | Korttajärvi | 12 | 20 | 99 | 3,3,6,4,–,2 | ||
Vasarajoki | Korttajärvi | 14 | 10 | 29 | 3,3,6,4,–,2 | ||
Kalmujoki | Autiojoki | 20 | 11 | 25 | 3,3,6,4,–,4 | ||
Petäispuro | Autiojoki | 22 | 3,3,4,–,–,– | ||||
oja Särkilammesta | Luonetjärvi | 28 | 3,3,4,–,–,– | ||||
Tuomipuro | Köntysjoki | 29 | 10 | 17 | 3,3,6,4,–,4 | ||
oja Riihilammesta | Köntysjoki | 30 | 3,3,4,–,–,– | ||||
oja Pahalammesta | Köntysjoki | 35 | 3,3,4,–,–,– | ||||
Onkilammen reitti | 39 | 4 | –,3,4,4,–,– | ||||
Valuma-alueen pääuoman latvaojat laskevat Onkilampeen, josta taulukon viimeisen rivin pääuomaan kuuluva Onkilammen reitti alkaa. Neljä kilometriä pitkä latvareitti päättyy Nauttiaisen luusuaan, josta on alajuoksulle päin tietoa uomien pituuksista. Onkilampi sijaitsee valuma-alueen vedenjakajan vieressä. |
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [2], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [4], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueella sijaitsee yli 110 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Jyväskylä sijaitsee hiekkaharjanteiden rikkomalla järvialueella. Jyväsjärveen laskevan Tourijoen lähdejärvi on Palokkajärvi (258 ha), johon laskee lännestä viereinen Tuomiojärvi (298 ha), jotka molemmat kuuluvat Jyväskylän kaupunkialueeseen. Tuomiojärven valuma-alueella on 15 vähintään hehtaarin kokoista järveä, joita ovat esimerkiksi Ruokepuolinen (29 ha), sen yläpuolella sijaitsevat Ylä-Tuomiojärvi (76 ha) ja Kaitajärvi (32 ha). Palokkajärveen laskee itäpuolelta tuleva Tyyppälänjärvi (28 ha). Pohjoispäähän laskevan Pappilanjoki alkaa Alvajärvestä (209 ha). Alvajärveen laskee idästä tuleva Karhujärvi (11 ha). Sivu-uomien järvet ovat alajuoksulla vielä pieniä ja vähälukuisia. Korttajärvestä (44 ha), jonka laskujoki Laahajoki laskee Alvajärveen, kokoaa kolmelta suunnalta tulevia jokia. Eteläpäähän laskee ensin lännestä tuleva Vasarajoki, joka alkaa Iso-Vasaraisesta (53 ha). Koillispäähän laskee Makkarajoki, jonka valuma-alueella sijaitsee 23 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Niistä huomattavimmat ovat Lehesjärvi-Vähäjärvi (86 ha), Laukaan rajalla sijaitsevat Iso-Kuukkanen (180 ha) ja Majajärvi (42 ha), sekä esimerkiksi Hiidenjärvi (50 ha), Alanen (56 ha) ja Pohjois-Syväjärvi (23 ha). Suurin valuma-alue on Autiojoella, joka alkaa suuresta Luonetjärvestä (217 ha). Autiojoen valuma-alueella on noin 50 yli hehtaarin kokoista järveä. Sen yläjuoksulta voidaan ottaa esille, alajuoksulta lukien, esimerkiksi Saarijärvi (20 ha) ja Heinonen (28 ha) Autionjoen sivu-uomilta, sekä Keskinen (20 ha), Nauttiainen (61 ha) ja Simuna (39 ha) joen pääuomasta. Ennen Nauttiaista pääuomaan yhtyy Kolmilopin (20 ha) ja Alimmaisen (21 ha) yhteinen sivu-uoma.[8][3]
Virtavesiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edellä on lyhyesti mainittu pääuomasta haarautuvia jokia tai pieniä virtavesiä, mutta niitä täydennetään tässä osiossa lisää. Tourujoki toimii koko valuma-alueen laskujokena, joka alkaa Palokkajärvestä. Siihen laskee lännestä muutamien metrin mittainen Löylyjoki, joka alkaa Tuomiojärvestä. Löylyjoen pääuomaan kuuluu Tuomiojärveen laskeva ja Myllyjärvestä alkava Syväoja, jonka yläjuoksua kutsutaan Koskelanojaksi. Palokkajärven itärantaan laskee lyhyt Karjujoki. Pääuomassa on Alvajärven ja Palokkajärven välinen ja lyhyt Pappilanjoki. Alvajärveen laskeva Karhupuro on sivu-uoma kun taas Laahajoki kuuluu pääuomaan.[2][3]
Korttajärvi kokoaa kolme latvavesistöä yhteen. Siihen laskee idästä Makkarajoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 99 neliökilometriä [1]. Makkarajoen pääuomaan kuuluu Tervajoki, jonka yläjuoksulla käytettyjä nimiä ovat myös Kuokanjoki ja Isojoki. Siihen yhtyy koillisesta tuleva Heinälamminpuro, joka virtaa Pajulammen kautta. Korttajärven eteläpäähän laskee luoteesta virtaava Vasarajoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 29 neliökilometriä [1].[2]
Kolmas latvavesistö on Autiojoen valuma-alue, jonka pinta-ala on 107 neliökilometriä [1]. Autiojokeen yhtyy Tikkakoskella lounaasta tuleva Kalmujoki. Sen uoman yläjuoksua Saarijärven yläpuolella kutsutaan Joutenjoeksi, joka alkaa Iso-Joutenlammesta. Saarijärveen laskee Heinosesta alkava sivu-uoma Karjujoki. Pääuomassa sijaitsee iso Luonetjärvi, johon laskee Keskisestä oja Rupanlahteen. Oja kuuluu valuma-alueen pääuomaa, jonka nimenä käytetään yläjuoksulla Köntysjoki. Ojaan yhtyy pohjoisesta tulevan valuma-alueen laskujoki, jonka keskijuoksua kutsutaan Tuomipuroksi ja sen yläjuoksua Kissapuroksi. Sen latvahaaroilla on myös niminä Itikkapuro ja Kylmälänpuro. Köntysjokeen yhtyy monia sivupuroja, mutta ne ovat nimettömiä. Niistä voidaan mainita Riihilammesta, Alimmaisesta ja Pahalammesta alkavat purot.[2][3]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien pituuksia. Niihin lisätään järvenselkien suoria mittoja, joten pääuoman pituus on oikea lukuarvo noin kilometrin tarkkuudella.
- ↑ Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f g h i j Tourujoki, joensuu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ a b c d e f g h Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
- ↑ a b c d Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue, Tourunjoki Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (PDF) (sivut 14) 2018. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry & Hämeen kalatalouskeskus. Viitattu 24.1.2024.
- ↑ a b c Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 16.3.2023
- ↑ Bagge, Anna Maria: Tuomiojärven kunnostussuunnitelma (pdf) (s. 15) jyvaskyla.fi. 30.11.2012. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Viitattu 27.1.2025.
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 24.1.2025.