Vesankajärvi
| Vesankajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Muuratjärven valuma-alue (14.28) |
| Laskujoki | salmi Vähä-Vesankaan [1] |
| Järvinumero | 14.286.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 145,5 m [1] |
| Pituus | 3,2 km [1] |
| Leveys | 1,7 km [1] |
| Rantaviiva | 15,314 km [2] |
| Pinta-ala | 2,02882 km² [2] |
| Tilavuus | 0,01024733 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,05 m [2] |
| Suurin syvyys | 22 m [2] |
| Valuma-alue | 48 km² [3] |
| Saaria | 4 [1] |
 Vesankajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vesankajärvi [1][2] on Keski-Suomessa Jyväskylässä Vesangan lähellä sijaitseva järvi. Sen kanssa samalla korkeudella on Vähä-Vesanka, joita yhdistävät toisiinsa Väli-Vesangassa oleva kapea salmi. Jos järvialtaat olisivat samaa järveä, olisi sen pinta-ala 305 hehtaaria.[1][2][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 203 hehtaaria eli 2,0 neliökilometriä, se on 3,2 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Järvessä on pääaltaan lisäksi Väli-Vesanka, jonka salmen poikki on rakennettu Haapamäki–Jyväskylä-rautatien penger kapealla sillalla. Pohjoispäässä sijaitsevat Tapaninniemi ja Kiponniemi, joiden taaksi jää suojaan erilliset lahdet. Järven kaakkoispää muodostuu 1,6 kilometriä pitkästä järvenselästä, jonka pohjukassa sijaitsee Vesangan asuinalueita. Järvellä on kartan mukaan neljä saarta, joista suurin on Iso Sikosaari. Muut saaret ovat Pieni Sikosaari, Kuoliosaari ja eräs kartassa nimettömänä piirretty saari. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 10,25 miljoonaa kuutiometriä eli 0,01025 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys on 22 metriä. Syvin kohta sijaitsee Kiponniemen länsirannan tuntumassa. Järvellä on lisäksi kaksi yli 17 metriä syvää syvännettä. Järven rantaviivan pituus on 15,3 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata vaikka suotakin esiintyy. Rantaan putoavat Multamäen rinteet, mutta muuten rannat ovat alavia. Järvelle näkyy Humalamäki, jonka huippu kohoaa 35 metrin korkeudelle. Korkeimmat mäet sijaitsevat kuitenkin järven kaakkoispäässä, missä Koskenmäki ja Möykynmäki kohoavat kauempana 55 metrin korkeuteen. Järven asutus on haja-asutusta, mutta Vesanka ja Kettulanmäki muodostavat asutusalueen. Rannoille on rakennettu yli 60 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet rautatien takana kulkevalta valtatieltä 18, sekä siitä haarautuvalta yhdysteiltä 16683 ja 16681. Järven kaakkoisosassa on uimaranta.[1][2][4][5]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesankajärvi on tummavetinen humusjärvi, jonka ekologinen luokitus on vuonna 2013 ollut hyvä. Järven vedenlaatua on tutkittu useampi vuosikymmen. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 18 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l), joten tämän arvon perusteella järvi on lievästi rehevöitynyt. Vedessä elävien levien määrää mitataan usein klorofyllipitoisuudella, jonka on ollut keskimäärin 11,8 μg/l. Tällaisia arvoja saadaan rehevistä järvistä. Veden happipitoisuus on alusvedessä lämpötilakerrostuneisuuden aikana ollut laskussa ja loppukesällä tai lopputalvesta on alusvedessä ilmennyt happivajausta. Veden happamuustaso on ollut keskimäärin pH 6,6.[3]
Istutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järveen on vuosina 2005–2014 istutettu kuhaa, siikaa ja rapua.[3]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Muuratjärven valuma-alueella (14.28), jonka Vesankajärven valuma-alueeseen (14.286) järvi kuuluu. Valuma-alueesta 79 % on metsämaata, 11 % suomaata, 10 % vesialueita ja 4 % viljelymaata. Järven vedenpinnan korkeus on 145,5 metriä mpy.[1][3]
Vesankajärvi on valuma-alueensa pääjärvi, joka kokoaa kaikki yläpuoliset vedet itseensä ja laskee ne eteenpäin Kuusjärven alueen (14.285) läpi Muuratjärven lähialueeseen (14.281). Tämä tekee Vesankajärven valuma-alueesta Muuratjärven valuma-alueen (14.28) latvavesistön. Järveen laskee vesiä pääasiassa pohjoisesta päin. Niitä tuovat Turvakkojoki ja Suolijoki, jotka laskevat ensin Koveroiseen (15 ha), sekä Saarijärven (29 ha), Kalliojärvi (23 ha) ja Pitkäjärven (15 ha) kautta tuleva oja. Suolijoen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Kolujärvi (11 ha), Vasarainen (51 ha), Pieni-Vasarainen (20 ha) ja Iso-Musta (36 ha). Turvakkojoen valuma-alueella sijaitsevat Kinnaslampi ja Örö (4 ha).[1][3]
Vesankajärven lähialueella on siihen suoraan laskevia järviä. Sen luoteisrantaan laskee Ykshaukinen (3 ha) ja sen eteläpäähän pieni Valkolampi (1 ha).[1][3]
Vesankajärvi laskee Vähä-Vesankaan (102 ha), jonka kautta vesireitti etenee Kuohun kylän suuntaan Neulajokea pitkin Iso-Lampsiin, Vispiläjokea pitkin Kuusjärveen ja Myllyjokea pitkin Muuratjärveen. Tämän jälkeen on jäljellä lyhyt Muuramenjoki, joka laskee Päijänteeseen saariston suojaan Lehtiselälle.[1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Vesankajärvi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.7.2019.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.7.2019.
- ↑ a b c d e f g h Vesankajärvi (14.286.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.7.2019.
- ↑ Vesankajärvi, Jyväskylä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.7.2019.
- ↑ Vesankajärvi, Jyväskylä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.7.2019.