Heikki Paasonen (kielitieteilijä)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kielitieteilijää. Nuoriso- ja musiikkiohjelmien juontajaa käsittelee artikkeli Heikki Paasonen (juontaja)

Heikki Paasonen (2. tammikuuta 1865 Mikkeli24. elokuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka keräsi aikoinaan kahdella Venäjälle suuntautuneella tutkimusmatkallaan runsaasti mordvalaista kansanrunoutta.

Paasosen vanhemmat olivat kauppias Anders Paasonen ja Fredrika Matiskainen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1888 ja toimi seuraavasta vuodesta vuoteen 1890 saakka tutkijana mordvalaisten parissa. Hänen väitöskirjansa aihe vuonna 1893 olikin Mordwinische lautlehre. Vuonna 1894 Paasosesta tuli primus-tohtori ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen dosentti. Paasonen teki tutkimusmatkoja suomalais-ugrilaisten kansojen pariin, myös Unkariin, keräten kieli- ja kansatieteellistä aineistoa. 1902 hänestä tuli Kouluhallituksen ylitarkastaja, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa hän toimi vuosina 19041919.

Paasonen julkaisi tutkimuksiaan ja aineistokokoelmiaan varsin laajasti ja niitä julkaistiin hänen kuoltuaankin. Esimerkiksi kokoelma Mordwinische Volkslieder I-IV ilmestyi Paavo Ravilan toimittamana vuosina 19381947 ja Suomalais-Ugrilainen Seura on toimittanut Paasosen materiaaleihin pohjautuen mordvalaiskielten sanakirjan, joka on näiden kielten leksikologisen tutkimuksen perusta.

Paasosen puoliso vuodesta 1894 oli unkarilaissyntyinen Mariska Paskay de Palásth (k. 1951). Eversti Aladár Paasonen oli heidän poikansa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]