Polttopullo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Molotovin cocktail, suomalaisten talvisodassa käyttämä panssarintorjunta-ase.

Polttopullo eli Molotovin cocktail on ase, joka on tavallisesti lasinen, nestemäistä polttoainetta sisältävä pullo, jossa on mukana erikseen sytytettävä tulenlähde (yksinkertaisimmillaan pullon suussa oleva palavalla nesteellä kasteltu riepu). Polttopulloa käytetään sytyttämällä tulenlähde ja heittämällä polttopullo kohteeseen, jolloin pullo särkyy ja polttoaine pääsee vapaasti leviämään ja syttymään. Yleensä polttopullo sisältää alkoholia tai bensiiniä, mutta muitakin palavia nesteitä on käytetty. Savunmuodostusta varten sisällössä voi olla myös tervaa.[1]

Polttopullon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen sotilas Molotovin cocktail vyöllä.

Polttopullo keksittiin Espanjan muukalaislegioonassa syksyllä 1936, jolloin sitä alettiin käyttää panssarintorjunta-aseena Madridin lähellä Espanjan sisällissodassa. Kuitenkin suomalaisen, varsinaisen Molotovin cocktailin kehitti vähän ennen talvisotaa Korian varuskunnassa kapteeni Kuittinen.[2][3]

Nimi ”Molotovin cocktail” tulee Neuvostoliiton ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri) Vjatšeslav Molotovista. Nimeä alettiin käyttää talvisodan aikana, kun Suomen maavoimat käytti polttopulloja panssarintorjunta-aseena. Nimitys juontuu siitä, että Molotovin väitettiin sanoneen, etteivät neuvostoliittolaiset pommikoneet pudottaneet Suomeen muuta kuin ruoka-apupaketteja. Tästä syystä Neuvostoliiton Suomeen pudottamia rypälepommeja alettiin kutsua Molotovin leipäkoreiksi, ja aiheeseen sopivasti suomalaiset nimesivät käyttämänsä polttopullon Molotovin cocktailiksi.[4]

Talvisodassa Molotovin cocktail koostui jätespriin, petrolin, väkiviinan (spriin) ja tervan seoksesta puolen litran viinapullossa. Pullon kylkeen kiinnitetyt sytytyspuikot olivat myrskytikkuja (bengaalitikkuja). Toinen tikuista oli varalla, jotta heittämättä jäänyt pullo voitaisiin käyttää uudelleen.[1]

Talvisodan alussa suomalaisen ohjesäännön mukaan polttopulloilla oli tarkoitus vain sokaista panssarivaunun tähystysaukot.[5] Havaittiin kuitenkin, että kun polttopullolla osuttiin panssarivaunun ilmanottoluukkuun, käyvän moottorin ilmanotto imi liekit vaunun sisälle sytyttäen moottorin tuleen.[1]

Rajamäen tehtailla pullotettiin talvisodan aikana 542194 polttopulloa, joita valmisti 87 naista ja viisi miestä[6]. Neuvostoliittolaiset pommittivat Rajamäkeä, koska ensimmäisten pullojen korkeissa luki Alko-Rajamäki. Korkkien teksti 'Alko-Rajamäki' lienee tarina, jonka todenperäisyyttä ei ole pystytty näyttämään toteen[6] [7]. Tehdasvalmisteisen pullon kehitti Rajamäen tehtaiden työntekijä yli-insinööri Fredrik Toivio Kirkkomäki.[8] Neuvostoliittolaisten pommituksien takia Rajamäelle rakennettiin jykevät ilmatorjuntatornit jotka ovat edelleen paikalla[9].

Puna-armeija menetti talvisodan taisteluissa 1 919 panssarivaunua, joista 436 tulipalon vuoksi. Suurin osa lienee polttopullolla sytytettyjä.[5] Realistinen arvio polttopulloilla onnistuneista panssarivaunujen tuhoamisista lienee kymmenissä, ei sadoissa [6].

Saksalaisten toisessa maailmansodassa käyttämä versio polttopullosta oli nimikkeeltään Brandflasche, joka oli 250 mm korkea ja 70 mm leveä lasipullo. Sen polttonesteenä oli 1/3 liekinheittimissä käytettyä[10] Flammöl Nr.19 -paloöljyä ja 2/3 bensiiniä.[11] Käytössä oli myös Brandhandgranate 48/57, 80 mm leveä ja 100 mm korkea lasipullo, joka oli täytetty puolella litralla bensiini–bentsoliseosta.[11]

Ukrainalaisten valmistamia polttopulloja Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan vuonna 2022 kutsuttiin nimellä Bandera smoothie Ukrainan itsenäisyystaistelijan Stepan Banderan mukaan.[12][13][14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Molotovin cocktail – maailman tuhoisin juomasekoitus on Talvisodan ja erään kapteeni Kuittisen perintöä – Sotaveteraanit.fi sotaveteraanit.fi. Viitattu 27.2.2022.
  2. Molotovin cocktail on keksitty Korialla Yle uutiset Kymenlaakso. 8.6.2012. Viitattu 20.7.2015.
  3. Antony Beevor: Taistelu Espanjasta, s. 136. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31934-1.
  4. How the Molotov Cocktail Got Its Name The New York Times. 20.11.1986. Viitattu 19.9.2017. (englanniksi)
  5. a b Antero Uitto ja Carl-Fredrik Geust: Mannerheim-linja – talvisodan legenda, s. 118–119. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7042-1.
  6. a b c Aamuposti-lehti, 11.3.2022, sivu 6
  7. Alko päätti aseistautua – Keskellä nurmijärveläistä metsää seisoo viinamonopolin kenties erikoisin investointi Helsingin Sanomat. Viitattu 11.3.2022.
  8. Andy K: Nobelisti-keksijä AI Virtasen ”helvetinpullo” Pyssy & Jahti. 1.5.2019. Viitattu 27.2.2022.
  9. Alko päätti aseistautua – Keskellä nurmijärveläistä metsää seisoo viinamonopolin kenties erikoisin investointi Helsingin Sanomat. Viitattu 25.8.2019.
  10. German Pionier 1939-45: Combat Engineer of the Wehrmacht (Google Books)
  11. a b Lexikon der Wehrmacht
  12. Är Ukrainas sak vår? | Åbo Underrättelser abounderrattelser.fi. 28.2.2022. Viitattu 31.3.2022. (ruotsiksi)
  13. ‘I haven’t told my granny’: Ukraine’s student molotov cocktail-makers the Guardian. 28.2.2022. Viitattu 31.3.2022. (englanniksi)
  14. Meatball soup and Molotov cocktails: a dispatch from Ukraine The Economist. 1.3.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]