AVO

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo salaisesta poliisista. AVO (Advanced Vehicle Operation) on myös Fordin urheiluautoja asentanut tehdas.
Államvédelmi Osztály
AVO:n entinen päämaja Budapestissa kuvattuna toukokuussa 2005, nykyään museo.
AVO:n entinen päämaja Budapestissa kuvattuna toukokuussa 2005, nykyään museo.
Perustettu 10. syyskuuta 1948
Lopetettu 7. marraskuuta 1956
Tehtävä salainen poliisi
Toimivalta Unkarin kansantasavalta
Päätoimi­paikka Andrássy út 60., Budapest
Pääjohtaja Péter Gábor (1945–1953)
Piros László (1953–1956)
Työntekijöitä 30 000 (1953)

AVO tai ÁVO (unk. Államvédelmi Osztály suom. Valtionpuolustusministeriö; vuosina 1950–1956 ÁVH, unk. Államvédelmi Hatóság suom. Valtion turvallisuusosasto) oli Unkarin kommunistinen salainen poliisi, jonka ensimmäisenä johtajana toimi Péter Gábor ja toisena sekä viimeisenä Piros László. AVO:n toimintaa valvoi Neuvostoliitto. Unkarin sisäministeri László Rajk valvoi myös AVO:n toimintaa. Sisäministeriö oli keskeisen tärkeä tekijä, sillä se valvoi poliisia ja organisoi vaalit. Myöhemmin AVO:n johtaja Péter Gábor tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.lähde?

Raoul Wallenbergin näytösoikeuden järjestelyt Unkarissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin juutalaisen yhteisön johtaja Miksa Domonkos pidätettiin ja vietiin AVO:n kuulusteluun vuonna 1953.[1] Raoul Wallenberg katosi Budapestissa tammikuussa 1945.[2] Ajatus Wallenbergin juutalaisista murhaajista oli Unkarin kommunistipuolueen, ja se oli osa Josif Stalinin siionisti-juutalaisvastaista kampanjaa.[3]

AVO Unkarin kansannousussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin kansannousussa 23. lokakuuta 1956 ÁVH:n joukot aiheuttivat ensimmäiset kuolonuhrit heidän avatessaan tulen kiviä heitteleviä ihmisiä kohti. ÁVH:n poliisit muodostivat tuolloin ainoat hallituksen kannalta luotettavat aseelliset voimat. Kansannousun aikana suoritettiin myös lynkkausmurhia, joiden kohteeksi joutuivat vihatut ÁVH:n miehet. Kádárin hallituksen valkoinen kirja luettelee 22 tapausta. Magyarovarin verilöyly muistetaan suurimpana, missä ÁVH:n joukot murhasivat 85 mielenosoittajaa.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. István Domonkosin haastattelu (Arkistoitu – Internet Archive), Miksa Domonkos kuoli kuulusteluissa
  2. József Szekeres: Saving the Ghettos of Budapest in January 1945, Pál Szalai "the Hungarian Schindler" ISBN 963-7323-14-7, Budapest 1997, Publisher: Budapest Archives, sivu 74
  3. Kenedi János: Egy kiállítás hiányzó képei (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]