Kolmas maailmansota

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ydinpommin aiheuttama sienipilvi.

Kolmas maailmansota on oletettu tulevaisuuden maailmansota, jota supervallat käyvät mahdollisesti joukkotuhoasein, kuten ydinasein, biologisin asein tai kemiallisin asein.

Kaksi ensimmäistä maailmansotaa käytiin 1900-luvun alkupuoliskon aikana. Supervaltojen (Yhdysvallat ja Neuvostoliitto) keskinäisen välienselvittelyn uskottiin olevan 1900-luvun jälkipuolella suurin maailmanrauhaa uhkaava tapahtuma. Sen pelättiin usein johtavan lähes koko ihmiskunnan tuhoutumiseen tai sivilisaation romahtamiseen. Toisaalta keskusteltiin myös mahdollisuudesta, että täydellisen tuhon välttääkseen supervallat saattaisivat pitäytyä yhteenotossaan tavanomaisten aseiden käytössä.

Kuuban kriisin yhteydessä reaalisen kolmannen maailmansodan uhkaa pidettiin todellisena.

Joukkotuhoaseilla käydyn kolmannen maailmansodan oletettavat globaalit tuhovaikutukset olisivat verrattavissa supertulivuoren purkaukseen, asteroidin törmäykseen, katastrofinomaiseen ilmastonmuutokseen tai massiiviseen pandemiaan. Näitä voitaisiin pitää lähes sukupuuttotason ilmiöinä.

Kun fyysikolta Albert Einsteinilta kysyttiin millä aseilla kolmas maailmansota käydään, hän vastasti ettei ole varma, mutta sanoi neljännen maailmansodan käytävän kepeillä ja kivillä.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Ich bin [mir] nicht sicher, mit welchen Waffen der dritte Weltkrieg ausgetragen wird, aber im vierten Weltkrieg werden sie mit Stöcken und Steinen kämpfen" Calaprice, Alice (2005). The new quotable Einstein. Princeton University Press. s. 173. ISBN 0-691-12075-7