Sotarobotti
.jpg)
Sotarobotti, tai esimerkiksi sotilasrobotti, taistelurobotti tai tappajarobotti, on sotilaskäyttöön suunniteltu robotti, itsenäisesti eli autonomisesti toimiva asejärjestelmä.[1]
Täysin autonomisia sotarobotteja ei vielä vuonna 2016 ollut käytössä.[1] Niitä kuitenkin suunnitellaan kymmenissä maissa. Etäohjattavia miehittämättömiä lennokkeja on ollut sotakäytössä jo 2000-luvun alusta lähtien.[2] Aseistamattomia kauko-ohjattuja sotarobotteja on käytetty etenkin etsimään miinoja ja raivaamaan räjähteitä sekä tutkimaan luolia ja rakennuksia.[3]
Sotarobotti eroaa ihmissotilaasta edukseen muun muassa siten, että se on nopea reagoimaan, se ei väsy, sillä ei ole tunteita, se tottelee aina käskyjä, eikä se pelkää kuolla.[1] Yksi sotarobottien tekninen kysymys on se, mistä sotarobotti saa liikkumiseensa tarvittavan energian.[4] Koneina sotarobotit ovat myös alttiita vioille ja toimintahäiriöille. Kaupunkitaisteluissa niillä arvioidaan olevan vaikeuksia erotella sotilaallisia kohteita siviilikohteista sekä päätellä ihmisten aikomuksia.[3]
Maataistelurobotti soveltuu erityisen hyvin tiedustelu- ja valvontatehtäviin. Se etenee tai odottaa ohjaajan haluaman ajan, eikä se paljasta olinpaikkaansa niin helposti kuin ihminen, joka käy tarpeillaan, tupakalla ja syömässä. Kone ei pelkää, eikä pysähdy varoituslaukaukseen niin kuin ihminen. Robotti ei myöskään tarvitse majoitusta ankarissa sääoloissa ihmistaistelijan lailla. Ihmisen järkeilykyky on kuitenkin vielä ylivoimainen koneisiin verrattuna, sillä hän pystyy päättelemään mitä tarkoittaa tupakanhaju, haukkuva koira tai roskakuskin eilinen kertomus.[5]
Vuonna 2009 perustettu kansainvälinen järjestö Icrac pyrkii vähentämään ja estämään robottien käyttöä aseissa.[2] Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on vaatinut itsenäisten sotarobottien kieltämistä jo ennakolta.[3] Punaisen Ristin kansainvälinen komitean (ICRC) mukaan sotatilanteissa päätös elämästä ja kuolemasta tulee pysyä ihmisillä.[6] ICRC on kehottanut eri maiden hallituksia laatimaan sopimuksia, jotka kieltäisivät joidenkin autonomisia aseiden käytön ja rajoittaisivat toisten, mukaan lukien tekoälyn ohjaamien aseiden käyttöä.[7] Myös Yhdistyneet kansakunnat (YK) ovat nostaneet esille ongelman tekoälyn kyvyttömyydestä ylläpitää erotteluperiaatetta, joka velvoittaa siviilien suojelemiseen erottamalla siviilit taistelijoista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (IHL) mukaisesti. YK:lla on hanke, jonka tavoitteena on aikaansaada autonomisia aseita rajoittava sopimus vuoteen 2026 mennessä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Vatanen, Panu: Robotit tulevat myös sotatantereille – "Kone ei pelkää kuolemaa kuten ihmiset" Yle uutiset. 22.11.2016. Viitattu 23.11.2020.
- 1 2 Paukku, Timo: Sotarobotteja suunnitellaan niin kiivasta vauhtia, ettei pelisäännöistä ehditä sopia Helsingin Sanomat. 17.8.2016. Viitattu 23.11.2020.
- 1 2 3 Kaario, Ahti: Tulevaisuuden Rokka voi olla robotti – Kauko-ohjattavat aseet ovat jo sotakentillä ja älyaseet ovat tulossa Yle uutiset. 27.1.2018. Viitattu 23.11.2020.
- ↑ Vehkaoja, Mikael: Katso videot: Sotarobotit ovat näin ketteriä – Laitteiden läpimurto sotatantereille lähempänä kuin koskaan Seura. 13.08.2019. Viitattu 23.11.2020.
- ↑ Rajamäki, Tiina & Vorobjov, Artem: Venäjä ja Ukraina kehittävät kilpaa taistelurobotteja Helsingin Sanomat. 21.4.2025. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 21.4.2025.
- ↑ Artificial intelligence | International Committee of the Red Cross www.icrc.org. 2.1.2024. Viitattu 10.1.2026. (englanniksi)
- ↑ What you need to know about artificial intelligence in armed conflict | International Committee of the Red Cross www.icrc.org. 5.10.2023. Viitattu 10.1.2026. (englanniksi)
- ↑ United Nations: UN addresses AI and the Dangers of Lethal Autonomous Weapons Systems United Nations Western Europe. 6.1.2025. Viitattu 10.1.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sotarobotti Wikimedia Commonsissa
