Stanislav Petrov

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stanislav Petrov
1939–2017
Stanislaw-jewgrafowitsch-petrow-2016.jpg
Syntymäpaikka Vladivostok, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Kuolinpaikka Frjazino, Venäjä
Maa tai osapuoli Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Ylin sotilasarvo Everstiluutnantti
Stanislav Petrov (vasemmalla) Dresden-palkinnon luovutustilaisuudessa Semperoperissa helmikuussa 2013.

Stanislav Jevgrafovitš Petrov (ven. Станислав Евграфович Петров, 7. syyskuuta 1939[1]19. toukokuuta 2017) oli neuvostoarmeijassa palvellut venäläinen everstiluutnantti, joka 26. syyskuuta 1983 havaitsi Oko-ennakkovaroitussatelliittijärjestelmästä viiden yhdysvaltalaisen ydinohjuksen olevan matkalla kohti Moskovaa. Vastoin ohjesääntöjä hän kuittasi järjestelmän antaman tiedon vääränä hälytyksenä sen sijaan että olisi antanut hälytyksen, joka olisi saattanut johtaa Neuvostoliiton vastatoimiin. Varoitusjärjestelmän ilmoitus osoittautuikin virheelliseksi. Petrovin toiminnan on sanottu estäneen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisen ydinsodan.[2]

19. tammikuuta 2006 Association of World Citizens -järjestö palkitsi Petrovin "maailman pelastaneesta ainutlaatuisesta sankariteosta".[3]

Tapaus ja Petrovin myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

26. syyskuuta 1983 Stanislav Petrov oli neuvostoarmeijaan kuuluvien strategisten ohjusjoukkojen everstiluutnantti, joka oli päivystysvuorossa Moskovan lähellä sijaitsevassa bunkkerissa nimeltä Serpuhov-15. Keskiyön jälkeen bunkkerin tietokoneet ilmoittivat, että neuvostoliittolaisten satelliittien mukaan Moskovaa lähestyi Yhdysvaltain maaperältä laukaistu mannertenvälinen ydinohjus, mutta pian järjestelmä ilmoitti myös neljän uuden ohjuksen lähestyvän Neuvostoliittoa. Petrov ilmoitti tilanteen esimiehilleen vääränä hälytyksenä. Petrov oli varma, että tietokonejärjestelmä oli erehtynyt.[4] Hän perusteli päätöksensä sillä, ettei pitänyt uskottavana, että Yhdysvallat olisi käynnistänyt ydinsodan laukaisemalla vain viisi ydinohjusta.[5]

Muutaman minuutin kuluttua Serpuhov-15:n tietokoneet ilmoittivat, että kyseessä oli ollut väärä hälytys. Petrovin esimiehet kuulustelivat häntä ohjesäännön rikkomisesta. Toimintansa takia häntä ei sen paremmin palkittu kuin rangaistukaan, mutta hänelle annettiin huomautus, joka virallisesti koski ”lomakkeiden puutteellista täyttämistä”. Petrov siirrettiin asevoimissa muihin tehtäviin, minkä jälkeen hänelle myönnettiin lupa ottaa varhaiseläke. Sotilasuran menettäminen aiheutti Petroville mielenterveydellisiä ongelmia ja vakavan hermoromahduksen.[4]

Vuoden 1983 välikohtaus pidettiin neuvostoarmeijassa salaisuutena, kunnes Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1990-luvulla julkaistuissa neuvostokenraali Juri Votintsevin muistelmissa mainittiin kyseinen tapaus.lähde?

Myöhemmin Petrov asui eläkeläisenä Frjazinon kaupungissa, Venäjällä. Hän kuoli 19. toukokuuta 2017.[6]

Epäileviä näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä antoi Association of World Citizens -palkinnon yhteydessä lehdistötiedotteen, jossa kiistettiin Petrovin estäneen ydinsodan. Venäjän mukaan ydiniskuun olisi vaadittu useiden valvontajärjestelmien tuki, eikä yksittäinen sotilas olisi voinut aloittaa tai estää sitä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]