László Bárdossy

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
László Bárdossy

László Bárdossy (10. joulukuuta 1890 Szombathely10. tammikuuta 1946 Budapest)[1] oli unkarilainen poliitikko, joka toimi Unkarin pääministerinä toisen maailmansodan aikana 1941–1942. Hänen pääministerikaudellaan Unkari liittoutui natsi-Saksan kanssa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bárdossy valmistui vuonna 1913 lakimieheksi ja työskenteli sen jälkeen virkamiehenä. Hänestä tuli 1924 Unkarin ulkoministeriön lehdistöosaston johtaja, 1930 Lontoon-lähetystön sihteeri ja 1934 Unkarin suurlähettiläs Bukarestissa. Vuoden 1941 alussa valtionhoitaja Miklós Horthy järjesti Bárdossyn ulkoministeriksi Pál Telekin hallitukseen. Huhtikuun 1941 alussa Saksan johtaja Adolf Hitler painosti Unkarin auttamaan Saksaa Jugoslavian valtauksessa ja samalla rikkomaan edellisenä syksynä solmitun ikuisen ystävyyssopimuksen Unkarin ja Jugoslavian välillä. Pääministeri Teleki ei tätä hyväksynyt, vaan teki itsemurhan, jolloin Horthy nimitti Bárdossyn uudeksi pääministeriksi. Bárdossy toivoi Unkarin saavan takaisin Trianonin rauhassa vuonna 1920 menetetyt alueet Saksan avulla, joten Unkari liittoutui pian Saksan kanssa ja osallistui Jugoslavian miehitykseen.[1]

Unkari ei välittömästi liittynyt Saksan 22. kesäkuuta 1941 käynnistämään hyökkäykseen Neuvostoliittoon. Kuitenkin 26. kesäkuuta tuntemattomat, neuvostoliittolaisiksi oletetut lentokoneet pommittivat Unkarille tuolloin kuulunutta Kassan kaupunkia Slovakiassa. Bárdossyn hallitus julisti tämän varjolla seuraavana päivänä sodan Neuvostoliitolle. Unkari julisti sodan myös Yhdysvalloille 11. joulukuuta. Vuoden 1942 alussa Unkarin toinen armeija lähetettiin Bárdossyn määräyksestä Saksan itärintamalle sotimaan Neuvostoliittoa vastaan. Hänen hallituksensa myös jatkoi juutalaisvastaista lainsäädäntöä säätämällä niin sanotun kolmannen juutalaislain, joka kielsi avioliitot kristittyjen ja juutalaisten välillä. Valtionhoitaja Horthy erotti lopulta Bárdossyn maaliskuussa 1942, koska ei hänen tapaansa uskonut Saksan voittavan sotaa. Bárdossy esiintyi tämän jälkeenkin Saksan ystävänä.[1]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen Budapestiin perustettu kansantuomioistuin tuomitsi hänet marraskuussa 1945 kuolemaan sotarikoksiin syylliseksi todettuna. Hänet teloitettiin kaksi kuukautta myöhemmin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d László Bárdossy (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 20.2.2014.