Gyula Peidl
| Gyula Peidl | |
|---|---|
 Gyula Peidl elokuussa 1919 ollessaan Unkari päämies ja väliaikainen valtionpäämies. |
|
| Unkarin demokraattisen tasavallan vt. päämies | |
| Edeltäjä | Sándor Garbai |
| Seuraaja | Joosef August, arkkiherttua |
| Unkarin pääministeri | |
| Edeltäjä | Sándor Garbai |
| Seuraaja | István Friedrich |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. huhtikuuta 1873 Ravazd, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 22. tammikuuta 1943 (69 vuotta) Budapest, Unkari |
| Ammatti | ammattiyhdistysjohtaja, poliitikko |
| Tiedot | |
| Puolue | Unkarin sosiaalidemokraattinen puolue |
Gyula Peidl (4. huhtikuuta 1873 Ravazd, Itävalta-Unkari – 22. tammikuuta 1943 Budapest) oli unkarilainen sosiaalidemokraattipoliitikko, ammattiyhdistysjohtaja ja maan pääministeri ja väliaikainen valtionpäämies kuuden päivän ajan elokuun alussa 1919.
Peidl kävi neljä vuotta koulua, jonka jälkeen hänestä tuli kirjanpainotyöntekijä. Ammatin merkeissä hän vieraili Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa. Näillä matkoilla hän tutustui ammattiyhdistystoimintaan ja sosiaalidemokraattiseen poliittiseen liikkeeseen oppien myös saksankielen. Kotimaahan palattuaan hänestä tuli Unkarin kirjapainotyöläisten ammattiliiton johtaja.[1]
Vuonna 1909 hän liittyi Unkarin sosiaalidemokraattisen puolueeseen.[2] Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Peidl oli Mihály Károlyin johtamassa Unkarin tasavallassa Dénes Berinkeyn hallituksessa ministerinä. Károlyin luovuttua vallasta ja kommunistien ottaessa maassa vallan, Peidl luopui ministerintehtävistään. Hän jatkoi kuitenkin jäsenyyttään Unkarin sosialistipuolueessa, joka syntyi kommunistien ja sosiaalidemokraattien liittyessä yhteen ja perustaessa Unkarin neuvostotasavallan.[1]
Unkarin neuvostotasavalta sortui elokuun alussa 1919 vain reilun neljän kuukauden jälkeen romanialaisten ylitettyä Tisza-joen tunkeutuen Unkarin ydinalueille. Romanialaiset marssivat pääkaupunkiin Budapestiin, hallitusvastuun ottivat muutamat sosiaalidemokraattiset ammattiyhdistysmiehet, joihin Gyula Peidl myös kuului. Hänestä tuli pääministeri ja väliaikainen Unkarin valtion päämies. Hänen hallituksensa ryhtyi kumoamaan neuvostohallituksen aikaisia toimenpiteitä.[3] Vain viikon johdettuaan sekavassa tilassa ollutta Unkaria oikeistovoimat kukistivat hänen hallituksensa.[4]
Peidl valittiin sen jälkeen jälleen kirjanpainotyöläisten ammattiliiton puheenjohtajaksi, jossa roolissa hän oli mukana ympärysvaltojen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Peidl joutui kuitenkin pakenemaan Itävaltaan Unkarissa olleiden puolisotilaallisten ryhmien uhattua surmata hänet. Hän palasi Unkariin marraskuussa 1921 jatkaen ammattiyhdistystoimintaansa. Vuonna 1922 hänet valittiin sosiaalidemokraattien edustajana parlamenttiin, jossa hän oli vuoteen 1931. Tänä aikana hän oli myös puolueen puheenjohtaja.[1]
Vuoden 1931 jälkeen hän vetäytyi eläkkeelle jättäen aktiivisen politiikan. Peidl kuoli tammikuussa 1943.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sandor Szilassy: Revolutionary Hungary 1918-1921, s. 20–22. Danubian Press, 1971. ISBN 9780879340056 Verkkoversio. (englanniksi)
- Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli: ”Maailmansotien aika”, Unkari - maa, kansa, historia. Suomalainen Kirjallisuuden Seura (SKS), 2004. ISBN 951-746-252-2
- Markó, László: A magyar állam főméltóságai Szent Istvántól napjainkig: Életrajzi Lexikon (engl. Great Officers of State in Hungary from King Saint Stephen to Our Days: A Biographical Encyclopedia). Budapest: Helikon Kiadó, 2006. ISBN 963-547-085-1 (unkariksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
