Kommunistinen puolue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kommunistinen puolue on organisoitunut joukkojärjestö, joka pyrkii muuttamaan yhteiskunnan kapitalistisesta sosialistiseksi ja lopulta kommunistiseksi.[1] Puolueiden periaatteet kehittivät Marx ja Engels ja niitä muokkasivat Lenin, Stalin ja muut. Ne ovat omistautuneet kommunismin perustamiseen.[2][3]

Venäjä oli ensimmäinen valtio, jossa kommunistit pääsivät valtaan (1917). Vuonna 1918 Bolsevikit vaihtoivat nimensä Venäjän kommunistiseksi puolueeksi. Nimi valittiin sen takia, että pyrittiin irrottautumaan Toisen internationaalin sosialisteista, jotka olivat tukeneet porvarihallituksia ensimmäisen maailmansodan aikaan.[1]

Neuvostoliitto dominoi kommunistista maailmaa toisen maailmansodan loppuun sakka. Jugoslavia haastoi tämän hegemonian 1948 ja myöhemmin he alkoivat kokeilla markkinasosialismia 1960-luvulla.[4][5]. Myös Kiina meni omille teilleen 1950- ja 1960-luvuilla.[1]

Kommunistiset puolueet jakoivat usein samankaltaiset järjestörakenteet. Korkeinta päätöksentekoelintä, kutsuttiin useimmiten politbyrooksi ja siinä oli pieni määrä virka-asemaltaan korkeimpia puolueen edustajia. Useimmiten politbyroo tapasi viikoittain puhemiehen johdolla keskustellakseen korkean tason linjavedoista. Suurempi komitea, jota useimmiten kutsutaan keskuskomiteaksi, sisälsi korkeampia johtajia valtion ministeriöistä; armeijasta, poliisista ja puolueesta itsestään. Näille korkeille elimille raportoi erillinen hallinnollinen hierarkia, jolla oli täyspäiväisiä puolueen työntekijöitä, jotka jaettiin erilaisiin osastoihin pääkaupungissa, paikallistasolla ja sen välimaastoissa. Puolueen jäseniltä perittiin jäsenmaksu ja he olivat puolueen direktiivien alaisuudessa solussa (paikallistason organisaatio), joita sijoitettiin tehtaisiin ja muille työpaikoille. Kommunistiset puolueet poikkeuksetta käyttivät henkilöstöänsä ydinjoukkona muun yhteiskunnan hallitsemiseen. Neuvostoliitossa henkilöt, jotka nimitettiin tärkeisiin virkoihin piti käydä puolueen virkailijoiden seulan läpi. Tätä prosessia kutsuttiin nomenklaturaksi. Tämä järjestelmä kopioitiin läpikotaisin kommunistiseen maailmaan.[6]

Osa kommunistisista puolueista on selvinnyt Neuvostoliiton romahduksesta (1991), mutta niiden poliittinen merkitys on vähentynyt.[7][1][8][9] Kuuban kommunistinen puolue on edelleenkin vallassa, kuten on periytyvä Pohjois-Korean puolue.[1] Kovan linjan kommunistipuolueet jatkoivat toimintaansa Ranskassa, Kreikassa ja Portugalissa. Kylläkin niillä on melko vähän edustajia ja vaikutusvaltaa lainsäätävissä elimissä. Aikanaan mahtava Italian kommunistinen puolue hajosi kahtia ja suurempi jäljelle jääneestä irtisanoutui Marxilaisesta politiikasta.[8]

Suomessa toimii vuonna 2017 kaksi rekisteröityä kommunistista puoluetta: Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) sekä Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue (KTP).

Kommunistiset puolueet on lainsäädännöllä kielletty Virossa, Indonesiassa, Iranissa, Latviassa, Liettuassa, Myanmarissa, Puolassa, Romaniassa, Etelä-Koreassa,[10][11] Ukrainassa,[12] Georgiassa ja Unkarissa.

Maailman suurin kommunistinen puolue on Kiinan kommunistinen puolue, joka hallitsee Kiinan kansantasavaltaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Communist Party. Sitaatti: "Political party organized to facilitate the transition of society from capitalism through socialism to communism.". Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)
  2. Dictionary: Communist Party. Sitaatti: "Communist Party a political party based on the principles of communism as developed by Marx and Engels and modified by Lenin, Stalin, and others, and dedicated to the establishment of communism" Tietoja ensyklopediasta: Versio 7.5.0DV for Windows 95/98/NT 4.0. Compton's Interactive Encyclopedia Deluxe, The Learning Company, Inc., Heinäkuu 1999. OLC: 46887893. (englanniksi)
  3. Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: CD-perussanakirja. Sitaatti: "kommunistipuolue Itä-Euroopan entiset kommunistipuolueet." Tietoja teoksesta: 1 optinen levy (CD-ROM) ; 12 cm + käyttöohje (25 s.). Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4. Teoksen verkkoversio.
  4. market socialism. Sitaatti: "A form of market socialism was adopted in Yugoslavia in the 1960s in distinction to the centrally planned socialism of the Soviet Union.". Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)
  5. ”IV. Economy”, Yugoslavia. Staatti: "In 1965 the government instituted major economic reforms that ushered in a program known as market socialism. Under this program, the government surrendered control of investment funds to enterprises and to a reformed banking system. Lowered taxes allowed enterprises to keep more of their earned income instead of handing it over to the state.". Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], Microsoft Corporation, 2009. (englanniksi)
  6. ”C. Single-Party Rule”, Communism. Kolmas kappalesta tästä luvusta. Sitaatti: "Communist parties often shared a similar organizational structure.". Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], Microsoft Corporation, 2009. (englanniksi)
  7. Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.: CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: kommunistinen liike, Sitaatti: "Sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän sortuminen Itä-Euroopassa 1980- ja 1990-luvun vaihteessa merkitsi kommunistisen liikkeen hiipumista myös muualla Euroopassa.". Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8.
  8. a b Vontz, Thomas S.: ”Communism after the fall of the Soviet Union”, Communism. Sitaatti: "Communism was in retreat around the world as a system of government in the early 1990's. Its importance as a political and economic theory had also been reduced.". The World Book Multimedia Encyclopedia, 2013. ISBN 9780716683322. (englanniksi)
  9. Croan, Melvin: ”Problems And Prospects”, Communism. Sitaatti: "Communism today is in retreat almost everywhere. International Communist unity has not existed for decades. The Comintern and the Cominform are now distant memories. With the fall of the Communist regimes throughout Eastern Europe from 1989, the end of Comecon and the Warsaw Pact in 1991, and the disintegration of the Soviet Union at the end of that year, the world Communist movement largely ceased to exist. Vietnam, China, North Korea, and Cuba insisted they remained committed to communist principles, but even they recognized the economic hardships such a commitment entailed." Tietoa Teoksesta: Versio 16.00 Windows XP, 2000, 9x, Me, and NT. 2003 Grolier Multimedia Encyclopedia, Grolier Interactive Inc., 2002. ISBN 043965419. (englanniksi)
  10. Domeinnaam niet ingeschakeld
  11. Nieuws PVDA. Viitattu 25.2.2015.
  12. chto zapreschaet zakon ob osuzhdenii kommunisticheskogo i nacist