Kommunistinen vallankumous

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kommunistinen vallankumous on marxilaisuuteen liittyvä vasemmistolainen vallankumous, jossa kehittynyt kapitalistinen yhteiskunta muuttuu kommunistiseksi ihanneyhteiskunnaksi. Marxin mielestä kommunistista vallankumousta edeltää sosialismin välivaihe, jota hän kutsui ”proletariaatin diktatuuriksi”. Kommunistisesta vallankumouksesta kirjoittanut Karl Marx näki kommunistisen yhteiskunnan yhteiskunnallisen kehityskulun huipentumana ja vääjäämättömänä.

Kommunistinen vallankumous olisi useampia kehittyneitä kapitalistisia maita käsittävä, luonteeltaan kansainvälinen vallankumous. Kommunistisessa vallankumouksessa kapitalistiluokka syrjäytetään vallasta.

Vallankumoukseen johtavat syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karl Marxin Kommunistisen manifestin ja hänen myöhempien kirjoitusten johtoajatuksena oli luokkataisteluteoria ja materialistinen historiakäsitys. Marxin mukaan historian edetessä omistajien ja työtätekevien välille oli kärjistynyt taistelu. Marxin mukaan teollistuminen johti omaisuuden keskittymiseen harvojen käsiin ja työläisten olot jatkuvasti heikkenivät. Kriisi tulisi lopulta johtamaan vallankumoukseen, jonka tuloksena olisi kommunistinen yhteiskunta ilman luokkaeroja. Kapitalismin korvaaminen kommunismilla mielletään yhteiskunnalliseksi parannukseksi.

Vallankumouksen edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marxin mukaan kommunistinen vallankumous edellyttää kehittyneen kapitalisen maan. Marxin mukaan kommunismi ei onnistu jos sitä harjoitetaan vain yhdessä maassa. Siten kommunistisen vallankumouksen on oltava kansainvälinen, useampia maita käsittävä.

Ennen kommunistista vallakumousta vallitsisi ”proletariaatin diktatuuri”, joka on kommunistista yhteiskuntaa edeltävä siirtymävaihe, jossa valtio on työväenluokan (eli proletariaatin) hallitsema.

Marxismi-leninismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marxismi-leninismin mukaan kommunistinen vallankumous voi onnistua vain marxilais-leniniläisen puolueen avulla. Marxismi-leninismin mukaan marxilais-leniniläinen puolue on onnistuvan vallankumouksen välttämätön edellytys. Yksipuoluejärjestelmä estäisi kapitalistien vastavallankumouksen sekä kommunistista vallankumousta horjuttavan kapitalistien mielipidevaikuttamisen.

1900-luvun reaalisosialismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommunistista vallankumousta on 1900-luvulla edistetty internationaalien avulla. Lenin näki imperialismin kapitalismin viimeisenä asteena, jolla kapitalistit pyrkivät kasvattamaan voittoja.[1] Neuvostoliitto vastusti kolonialismia ja imperialismia ja pyrki heikentämään kapitalistien kykyä hyödyntää kehitysmaiden halpatyövoimaa, mikä aiheuttaisi kapitalismin kriisiytymisen kotimaassa varhemmin. Anti-kolonialistisen ja anti-imperialistisen ideologian muotoilivat Lenin ja Bukharin.[2] 1990-luvun alussa kansainvälinen kommunistinen vallankumous kuitenkin vaikeutui Neuvostoliiton lakkautuessa ja itäblokin sortuessa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Communist revolution