Demokraattinen sentralismi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Demokraattinen sentralismi on marxilais-leniniläisten puolueiden järjestömuoto, jossa demokratia viittaa keskustelunvapauteen ja sentralismi yhteisiin päätöksiin alistumiseen. Demokraattisen sentralismin tarkoituksena on luoda joustava organisaatio, jossa ideat ja keskustelu liikkuvat, mutta organisaatio pysyy siitä huolimatta yhtenäisenä. Demokratiaa hyödynnetään kun kaikki johtoelimet valitaan vaaleilla alhaalta ylöspäin ja heidät on myös mahdollista erottaa. Ylempien ja alempien kerrosten välillä päätöksistä keskustellaan aina ennen kuin ne toimeenpannaan.

Marxilais-leninistisessä poliittisessa järjestelmässä ei ole muuta kuin yksi puolue. Kilpailevia puolueita ei siis ole. Siten päätökset on muodostettava yhden puolueen sisällä, eikä useampien puolueiden yhteisenä kompromissina. Leninin mukaan puolueen sisällä on vapaus keskustella päätettävistä asioista. Stalinin aikaan demokraattinen sentralismi kärsi Stalinin ottamasta valta-asemasta, ja hänestä on käytetty nimitystä diktaattori.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]