Suomi–Ruotsi-maaottelu 1940

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomi–Ruotsi–Saksa-maaottelu v. 1940
Sijainti Helsinki
Suomi
Kilpailupaikka Helsingin Stadion
Osallistujamaita 3
 Suomi
 Ruotsi
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Avajaiset 7.9.1940
Päättäjäiset 8.9.1940

Miesten Suomi–Ruotsi-maaottelu 1940 käytiin ensimmäisen kerran kolmoismaaotteluna, kun kisoihin osallistui myös Saksa. Ottelu käytiin Helsingissä ja sen voitti Ruotsi, toiseksi tuli Saksa ja kolmanneksi Suomi. [1] Tämä maaottelu aloitti aktiivisen urheilusuhteen Suomen ja Saksan välillä. Mukaan tuli muitakin lajeja kuin yleisurheilu.[2]

Kolmimaaottelun katsomossa paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen, sotamarsalkka Mannerheim, Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf, pääministeri Risto Ryti ja Saksan urheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten.

Maaottelussa oli arvovaltaiset edustajat osanottajamaista. Saksasta saapui valtakunnan urheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten ja tohtorit Karl Ritter von Ferdinand Halt ja Carl Diem.[3] Ruotsista saapuivat johdon edustajina Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf ja kreivi Folke Bernadotte sekä urheilujohtajina Bo Lindman ja Bo Ekelund.[4]

Maksaneita katsojia maaottelussa oli toisena kilpailupäivänä sunnuntaina ennätysmäärä 50 076. Ennätys rikottiin vasta Helsingin vuoden 1952 olympiakisojen yhteydessä.[5] Urheilullisesti kisat Suomen joukkueen osalta olivat erikoiset, sillä ensimmäisen kerran TUL:n edustajia kilpaili Suomen joukkueessa; kaikkiaan viisi urheilijaa eli pikajuoksija Tyko Vanne (Turun Voima), kuulantyöntäjä Yrjö Lehtilä (Turun Toverit), maileri Reino Lehti (Salon Vilpas), pituushyppääjä Sakari Toivonen (Helsingin Tarmo) ja kiekonheittäjä Veikko Nyqvist (Helsingin Kotkat).[6]

Maaottelun sisällä käytiin niin kolmen maan ottelu kuin maakohtaiset kamppailut. Kuitenkin kolmimaaottelu nousi kaikkein näkyvimmäksi kamppailuksi. Sen voitti Ruotsi, kuten muutkin maaottelut. Saksa voitti kolmimaaottelussa ja kahdenkeskisessä maaottelussa Suomen.[7] Helsingin Sanomat palkitsi kustakin maasta "mieluisimmalla tavalla yllättäneen urheilijan". Tämän perusteella palkituiksi tulivat Saksasta Rudolf Glötzner, joka oman lajinsa seiväshypyn lisäksi osallistui varamiehenä pituushyppyyn voittaen lajin, Ruotsista estejuoksija Euroopan mestari Lars Larsson, jonka voittoa ruotsalaiset itse pitivät sillä hetkellä yllätyksenä, ja Suomesta korkeushyppääjä Nils Nicklén.[8]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa Pisteet
 Ruotsi 147
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa 141
 Suomi 134
Maa Pisteet
 Ruotsi 111
 Suomi 103
Maa Pisteet
 Ruotsi 113
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa 101
Maa Pisteet
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa 112
 Suomi 102

Tulokset lajeittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulokset (S=Suomi, R=Ruotsi, D=Saksa)
Laji 1. 2. 3. 4. 5. 6.
100 m H. Mellerowicz (D) 10,7 L. Strandberg (R) 11,8 N. Kronqvist (S) 10,9 W. Bönecke (D) 11,0 I. Nilsson (R) 11,0 T. Vanne (S) 11,1
200 m H. Mellerowicz (D) 21,8 L. Strandberg (R) 21,9 N. Kronqvist (S) 22,1 J. Scheuring (D) 22,1 A. Tammisto (S) 22,3 I. Nilsson (R) 22,4
400 m R. Harbig (D) 47,9 E. Linnhoff (D) 48,4 B. Storskrubb (S) 49,1 A. Tammisto (S) 49,1 S. Ljunggren (R) 49,8 A. Eriksson (R) 49,9
800 m R. Harbig (D) 1.52,1 L. Nilsson (R) 1.54,1 H. Brandtscheidt (D) 1.54,6 A. Kainlauri (S) 1.55,4 O. Jonsson (R) 1.56,1 R. Lehti (S) 1.58,1
1500 m Å. Jansson (R) 3.52,4 A. Andersson (R) 3.53,4 T. Sarkama (S) 3.54,8 L. Keindl (D) 3.57,8 K. Pekuri (S) 3.58,6 D. Giesen (D) 4.04,4
5000 m G. Hägg (R) 14.38,2 H. Kälarne (R) 14.38,4 O. Eitel (D) 14.38,6 V. Tuominen (S) 14.39,6 T. Mäki (S) 14.47,2 H. Eberlein (D) 14.47,6
10000 m B. Hellström (R) 30.41,2 M. Syring (D) 30.41,4 V. Tuominen (S) 30.43,2 E. Heinström (S) 30.44,6 G. Östbrink (R) 30.45,0 T. Haushofer (D) 30.53,0
110 m aidat H. Lidman (R) 14,4 V. Suvivuo (S) 14,9 H. Nilsson (R) 15,3 E. Leitner (D) 15,4 V. Jussila (S) 15,4 E. Becker (D) 15,5
400 m aidat B. Storskrubb (S) 53,2 S. Larsson (R) 53,0 E. Virta (S) 54,3 R. Öhman (R) 55,2 H. Brand (D) 55,3 M. Mayr (D) 55,8
3000 m esteet L. Larsson (R) 9.16,0 E. Arvidsson (R) 9.16,4 R. Seidenschnur (D) 9.18,2 K. Tuominen (S) 9.20,0 L. Kaindl (D) 9.20,2 K. Pekuri (S) 9.20,4
4 x 100 m viesti Saksa (Scheuring, Mellerowicz, Bönecke, Kersch) 41,8 Ruotsi (Håkansson, Stenqvist, Nilsson, Strandberg) 42,4 Suomi (Virta, Kvist, Vanne, Kronqvist) 42,5
4 x 400 m viesti Saksa (Ahrens, Wieland, Linnhoff, Harbig) 3.12,3 Ruotsi (Franzén, Stenkvist, Eriksson, Ljungren) 3.18,2 Suomi (Virta, Vanne, Tammisto, Storskrubb) 3.19,8
Korkeus N. Nicklén (S) 196 Å. Ödmark (R) 193 L. Kalima (S) 190 A. Duregård (R) 190 H. Nacke (D) 185 H. Schlegel (D) 185
Seiväs E. Lähdesmäki (S) 400 R. Glötzner (D) 400 A. Reinikka (S) 390 B. Gustafsson (R) 390 N. Wästberg (R) 380 J. Haunzwickel (D) 360
Pituus R. Glötzner (D) 737 S. Håkansson (R) 721 B. Lindberg (S) 716 S. Toivonen (S) 703 Å. Stenqvist (R) 700 G. König (D) 676
Kolmiloikka O. Rajasaari (S) 15,22 Å. Hallgren (R) 15,10 J. Norén (S) 15,02 L. Andersson (R) 14,47 H. Mähnert (D) 14,35 F. Gleim (D) 13,71
Kuula H. Woellke (D) 16,06 H. Trippe (D) 16,03 G. Bergh (R) 14,97 S. Bärlund (S) 14,67 Y. Lehtilä (S) 14,57 A. Fernström (R) 14,47
Kiekko G. Bergh (R) 47,91 H. Trippe (D) 47,45 J. Wotapek (D) 47,25 Å. Hedvall (R) 45,98 V. Hänninen (S) 44,24 V. Nyqvist (S) 44,06
Moukari K. Storch (D) 57,31 U. Veirilä (S) 55,40 E. Blask (D) 52,41 G. Hannula (S) 50,98 Ö. Thryvelli (R) 49,63 G. Backlund (R) 48,16
Keihäs M. Järvinen (S) 73,79 Y. Nikkanen (S) 68,95 R. Tegstedt (R) 65,10 K. Berg (D) 64,39 G. Pettersson (R) 62,62 Loose (D) 59,82

Lisätietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • taulukon yksiköt: s (alle 800 m juoksut), min s (muut juoksut), cm (korkeus, seiväs, pituus), m (muut kenttälajit)
  • lajeissa pisteet (kaksoismaaottelu): 5,3,2,1; viestissä pisteet 5,3
  • lajeissa pisteet (kolmoismaaottelu): 7,5,4,3,2,1; viestissä pisteet 7,4,2
  • maksaneita katsojia oli 1. päivänä 42046 ja 2. päivänä 50076
  • 400 metrin aitajuoksussa Storskrubb sivusi Suomen ennätystä
  • 5000 m:n juoksussa vuoden 1938 Euroopan mestari Taisto Mäki venätti jalkansa niin pahasti, että se esti hänen osallistumisensa 10000 m:n juoksuun. Niinpä Heinström lennätettiin Tukholman B-ottelusta juoksemaan 10000 m.
  • seiväshypyssä Suomen Lähdesmäki yli 400 cm ensimmäisellä yrityksellä ja Saksan Glötzner vasta toisella yrityksellä
  • Maaottelutapahtuman päättäjäiset olivat hotelli Grandissa. Ministeri Kekkonen palautti kuulioiden mieleen urheilun tärkeyden Suomelle, jonka geopoliittinen asema on vaarallinen ja joka ottaa oppia historiastansa. Kekkonen mainitsi myös, että Suomi taisteli talvella 1939 olemassaolostaan alakynnessä miesluvussa ja aseistuksessa. Suomi oli kuitenkin ylivoimainen sivistyksessä ja urheiluhengessä (viitaten Neuvostoliittoon) ja näiden asioiden avulla puolusti vapauttaan. Kekkonen välitti Suomen ja Suomen urheilun syvän kiitollisuuden Ruotsille ja Saksalle osallistumisesta kolmimaaotteluun. - Ruotsin urheiluliiton pj Lindman lausui myös kiitoksensa Suomelle ja Saksalle. - Kolmantena puhujana oli Saksan urheilujohtaja von Tschammer und Osten, joka myös kiitti Suomen ja Ruotsin urheilijoita hyvistä urheilullisista kamppailuista ja piti "pistetaisteluja" sivuseikkana. Hän myös toivotti suomalaiset ja ruotsalaiset yleisurheilijat tervetulleiksi Berliiniin samanlaiseen kolmimaaotteluun v. 1941. - Maiden urheiluliitot antoivat toisilleen muistolahjat. Ruotsin urheiluliitto sai 10:ksi vuodeksi kiertäväksi tarkoitetun kiertopalkinnon. - Helsingin Sanomain kunniapalkinnot annettiin kukin maan parhaimmaksi valitulle urheilijalle: Suomelta Nicklén, Ruotsilta Larsson, ja Saksalta Glötzner.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raevuori, Antero: Rauhantaistelu keskellä sodan myrskyjä seura.fi. Viitattu 9.4.2019.
  2. Turunen, Joonas O P: Kolmimaaottelusta uuteen urheilevaan Eurooppaan? Suomen ja Saksan urheiluyhteistyö 1940–1942 Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, talouden ja politiikan tutkimuksen laitos, pro gradu-tutkielma. marraskuu 2013. Viitattu 9.4.2019.
  3. Salamatervehdys saksalaisille sateessa. Helsingin Sanomat, 7.9.1940, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 24.6.2019.
  4. Ruotsalaiset tulivat eilen kahdessa ryhmässä. Helsingin Sanomat, 7.9.1940, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 24.6.2019.
  5. Ruotsi voitti kaikki ottelut. Helsingin Sanomat, 9.9.1940, s. 1. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 24.6.2019.
  6. Seppo Hentilä: ”Sota-ajan TUL 1939-1944”, Suomen työläisurheilun historia I, s. 505. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy.
  7. Ruotsi voitti kaikki ottelut. Helsingin Sanomat, 9.9.1940, s. 1. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 24.6.2019.
  8. Helsingin Sanomain palkinnot. Helsingin Sanomat, 9.9.1940, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 24.6.2019.