Brahenkenttä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brahenkenttä
Kallion tekojäärata
Braku
BraheField.jpg
Rakennuksen tiedot
Sijainti Helsinginkatu 25a, Helsinki
Koordinaatit 60°11′15″N, 24°56′57″E
Omistaja Helsingin kaupunki
Kenttä Tekonurmi
Käyttäjät

Helsinki Wolverines

Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: n. 1 200
  • Pääkatsomo: 400 (katettu)
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Brahen kenttä, taustalla Aleksis Kiven koulu.

Brahenkenttä on urheilukenttä ja talvisin tekojäärata Helsingin Alppiharjussa. Se tunnetaan myös nimellä Kallion urheilukenttä, vaikka itse asiassa se sijaitsee Kallion ulkopuolella (rajana on kentän ohi kulkeva Helsinginkatu). Kenttä toimii esimerkiksi Helsinki Wolverines:in amerikkalaisen jalkapallojoukkueen ja HIFK:n jääpallojoukkueen kotikenttänä, ja katettuun pääkatsomoon mahtuu 400 katsojaa. Lisäksi kentällä on siirrettäviä katsomoita, joten katsomopaikkoja jalkapallo-otteluissa on yhteensä noin 1 200. Kenttää hallinnoi Helsingin kaupungin liikuntavirasto, joka kutsuu paikalla talvisin olevaa tekojäärataa nimellä Kallion tekojäärata.[1] Siellä on talvisaikaan kahvio ja luistinten vuokraus- ja teroituspalvelu.

Talvikäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brahenkentän luistelukausi alkaa 17. marraskuuta ja päättyy 16. maaliskuuta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1800-luvun lopussa nykyisen Brahen­kentän ympäristö oli rakentamatonta, joskin varsinaisen Kallion asutus oli jo nopeasti kasvussa. Ensimmäinen asemakaava Alppiharjun alueelle vahvistettiin vuonna 1901. Siinä alueelle ei vielä suunniteltu urheilukenttää. Sen sijaan Helsinginkadun varteen oli nykyisen kentän lounaiskulmaan suunniteltu neliskulmainen Helsingintori, jota kolmelta puolelta olisivat reunustaneet julkisten rakennusten tontit. Siitä pohjoiseen olisi johtanut esplanadin tyyppinen puistokatu, jossa olisi ollut keskellä kapea puisto ja sen reunoja pitkin kulkeneet Itäinen ja Läntinen Brahenkatu. Muistona tästä suunnitelmasta on vieläkin olemassa lyhyt pätkä Itäistä Brahenkatua kentän pohjoispuolella. Myös tämän puistokadun pohjoispäähän varattiin julkisen rakennuksen tontti. Puistokäytävän keskiakseli olisi ollut samalla suoralla Kallion kirkon ja samalla myös Unioninkadun kanssa.[2]

Molemmat Brahenkadut sekä myöhemmin myös Brahen­kenttä saivat nimensä kenraalikuvernööri Pietari Brahen mukaan. Lähellä sijaitsevien Sturenkadun ja Fleminginkadun tavoin ne kuuluvat Kalliossa ja Alppiharjussa olevaan historiallisten merkkihenkilöiden mukaan nimensä saaneiden katujen ryhmään.[3]

Ennen ensimmäisen maailmansotaa alueen kadut olikin pitkälti jo rakennettu, mutta niiden varsilla olevat tontit olivat vielä suurelta osin tyhjillään. Esimerkiksi Itäisellä Brahenkadulla oli rakennuksia vain sen pohjoisimmassa korttelissa.[4][5]

Kun ympäröivien alueiden väkiluku ja varsinkin lapsiperheiden lukumäärä oli nopeasti kasvussa, päätettiin alueen asemakaavaa vuonna 1921 kuitenkin muuttaa. Lähinnä esteettisiä ja edustusnäkökohtia ajatellen suunnitellusta puistokadusta luovuttiin ja paikalle päätettiin perustaa urheilukenttä. Sen tieltä poistettiin tori, puistovyöhyke, suurin osa jo rakennetusta Itäisestä Brahenkadusta sekä sen varrella olevat, vielä silloin tyhjät tontit. Viimeksi mainitusta kadusta jäi jäljelle vain sen lyhyt pohjoisosa. Läntinen Brahenkatu sitä vastoin kulkee yhä kentän ohi.

Alkujaan kenttä oli lähinnä yleisurheilukenttä, jota ympäröi myös juoksurata.[6] Myöhemmin se on muutettu pallokentäksi ja juoksurata on poistettu.

Suunniteltua Helsingintoria reunustavista julkisten rakennusten tonteista kahdelle on myöhemmin rakennettu Helsingin työväenopiston rakennus sekä Urheilutalo. Kolmas suunnitelluista tonteista jäi sekin kentän alueelle. Toiseen paikkaan aivan urheilukentän viereen sen itäpuolelle rakennettiin 1930-luvulla Aleksis Kiven koulu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kallion tekojäärata Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Viitattu 3.7.2012.
  2. Tietosanakirja, 3.osa (Haggart-Kaiverrus), artikkeliin Helsinki liittyvä karttaliite, Otava 1911
  3. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970
  4. Asmo Alho & Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, 2. painos, s. 260, Otava, 1962
  5. Signe Brander: Kallio Kallion kirkon tornista (valokuva vuodelta 1912) Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 3.10.2013.
  6. Iso tietosanakirja, 4. osa (Gottlund-Ihmels), artikkeliin Helsinki liittyvä kuvaliite, Otava 1932