HIFK Fotboll

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta HIFK Soccer)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HIFK Fotboll
HIFK:n tunnus
Koko nimi Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors
Lempinimet Tähtirinnat
De stjärnprydda
Punapaidat
Rödtröjorna
Stadin kingit
Stadens stolthet
Perustettu 1897 (seura)
1907 (jalkapallojaosto)
Kaupunki Helsinki
Kenttä Telia 5G -areena
– kapasiteetti 10 770
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit               
Puheenjohtaja Suomen lippu Kaarlo Kankkunen
Päävalmentaja Suomen lippu Antti Muurinen
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja
Kultaa Kultaa 1930, 1931, 1933, 1937, 1947, 1959, 1961
Hopeaa Hopeaa 1909, 1912, 1928, 1929, 1934, 1935, 1971
Pronssia Pronssia 1932, 1936, 1958, 1970
Suomen Cup
Hopeaa Hopeaa 1959

HIFK Fotboll (Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors) on helsinkiläisen urheiluseura HIFK:n jalkapallojaosto, jonka miesten edustusjoukkue pelaa kaudella 2017 Veikkausliigassa. HIFK on perustettu 1897 ja seuran jalkapallojaos syksyllä 1907. Kotikenttä kaudella 2017 on Telia 5G -areena[1]. Seuran tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen[2], ja ne löytyvät peliasustakin (2014): paita on punainen, housut valkoiset ja sukat mustat, kakkosasu on kokovalkoinen[3]. Seuran tunnuksiin kuuluvat kilven lisäksi joukkueen pelipaidasta tunnettu nelisakarainen tähti, josta juontaa joukkueen lempinimi "tähtirinnat" (ruots. "de stjärnprydda").

HIFK pelasi 29 kautta SM-sarjassa (1930–1972) ja voitti seitsemän Suomen mestaruutta. Kaudella 2013 HIFK voitti Kakkosen nousukarsinnan ja nousi Ykköseen, jonka myös voitti heti eli varmisti paluunsa suomalaisen jalkapalloilun korkeimmalle sarjatasolle 42 vuoden tauon jälkeen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors perustettiin 15. lokakuuta vuonna 1897 Georges Doubitskyn toimesta. Doubitsky oli tuolloin 15-vuotias Svenska Reallyceumin oppilas Helsingissä. Seuran alkuvuosina HIFK:n lajit olivat jalkapallo, jääpallo sekä yleisurheilu. Jalkapallojaosto on perustettu vuonna 1907, samana vuonna kuin Suomen Palloliitto sekä paikallisvastustaja Helsingin Jalkapalloklubi perustettiin. Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HIFK pelasi Kaisaniemen kentällä 17. toukokuuta vuonna 1908, ja voitti lukemin 2-1 Unitaksen.

Alkuvuosinaan HIFK sijoittui toiseksi SM-kilpailussa (joka oli tuolloin cup-muotoinen kilpailu) vuosina 1909, 1912, 1928 ja 1929.[4] Tämän lisäksi vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa kilpaillut ja neljänneksi sijoittunut Suomen jalkapallomaajoukkue koostui lähinnä HIFK:n ja HJK:n pelaajista.

HIFK voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen mestaruutensa vuonna 1930. Samalla vuosikymmenellä HIFK voitti mestaruuden vielä kolmesti vuosina 1931, 1933 ja 1937. Näiden neljän mestaruuden lisäksi HIFK on voittanut mestaruuden vuosina 19471959 ja 1961. Kaiken kaikkiaan HIFK on voittanut yhteensä seitsemän jalkapallon Suomen mestaruutta.

HIFK oli yksi Suomen menestyneimpiä jalkapalloseuroja 1970-luvulle tultaessa. HIFK putosi kuitenkin pettymyskauden 1972 päätteeksi mestaruussarjasta. Tuon jälkeen joukkue pelasi pitkään alempia sarjoja, pelaten jopa huonoimmillaan Nelosdivarissa vuosina 1980–83 ja 2003–05. Pääsarjatasolle HIFK palasi 42 vuoden jälkeen, kun HIFK nousi kauden 2014 päätteeksi Veikkausliigaan.

Vuodesta 1930 lähtien HIFK on pelannut yhteensä 29 kautta mestaruussarjassa (korkeimmalla sarjatasolla), 18 kautta toiseksi korkeimmalla ja 18 kautta kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. HIFK:n paras jakso ennen kautta 2014 ajoittui vuosille 1999–2002, kun se pelasi Ykköstä. Loppujen lopuksi joukkue ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, ja HIFK luopui sarjapaikastaan kauden 2003 alla. Tämän jälkeen Nelosessa pelannut reservijoukkue nousi seuran edustusjoukkueeksi. HIFK teki kuitenkin paluuta takaisin Ykköseen, pelaten sarjatasolla seuraavaksi vuosina 2011 ja 2012, mutta pudoten kauden 2012 päätteeksi Kakkoseen. HIFK kiinnitti päävalmentajakseen uudelleen Jani Honkavaaran, joka oli johdattanut HIFK:n Ykköseen kaudeksi 2011. HIFK nousi kauden 2013 päätteeksi takaisin Ykköseen peitottuaan nousukarsinnassa kemiläisen PS Kemin. Kausi 2014 Ykkösessä oli sekin menestyksekäs, kun HIFK kiri viimeisellä kierroksella sarjan voittoon ja nousi Veikkausliigaan.

Nousun varmistuttua HIFK ilmoitti pelaavansa kotiottelunsa Veikkausliigassa Sonera Stadiumilla, paikallisvastustaja HJK:n kotikentällä. Joulukuussa 2014 HIFK käynnisti joukkorahoituskampanjan Invesdorin avustamana. HIFK pyrki keräämään annista 250 000 – 400 000 euroa myymällä osakkeita 189,70 euron kappalehintaan. Osakkeen hinta tuli seuran perustamisvuodesta. Seuran toimitusjohtaja René Östermanin mukaan HIFK oli ennen Veikkausliiga-kautta rahoituksen tarpeessa ja joukkorahoitus antoi seuran kannattajille käytännöllisimmän tien ryhtyä seuran omistajaksi. Kampanja päättyi onnistuneesti ja HIFK keräsi 345 823 euroa yhteensä 786 sijoittajalta.

HIFK oli pelannut divisioonaottelujaan Töölön Pallokentällä ja Brahenkentällä, mutta siirtyi liiganousun myötä jakamaan Sonera Stadiumin yhdessä HJK:n kanssa. Veikkausliigan kaudella 2015 HIFK esiintyi kokonaan suomalaisella joukkueella, joka pysytteli koko kauden putoamisviivan yläpuolella sijoittuen lopulta seitsemänneksi. Eniten maaleja teki yhdeksästi onnistunut Pekka Sihvola.[5]

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HIFK Fotbollin kannattajia fanipäädyssä kesällä 2017.

HIFK:n kannattajaryhmä Stadin Kingit pitää perustamisajankohtanaan kesäkuuta 2001.[6] Yhdistysrekisteriin Stadin Kingit ry. rekisteröitiin 7. helmikuuta 2006, ja yhdistys lakkautettiin rekisteristä 29. marraskuuta samana vuonna.[7]

HIFK:ssa kapteenina toiminut Jukka Halme on todennut seuran kannattajien olevan ”mieletön vahvuus meille”, ja että joukkue ja fanit ovat kuin yhtä perhettä.[8]

HIFK:n ja sen paikallisvastustaja HJK:n kohtaamiset tunnetaan Stadin Derbyinä. Aikoinaan joukkueiden välistä vastakkainasettelua kasvatti vahvat seuraidentiteetit, sillä HIFK tunnettiin ruotsinkielisten seurana ja HJK suomenkielisten seurana.[9]

Stadin Kingit sekä HJK:n Sakilaiset saivat kyseenalaista julkisuutta 27.11.2014 pelatun Eurooppa-liigan ottelun HJK – FC Kööpenhamina alla, kun kannattajaryhmien jäseniä ajautui keskenäiseen nujakointiin. Myös Stadin Kingejä oli nujakassa osallisena kööpenhaminalaisten puolella.[10] Kannattajaryhmien välistä nujakointia on ollut kuitenkin silloin tällöin aiemminkin.[11]

Toukokuussa 2015 parikymmentä HIFK-kannattajaa pahoinpiteli Tampereen Tammelan stadionilla järjestysmiehiä, joista osa oli naisia.[12] HIFK antoi väkivaltaisesti käyttäytyneille katsojille porttikieltoja otteluihinsa.[13] Vuotta myöhemmin Stadin Kingien marssin eturivissä nähtiin brittiläisen äärioikeistopuolue National Frontin logoa mukaileva lakana.[14] Stadin Kingien jäsen, uusnatsi Jesse Torniainen, on tuomittu kuolemaan johtaneesta Helsingin Asema-aukion pahoinpitelystä.[15][16]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustusjoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 21. syyskuuta 2017.[17]

Maalivahdit
01 Suomen lippu Tomi Maanoja
71 Suomen lippu Carljohan Eriksson
Puolustajat
02 Suomen lippu Nosh A Lody
03 Suomen lippu Pauli Kuusijärvi
04 Suomen lippu Tommi Vesala
05 Suomen lippu Tuukka Andberg
12 Suomen lippu Tuomas Aho
15 Suomen lippu Kim Raimi
17 Suomen lippu Jani Bäckman
18 Suomen lippu Matias Hänninen
28 Suomen lippu Kristian Heinolainen
29 Suomen lippu Joonas Salmi
Keskikenttäpelaajat
06 Suomen lippu Xhevdet Gela
07 Suomen lippu Daniel Rantanen
08 Suomen lippu Jukka Halme
11 Suomen lippu Otto-Pekka Jurvainen
13 Suomen lippu Esa Terävä
20 Suomen lippu Tommi Jyry
21 Suomen lippu Eero Hyökyvirta
22 Suomen lippu Fredrik Lassas
23 Suomen lippu Mika Väyrynen (C)
27 Suomen lippu Nnaemeka Anyamele
Hyökkääjät
09 Suomen lippu Pekka Sihvola
10 Suomen lippu Juho Mäkelä
16 Suomen lippu Antti Ulmanen
19 Suomen lippu Aleksi Ristola
31 Suomen lippu Nikolas Saira
99 Suomen lippu Mikael Forssell

Taustaryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[18]

  • Päävalmentaja: Antti Muurinen[19]
  • Valmentaja: Mikko Eskelinen
  • Maalivahtivalmentaja: Petri Pyhältö
  • Maalivahtivalmentaja: Ville Anttonen
  • Fysioterapeutti: Masi Salmi
  • Fysioterapeutti: Ville Rapeli
  • Fysioterapeutti: Toni Kneip
  • Joukkueenjohtaja: Petteri Jutila
  • Joukkueenjohtaja: Joona Haavisto
  • Lääkäri: Kirsi Korpi (Diacor)
  • Lääkäri: Aapo Haavisto

Entisiä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävät vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran ja sen edustusjoukkueiden historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1897: HIFK perustetaan. Syntymäpäivänä pidetään seuran perustamisuutisen julkaisua Ruotsin Kamraten-lehdessä 15. lokakuuta 1897.[31]
  • 1907: HIFK jaostoituu. Jalkapallojaos perustetaan.[32]
  • 1908: HIFK pelaa ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa Kaisaniemen kentällä 17. toukokuuta 1908. Unitas kaatuu maalein 2–1.lähde?
  • 1909: Silver medal blank.svg HIFK saa SM-hopeaa hävittyään loppuottelussa PUS:lle 4–0.[33]
  • 1912: Silver medal blank.svg HIFK SM-hopealle, hävisi loppuottelussa HJK:lle 1–7. Olympic rings with transparent rims.svg Suomen jalkapallojoukkue sijoittuu Tukholman olympialaisissa neljänneksi. Joukkueessa 5 HIFK:laista.[27]
  • 1928: Silver medal blank.svg SM-hopea. Turussa tuli ensin tasapeli 1–1, uusinnassa Helsingissä Pallokentällä yleisöä oli silloinen Suomen ennätys 4500, HIFK–TPS 2–3.[34]
  • 1929: Silver medal blank.svg SM-hopea, finaalissa häviö HPS:lle 0–4.[35]
  • 1930: Gold medal blank.svg Ensimmäinen Suomen mestaruus 23 vuoden odotuksen jälkeen.[36] Tätä ennen mestaruudesta oli pelattu cup-järjestelmällä ja HIFK oli hävinnyt loppuottelut vuosina 1909, 1912, 1928 ja 1929.
  • 1931: Gold medal blank.svg Suomen mestaruus.[36]
  • 1932: Bronze medal blank.svg SM-pronssi.[36]
  • 1933: Gold medal blank.svg Suomen mestaruus.[36]
  • 1934: Silver medal blank.svg SM-hopea.[36]
  • 1935: Silver medal blank.svg SM-hopea.[36]
  • 1936: Bronze medal blank.svg SM-pronssi.[36] Suomen jalkapallomaajoukkue osallistui Berliinin olympialaisiin. Joukkueessa mukana neljä HIFK:n pelaajaa.[37]
  • 1937: Gold medal blank.svg Suomen mestaruus[36] ja samalla kymmenes peräkkäinen mitalisija.
  • 1947: Gold medal blank.svg 50-vuotias HIFK voitti juhlavuoden kunniaksi Suomen mestaruuden, joka pelattiin kahden SPL- (VIFK) ja kahden TUL-seuran (KTP ja TuTo) loppusarjana.[38]
  • 1949: Red Arrow Down.svg HIFK putoaa mestaruussarjasta.[39]
  • 1952: Olympic rings with transparent rims.svg Helsingin olympialaiset. Jalkapallojoukkueessa HIFK:sta mukana Åke Lindman.[40]
  • 1957: Green Arrow Up.svg HIFK nousi takaisin mestaruussarjaan.[41]
  • 1958: Bronze medal blank.svg SM-pronssi.[36]
  • 1959: Gold medal blank.svg Suomen mestaruus.[36] Tappio 1–2 Valkeakosken Hakalle Suomen cupin finaalissa.[42]
  • 1960: HIFK eurokentillä. Euroopan cupissa tappio IFK Malmölle yhteismaalein 2–5.[43]
  • 1961: Gold medal blank.svg 7. ja viimeisin Suomen mestaruus.[44]
  • 1962: HIFK eurokentillä. Euroopan cupissa tappio Austria Wienille yhteismaalein 3–7.[43]
  • 1966: Red Arrow Down.svg HIFK putosi mestaruussarjasta.[45]
  • 1969: Green Arrow Up.svg HIFK nousi mestaruussarjaan.[46]
  • 1970: Bronze medal blank.svg SM-pronssi.[47] Yleisöennätys 8 485 katsojaa ottelussa HIFK–HJK. Yleisömäärä jää HIFK:n 1900-luvun pääsarjapelien ennätykseksi, joka pysyy voimassa vuoteen 2015.[48]
  • 1971: Silver medal blank.svg SM-hopea.[47] UEFA Cupissa tappio Rosenborgille yhteismaalein 0–4.[49]
  • 1971: Naisten jalkapallo alkaa, HIFK voittaa Ilta-Sanomien järjestämän epävirallisen SM-sarjan ja etenee Palloliiton cupissa välierään.[50]
  • 1972: Red Arrow Down.svg HIFK putosi 1. divisioonaan.[51] Luopui 1972/73 kauden UEFA-cupista.[49]
  • 1974: Red Arrow Down.svg Putoaminen 2. divisioonaan.[52]
  • 1978: Red Arrow Down.svg Putoaminen 3. divisioonaan.[53]
  • 1979: Red Arrow Down.svg Putoaminen 4. divisioonaan.[54]
  • 1983: Green Arrow Up.svg Nousu 3. divisioonaan.[55]
  • 1987: Green Arrow Up.svg Nousu 2. divisioonaan.[56]
  • 1998: Green Arrow Up.svg Nousu Ykköseen.[57]

Sarjat alkaen 2001 (sijoitukset ja yhteenvetotiedot otteluista) on esitetty erikseen tilastot -otsikossa.

  • 2002: Red Arrow Down.svg HIFK säilyy Ykkösessä pelaamalla, mutta luopuu Ykkösen kauden 2003 sarjapaikasta[57]. HIFK/2 pelaa Nelosessa[58].
  • 2003: HIFK:n edustus jatkaa HIFK/2:n sarjapaikalla Nelosessa.
  • 2004: HIFK sijoittui Nelosessa lohkossaan toiseksi. HIFK voitti karsintaottelun, mutta nousu Kolmoseen kuitenkin kariutui, koska siellä ei ollut tilaa uudelle Helsingin piirin joukkueellelähde?
  • 2005: Green Arrow Up.svg Nousu Kolmoseen. Suomen Cupissa joukkue selvityi viidennelle kierrokselle (64 parhaan joukkoon) ja hävisi Fair Play -finaalin IFK Willmanstrandin ikämiehille 1–2[59].
  • 2007: Green Arrow Up.svg Nousu Kakkoseen. Suomen Cupissa tappio neljännesvälierissä (16 parhaan joukossa) FC Interille ja tappio pikkufinaalissa City Starsille 1–2[60].
  • 2008: Edustusjoukkue pelasi Kakkosta.
  • 2009: Edustusjoukkue pelasi Kakkosta.
  • 2010: Green Arrow Up.svg Edustusjoukkue nousi Ykköseen.
  • 2011: Edustusjoukkue säilyi joukkuemäärältään supistetussa Ykkösessä.
  • 2012: Red Arrow Down.svg Edustusjoukkue putosi Kakkoseen.
  • 2013: Green Arrow Up.svg Edustusjoukkue nousi Ykköseen.
  • 2014: Green Arrow Up.svg Edustusjoukkue nousi Veikkausliigaan. Suomen cupissa HIFK selviytyy 16 parhaan joukkoon (häviää 6. kierroksella SJK:lle jatkoajalla 0–1)[61]. On cupissa toinen kerta 2000-luvulla (on myös vuosituhannen paras cup-saavutus), kun on 16 parhaan joukossa[62].
  • 2015: Veikkausliigassa (lisenssi myönnettiin 22. joulukuuta 2014[63]).

Reservijoukkueiden historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1999: HIFK/2 perustetaan ja se aloittaa toimintansa alimmalta sarjatasolta eli Seiskasta. Kauden päätteeksi joukkue nousi Kutoseen.[64]
  • 2000: HIFK/2 nousi Vitoseen.[64]
  • 2001: HIFK/2 nousi Neloseen.[64]
  • 2005: HIFK/2 perustetaan jälleen. Tällä kertaa kakkosjoukkue aloitti Kutosessa ja nousi kauden päätteeksi Vitoseen.lähde?
  • 2007: HIFK/2 nousi Neloseen.lähde?
  • 2008: HIFK/2 nousi Kolmoseen ja toimi omien nuorten ponnahduslautana nimellä Akademi.lähde?
  • 2009: HIFK/2 putosi Neloseen ja kauden alussa perustettu HIFK/3 nousi Kutoseen.lähde?
  • 2010: HIFK/2 pelasi Nelosessa ja HIFK/3 nousi Vitoseen.lähde?
  • 2011: HIFK/2 ja HIFK/3 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?
  • 2012: HIFK/2 ja HIFK/3 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?
  • 2013: HIFK/2 nousi Kolmoseen, HIFK/3 nousi Neloseen. HIFK/4 perustetaan ja se aloitti toimintansa alimmalta sarjatasolta eli Seiskasta[65], nousi Kutoseen.lähde?
  • 2014: HIFK/2, HIFK/3 ja HIFK/4 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen-mestaruus: 1930, 1931, 1933, 1937, 1947, 1959, 1961 (7)
  • Suomen-mestaruushopea: 1909, 1912, 1928, 1929, 1934, 1935, 1971 (7)
  • Suomen-mestaruuspronssi: 1932, 1936, 1958, 1970 (4)

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjat 1930–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjataso Kaudet yht. Kaudet
1.[66] 29 1930–39, 1940/41, 1943/44–45, 1946/47–47/48, 1948–49, 1958–66, 1970–72
2.[57] 21 1945/46, 1950–57, 1967–69, 1973–74, 1999–2002, 2011–12, 2014
3.[67] 19 1975–78, 1988–98, 2008–10, 2013
4. 7 1979[68], 1984–87[69], 2006–07
5. 7 1980–83[70], 2003–05

Sarjat ja sijoitukset 2001 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Sarja Sija O V T H TM – PM P
2001 Ykkönen (Etelälohko)[57] 6. 27 11 4 12 39 – 39 37
2002 Ykkönen (Etelälohko)[57] 7. 22 6 6 10 27 – 41 24
2003 Nelonen (Helsinki, lohko 1)[71] 5. 22 10 3 9 54 – 50 33
2004 Nelonen (Helsinki, lohko 1)[72] 2. 22 16 0 6 59 – 31 48
2005 Nelonen (Helsinki, lohko 2)[73] 1. 20 18 1 1 83 – 18 55
2006 Kolmonen (Helsinki ja Uusimaa, lohko 3)[74] 2. 22 14 3 5 50 – 29 45
2007 Kolmonen (Helsinki ja Uusimaa, lohko 2)[75] 1. 22 19 1 2 85 – 15 58
2008 Kakkonen (A-lohko)[76] 7. 26 11 5 10 39 – 31 38
2009 Kakkonen (A-lohko)[77] 7. 26 10 6 10 40 – 36 36
2010 Kakkonen (A-lohko)[78] 1. 26 15 6 5 49 – 23 51
2011 Ykkönen[57] 9. 24 8 5 11 26 – 30 29
2012 Ykkönen[57] 10. 27 5 6 16 29 – 54 21
2013 Kakkonen (Itälohko)[79] 1. 27 19 5 3 64 – 22 62
2014 Ykkönen[57] 1. 27 15 5 7 63 – 30 50
2015 Veikkausliiga[80] 7. 33. 10 13 10 42 – 42 43
2016 Veikkausliiga[81] 10. 33. 8 10 15 35 – 39 34

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Björkman, Ingmar: Idrottsföreningen Kamraterna r.f. Helsingfors 1897 – 1997, 100 år för Finlands idrott, 100 vuotta Suomen urheilun hyväksi. , 1997. ISBN 952-90-9066-8.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. HIFK kotikenttä 2015 Veikkausliiga 10.11.-14. Viitattu 11.11.2014.
  2. yleisiä seurasta HIFK. Viitattu 13.10.2014.
  3. Jalkapallokirja 2014, s. 458. Suomen Palloliitto, 2014.
  4. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 168. Otava, 1970.
  5. Veikkausliigan verkkonäyttely: Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK) Urheilumuseo.fi. Viitattu 5.11.2016.
  6. Stadin kingit historia Stadin kingit. Viitattu 18.1.2015.
  7. Stadin kingit yhdistysrekisteriin prh. Viitattu 18.1.2015.
  8. Parviainen, Vesa: HIFK-fanit rähinöivät Tampereella - seura tuomitsee jyrkästi 15.5.2015. Iltalehti. Viitattu 14.8.2017.
  9. HJK:n legenda Peltoniemi HIFK:sta: Käyttivät joskus paljon deodoranttia
  10. Jalkapallofanien marssi päättyi 50 hengen mellakkaan Helsingissä
  11. HJK ja HIFK-fanit tappelussa Helsingissä
  12. HIFK-fanit löivät myös naisia - "poikkeuksellista väkivaltaa" Iltalehti 15.5.2015.
  13. Pilvinen, Sami: HIFK antoi porttikieltoja huligaaneille 15.5.2015. Iltalehti. Viitattu 14.8.2017.
  14. HIFK:n kannattajamarssin kärjessä äärioikeistolainen symboli Ilta-Sanomat 26.5.2016.
  15. Stadin derbyn jälkipyykki: Uusnatsi Jesse Torniainen päästettiin katsomoon - vapautui porttikiellosta, jonka sai aikaisemmasta joukkotappelusta Iltalehti 2.8.2017. Viitattu 2.8.2017.
  16. Waris, Olli: Asema-aukion pahoinpitelystä epäilty rähinöi jalkapallo-ottelussa - katso video Iltalehti.fi. 20.9.2016. Viitattu 3.8.2017.
  17. Edustusjoukkue - HIFK Fotboll HIFK Fotboll. Viitattu 10.7.2017.
  18. Edustusjoukkue - HIFK Fotboll HIFK Fotboll. Viitattu 22.3.2017.
  19. Antti Muurinen HIFK:n päävalmentajaksi 28.7.2016. HIFK Fotboll. Viitattu 28.7.2016.
  20. Vuorinen & Kasila s. 41
  21. Vuorinen & Kasila s. 93
  22. Vuorinen & Kasila s. 118
  23. Vuorinen & Kasila s. 121
  24. Vuorinen & Kasila s. 158
  25. Vuorinen & Kasila s. 186
  26. Vuorinen & Kasila s. 187-188
  27. a b Björkman s. 35
  28. Vuorinen & Kasila s. 247
  29. Vuorinen & Kasila s. 302-303
  30. Vuorinen & Kasila s. 380
  31. Björkman s. 11-13
  32. Björkman s. 21
  33. Björkman s. 27
  34. Björkman s. 87
  35. Björkman s. 91
  36. a b c d e f g h i j Lahtinen, Esko S.; Forsblom, Mauri; Heinonen, Markku; Lahtinen, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 362. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
  37. Björkman s. 114
  38. Björkman s.151
  39. Björkman s. 156
  40. Björkman s. 165
  41. Björkman s. 177
  42. Jalkapallokirja 2014, s. 312. Suomen Palloliitto, 2014.
  43. a b Jalkapallokirja 2014, s. 211. Suomen Palloliitto, 2014.
  44. Björkman s. 186
  45. Björkman s. 197
  46. Björkman s. 205
  47. a b Lahtinen, Esko S.; Forsblom, Mauri; Heinonen, Markku; Lahtinen, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 360. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
  48. Piipponen, Esko; Helikari, Torsti; Heinonen, Raimo: Jalkapallokirja 1973, s. 134. Turku: Suomen Palloliitto, 1973.
  49. a b Jalkapallokirja 2014, s. 213. Suomen Palloliitto, 2014.
  50. Björkman s. 210
  51. Björkman s. 211
  52. Björkman s. 219
  53. Björkman s. 230
  54. Björkman s. 231
  55. Björkman s. 241
  56. Björkman s. 250
  57. a b c d e f g h 2-tason sarjataulukot RSSSF (18.12.-14 Heikki Pietarinen). Viitattu 21.12.2014.
  58. Nelonen L1 Hki 2002 spl. Viitattu 16.1.2015.
  59. Soininen, Heidi; Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2006, s. 308-309. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2006. ISSN 0787-7188.
  60. Soininen, Heidi; Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2008, s. 319-320. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2008. ISSN 0787-7188.
  61. cup 2014 6.krs spl. Viitattu 20.1.2015.
  62. Jalkapallokirjat 2001–2014
  63. 11 lisenssiä päätetty Veikkausliiga (22.12.-14). Viitattu 22.12.2014.
  64. a b c HIFK:n nousun takuumies: Johnny Saxberg, HIFK 22.4.11 [vanhentunut linkki]
  65. HIFK/4 perusteilla, HIFK 9.11.12 [vanhentunut linkki]
  66. pääsarjataulukot RSSSF (18.12.-14 Heikki Pitarinen). Viitattu 21.12.2014.
  67. Jalkapallokirjat 1976–79, 89–99, 2009–11 ja 2014
  68. Björkman s. 231
  69. Björkman s. 244, 246, 249, 250
  70. Björkman s. 235, 237, 239, 241
  71. Helsingin piirin tilastot 2003
  72. Helsingin piirin tilastot 2004
  73. Helsingin piirin tilastot
  74. 4-tason sarjataulukot 06 RSSSF (26.10.-06). Viitattu 21.12.2014.
  75. 4-tason sarjataulukot 07 Hki SPL Hgin piiri. Viitattu 21.12.2014.
  76. Soininen, Heidi; Tamminen, Juha: Jalkapallokirja 2009, s. 309. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2009. ISSN 0787-7188.
  77. Soininen, Heidi; Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010, s. 313. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
  78. Soininen, Heidi; Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2011, s. 311. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2011. ISSN 0787-7188.
  79. Jalkapallokirja 2014, s. 301. Suomen Palloliitto, 2014.
  80. Joukkuetilastot 2015 Veikkausliiga.com. Viitattu 25.10.2015.
  81. Joukkuetilastot 2016 Veikkausliiga.com. Viitattu 31.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]