Jari Aarnio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jari Seppo Aarnio (s. 5. syyskuuta 1957 Helsinki)[1][2] on Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö joka on tuomittu useista rikoksista.[3] Hän oli tutkintavankeudessa marraskuusta 2013 marraskuuhun 2015 epäiltynä useista rikoksista, joista hänet tuomittiin vankeuteen vuosina 2015 ja 2016.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarnio vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingin Maunulassa ja pelasi jalkapalloa HJK:n riveissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1976, suoritti varusmiespalveluksen vuosina 1977–1978 ja valmistui poliisikokelaskurssilta vuonna 1979. Hän suoritti poliisimiehistön virkatutkinnon vuonna 1981, poliisialipäällystön virkatutkinnon vuonna 1987 ja poliisipäällystön virkatutkinnon vuonna 1992.[1] Aarnio aloitti uransa Helsingin järjestys­poliisissa vuonna 1979, siirtyi parin vuoden kuluttua huumausainerikostutkintaan ja eteni nopeasti komisarioksi. Aarniosta tuli Helsingin poliisilaitoksen huumetoimiston perustajan komisario Torsti Koskisen luottomies ja myöhemmin tämän seuraaja.[1] Hänet valittiin vuoden poliisiksi 1987, ja vuonna 1995 hän sai poliisin ansioristin. Hänet nimitettiin Helsingin huumepoliisin johtoon vuonna 1999.[4]

Aarnio joutui murhayrityksen kohteeksi joulukuussa 1996. Tuolloin hänen kotitalonsa terassille heitettiin käsikranaatilla vahvistettu pommi, jonka hän kertoo ehtineensä viime hetkellä tehdä vaarattomaksi katkaisemalla palavan sytytyslangan puutarhasaksilla.[1] Tapauksen aitoudesta on kuitenkin esitetty epäilyjä siinä ilmenneiden monien yhteensattumien ja kadonneiden asiakirjojen vuoksi.[5]

Rikosepäilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset Aarnioon kohdistuvat epäilyt tulivat esille vuonna 2007. Vuonna 2009 Aarnio ja kolme hänen alaistaan saivat syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta Aarnion osalta syytteet hylättiin. Hän kuitenkin siirtyi samana syksynä turvallisuusalan asiantuntijaksi pörssiyhtiö Elisaan.[6] Alkuvuodesta 2011 hän palasi huumerikosyksikön päälliköksi.[4]

Lokakuussa 2013 Helsingin Sanomat julkaisi haastattelun[7], jossa helsinkiläinen prostituoitu "Saara" avautui omintakeisesta suhteestaan Aarnioon. ”Saara” kertoi tavanneensa Aarnion ensimmäisen kerran Pasilan poliisitalossa toistakymmentä vuotta aikaisemmin, kun häntä ja hänen vankilassa ollutta miesystäväänsä epäiltiin Aarnion kotiin joulukuussa 1996 tehdystä pommi-iskusta ja muista viranomaisia vastaan suunnitelluista kostotoimista. ”Saaran” mukaan tästä oli alkanut 15 vuotta kestänyt tapailu, johon sisältyi paitsi seksiä, myös erikoista rahaliikennettä. Hän kertoi ryhtyneensä prostituoiduksi Aarnion kehotuksesta. Toisaalta ”Saaran” on kerrottu roikkuneen kiinni Aarniossa ja lähetelleen tälle kymmeniä tekstiviestejä päivittäin. Pian haastattelun julkaisemisen jälkeen Aarnio pidätettiin hänen ollessaan lähdössä kotoaan työpaikalleen Pasilan poliisitaloon ja hänen kotonaan suoritettiin kotietsintä.[1]

Marraskuusta 2013 lähtien Aarnio oli tutkintavankeudessa epäiltynä useista rikosnimikkeistä kuten törkeistä huumaus­aine­rikoksista, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virka­rikoksista.[8][9][10] Virkarikoksiin kuuluu virka­salaisuuden rikkominen, millä viitataan hänen mahdollisesti vuotaneen ulkopuoliselle poliisin tietolähteen henkilöllisyyden. Hänen epäillään myös vuotaneen tiedon poliisin käyttämästä peitetoiminnasta.[3] Tutkinnanjohtaja Krista Soukolan mukaan Aarnion ja muiden epäiltyjen epäillään saaneen huumekaupasta 1,3 miljoonaa euroa. Toukokuussa 2014 Aarnion talon rakennustyömaalta löytyi 64 800:n euron rahakätkö, jota Aarnio pitää lavastuksena.[11] Väitteitä huumekaupasta esitettiin jo vuonna 2007.[12][13][14]

Aarnio on kiistänyt kaikki epäilyt.[9] Hänen asianajajansa on Riitta Leppiniemi.[3] Syyskuussa 2014 Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun vastainen komitea (CPT) vieraili Suomessa Aarnion tutkintavankeuden aikana ja kuuli häntä ainakin pitkästä tutkintavankeusajasta, eristyksestä ja mahdollisuudesta puolustautumiseen.[15]

Marraskuussa 2014 syyttäjä nosti Aarniota vastaan syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä petoksesta ja rekisterimerkintärikkomuksesta liittyen Trevoc-seurantalaiteyhtiön toimintaan, jossa Aarnion on epäilty olleen mukana. Trevoc on myynyt suomalaisille viranomaisille laitteita yli miljoonalla eurolla, ja Aarnion epäillään osallistuneen esteellisenä laitehankintoihin sekä olleen yksi yrityksen omistajista. Lahjussyyte perustuu epäilyyn, jonka mukaan Aarnio on saanut yhtiöltä rahaa, omistuksia ja muita etuuksia.[16]

Aarnio on myöntänyt, että hänellä on ollut käytössään 447 000 euroa pimeää käteisrahaa. Rahan hän kertoo saaneensa suomalaiselta miljonääriltä vuonna 2002 autettuaan tätä turvajärjestelyissä parituksessa ja muissa hämäräbisneksissä. Liikemies on kuollut, ja raha maksettiin Aarnion mukaan käteisenä. Aarnio on kertonut, että hän olisi ehtinyt käyttää kaikki saamansa rahat ennen kiinniottoa marraskuussa 2013.[17][14]

Aarnio vapautettiin yli kaksi vuotta kestäneestä tutkintavankeudesta 25. marraskuuta 2015, jonka jälkeen hän sai vastata syytteisiin vapaalta jalalta.[18]

Aarnion huume- ja virkarikosoikeudenkäynti päättyi 30. maaliskuuta 2016 ja sen tuomio annettiin 29. joulukuuta 2016. Käsittely kesti 96 päivää ja oikeudenkäynnissä kuultiin yhteensä 155 henkilöä.[19]

Maaliskuuhun 2016 mennessä Aarnion rikosvyyhdin oikeuskäsittely oli tullut maksamaan kaikkiaan noin 7,2–7,4 miljoonaa euroa ja se oli muodostunut Suomen historian kalleimmaksi rikosoikeudenkäynniksi. Kustannukset muodostuivat pääosin keskusrikospoliisin, tuomarien, syyttäjien ja asianajajien kuluista. Yhden oikeudenkäyntipäivän hinnaksi tuli laskennallisesti noin 55 000 euroa. [20]

Tuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trevoc-jutussa Aarnio sai Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2015 vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen ja hänet määrättiin pantavaksi viralta. Tuomio tuli rekisterimerkintärikoksesta, törkeästä petoksesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä lahjuksen ottamisesta.[21] Aarnio valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus kuitenkin päätti jatkaa Aarnion vangitsemista sotkemisvaaran takia.[22][23][24] Hovioikeus kovensi syyskuussa 2016 tuomion kolmen vuoden ehdottomaksi vankeudeksi.[25] Aarnio anoi marraskuussa 2016 hovioikeuden tuomioon valituslupaa korkeimmalta oikeudelta[26]. Valituslupahakemus diaarinumerolla R2016/909 hylättiin 26.1.2017 ja tuomiosta tuli lainvoimainen[27].

Joulukuussa 2016 Helsingin käräjäoikeus langetti Aarniolle 10 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen yhteensä 22 rikoksesta, joista kuusi koski törkeää huumausainerikosta. Lisäksi Aarnio syyllistyi lukuisiin törkeisiin virkarikoksiin, törkeään todistusaineiston vääristelemiseen, syyttömän lavastamiseen syylliseksi, tietojärjestelmien väärinkäyttämiseen, tietovuotamiseen ja muihin perusmuotoisiin virkarikoksiin.[28][29][30][31] Tuomion seuraamuksena joutuu hän lisäksi menettämään sotilasarvonsa ja laajennettuna rikoshyötynä poikansa nimiin hankitun omakotikiinteistön rakennuksineen Porvoossa.[32] Aarnio aikoo valittaa tuomiostaan Helsingin hovioikeuteen, joten tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Käräjäoikeus määräsi hänet kuitenkin valituksen käsittelyn ajaksi vangittavaksi heti tutkintavangiksi Vantaan vankilaan.[33]

Ensikertalaisena hän istunee 13 vuoden kokonaistuomiostaan puolet eli 6,5 vuotta, josta hän on ollut tutkintavankeudessa jo 2 vuotta. Hän joutunee istumaan 4,5 vuotta ja olisi näin vapaa kesällä 2021, mikäli tuomiot eivät muutu ylemmissä oikeusasteissa.[34]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ilari Tapio: Erilainen poliisi. Aamulehti 3. toukokuuta 2015, s. A16–A19.
  2. Kunnas, Risto: Kuka hän oikeasti on? Iltalehti. 5.10.2014. Viitattu 5.10.2014.
  3. a b c Reinboth, Susanna & Passi, Minna: Aarnion epäillään vuotaneen tietolähteen. Helsingin Sanomat, 7.3.2014. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b Minna Passi: Aarnio on tehnyt pitkän uran Helsingin poliisissa Helsingin Sanomat 6.9.2013, viitattu 6.3.2014
  5. Mitä Aarnion pihalla tapahtui? Helsingin Sanomat 12.2.2017 s. B 1–5 (Katkelma Minna Passin ja Susanna Reinbothin kirjasta Keisari Aarnio, Helsingin Sanomat, 2017)
  6. Yllätyssiirto: Helsingin huumepoliisien päällikkö Jari Aarnio siirtyy Elisaan Suomen Kuvalehti 6.9.2010.
  7. Kotimaa: Prostituoitu: Tiivis yhteydenpito poliisipomoon kesti vuosia HS.fi. Viitattu 3.12.2015.
  8. Huumepoliisin päällikkö Aarnio ei pääse vapaaksi HS.fi. 14.4.2014. Viitattu 15.5.2014.
  9. a b Aarnion vyyhti on mutkikas HS.fi. 7.3.2014. Viitattu 15.5.2014.
  10. Aarnio epäiltynä 15 rikoksesta Iltasanomat. 13.2.2014.
  11. Aarnion vuoro oikeudessa - väitti rahakätköä lavastukseksi Savon Sanomat. 3.11.2015. Viitattu 5.11.2015.
  12. Ilmianto: "Huumepoliisi johtaa suomalaista huumekauppaa" Ilta-sanomat 29.2.2008.
  13. Näin Jari Aarnio vakuutti syyttömyyttään A-talkissa 2007 Yle Areena.
  14. a b Aarnion tontin rahakätkössä on myös uusia seteleitä, jotka eivät voi olla peräisin vuoden 2002 käteissummasta Helsingin Sanomat 15.2.2016.
  15. Kidutuksen vastainen komitea kuuli Jari Aarniota MTV 24.09.2014.
  16. Passi, Minna & Reinboth, Susanna: Jari Aarniolle syytteet lahjuksista ja törkeästä virkarikoksesta HS.fi. 12.11.2014. Viitattu 12.11.2014.
  17. Yle Uutiset 4.11.2015
  18. Dramaattinen käänne – Jari Aarnio vapaaksi tutkintavankeudesta Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2016.
  19. Aarnion huumejutusta tuomio aikaisintaan elokuussa iltalehti.fi. Viitattu 30.3.2016.
  20. Aarnio-vyyhti Suomen kallein rikosoikeudenkäynti – kulut jo nyt yli seitsemän miljoonaa euroa MTV 21.3.2016..
  21. Marjatta Rautio, Päivi Happonen: Jari Aarniolle ehdotonta vankeutta Trevoc-jutussa 2.6.2015. Yle.fi/uutiset. Viitattu 2.6.2015.
  22. Aarnio pettyi tuomioon – valittaa hovioikeuteen Helsingin Sanomat 2.6.2015.
  23. Helsingin poliisi lopetti Aarnion palkanmaksun – virka yhä tallella Yle 2.6.2015.
  24. Jari Aarnio pysyy vangittuna Yle 9.7.2015.
  25. Hovioikeus kovensi Jari Aarnion Trevoc-tuomiota Hs.fi. 30.9.2016. Viitattu 30.9.2016.
  26. Aarnio hakee valituslupaa korkeimmalta oikeudelta Viitattu 28.11.2016.
  27. Valituslupahakemukset hylättiin Trevoc Oy:n ja Jari Aarnion asiassa - Korkein oikeus korkeinoikeus.fi. Viitattu 26.1.2017.
  28. Niko Ranta: Jari Aarniolle ankarin mahdollinen vankeustuomio – junaili huumeita Suomeen Ilta-Sanomat. 29.12.2016. Viitattu 29.12.2016.
  29. Jari Aarnio sai 10 vuotta lisää – Helsingin käräjäoikeus: Aarnio oli huumekauppaa johtanut Pasilan mies Helsingin Sanomat 29.12.2016.
  30. Näistä kaikista rikoksista Jari Aarnio tuomittiin ja nämä syytteet hylättiin Helsingin Sanomat 29.12.2016.
  31. https://www.asianajajaliitto.fi/files/3110/TIEDOTE_HKO-_tynnyrijutun_tuomio_29.12.2016.pdf
  32. Oikeus: Aarnion rikoshyöty 1,3 miljoonaa euroa - menettää valtiolle myös Porvoon talon Iltalehti. 29.12.2016. Viitattu 29.12.2016.
  33. Tuomioonsa pettynyt Aarnio tutkintavankeuteen – voi viipyä Vantaan vankilassa pitkään Yle 29.12.2016.
  34. Aarniolle 13 vuoden tuomio - istuu 4,5 vuotta Viitattu 29.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]