Jari Aarnio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jari Seppo Aarnio (s. 5. syyskuuta 1957 Helsinki[1][2]) on Helsingin poliisin entinen huumepäällikkö, joka on tuomittu useista rikoksista.[3] Hän oli tutkintavankeudessa marraskuusta 2013 marraskuuhun 2015 epäiltynä useista rikoksista, joista hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen vuosina 2015 ja 2016. Helsingin hovioikeus tuomitsi 27. kesäkuuta 2019 Aarnion 10 vuoden vankeuteen muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista ja törkeästä todistusaineiston vääristämisestä.[4]

Nuoruus ja ura poliisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarnio vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingin Maunulassa ja pelasi jalkapalloa HJK:n riveissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1976, suoritti varusmiespalveluksen vuosina 1977–1978 ja valmistui poliisikokelaskurssilta vuonna 1979. Hän suoritti poliisimiehistön virkatutkinnon vuonna 1981, poliisialipäällystön virkatutkinnon vuonna 1987 ja poliisipäällystön virkatutkinnon vuonna 1992.[1]

Aarnio aloitti uransa Helsingin järjestys­poliisissa vuonna 1979, siirtyi parin vuoden kuluttua huumausainerikostutkintaan ja eteni nopeasti komisarioksi. Aarniosta tuli Helsingin poliisilaitoksen huumetoimiston perustajan komisario Torsti Koskisen luottomies ja myöhemmin tämän seuraaja.[1] Hänet valittiin vuoden poliisiksi 1987, ja vuonna 1995 hän sai poliisin ansioristin. Hänet nimitettiin Helsingin huumepoliisin johtoon vuonna 1999.[5]

Aarnio joutui väitetyn murhayrityksen kohteeksi joulukuussa 1996. Tuolloin hänen kotitalonsa terassille heitettiin käsikranaatilla vahvistettu pommi, jonka hän kertoo ehtineensä viime hetkellä tehdä vaarattomaksi katkaisemalla palavan sytytyslangan puutarhasaksilla.[1] Tapauksen aitoudesta on kuitenkin esitetty epäilyjä siinä ilmenneiden monien yhteensattumien ja kadonneiden asiakirjojen vuoksi.[6]

Rikosepäilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huumausainerikokset, lahjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset Aarnioon kohdistuvat epäilyt tulivat esille vuonna 2007. Kaksi vuotta myöhemmin Aarnio ja kolme hänen alaistaan saivat syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta Aarnion osalta syytteet hylättiin. Hän kuitenkin siirtyi samana syksynä turvallisuusalan asiantuntijaksi pörssiyhtiö Elisaan.[7] Alkuvuodesta 2011 hän palasi huumerikosyksikön päälliköksi.[5]

Helsingin Sanomat julkaisi lokakuussa 2013 haastattelun,[8] jossa helsinkiläinen seksinmyyjä ”Saara” avautui omintakeisesta suhteestaan Aarnioon. ”Saara” kertoi tavanneensa Aarnion ensimmäisen kerran Pasilan poliisitalossa toistakymmentä vuotta aikaisemmin, kun häntä ja hänen vankilassa ollutta miesystäväänsä epäiltiin Aarnion kotiin joulukuussa 1996 tehdystä pommi-iskusta ja muista viranomaisia vastaan suunnitelluista kostotoimista. ”Saaran” mukaan tästä oli alkanut 15 vuotta kestänyt tapailu, johon sisältyi seksiä ja erikoista rahaliikennettä. Hän kertoi ryhtyneensä myymään seksiä Aarnion kehotuksesta. Toisaalta ”Saaran” on kerrottu roikkuneen kiinni Aarniossa ja lähetelleen tälle kymmeniä tekstiviestejä päivittäin. Pian haastattelun julkaisemisen jälkeen Aarnio pidätettiin hänen ollessaan lähdössä kotoaan työpaikalleen Pasilan poliisitaloon ja hänen kotonaan suoritettiin kotietsintä.[1]

Aarnion osuus niin kutsutussa tynnyrijutussa oli paljastunut Keskusrikospoliisille sattumalta maaliskuussa 2012. Kyseessä oli laajamittainen tynnyreihin pakatun hasiksen salakuljetus Alankomaista Suomeen. Alankomaiden poliisin haaviin oli joulukuussa 2011 jäänyt loviisalaiselle urakointiyhtiölle osoitettu tynnyri, joka oli sisältänyt laillisen tavaran lisäksi 141 kilogrammaa hasista. Hasis korvattiin valeaineella ja tynnyrin annettiin jatkaa matkaansa Suomeen, mutta samalla Alankomaiden poliisi informoi asiasta suomalaisia virkaveljiään. Kuljetusliikkeen rahtikirjoista ilmeni, että se oli saman vuoden aikana lähettänyt neljä muutakin tynnyriä suomalaisille vastaanottajille. Tynnyrien vastaanottajien nimet olivat olleet tekaistuja, mutta osoitetiedot ja puhelinnumerot olivat olleet aitoja. Puhelinnumerojen todettiin kuuluneen prepaid-liittymille, joista oli oltu yhteydessä vain toisiinsa ja ainoastaan tekstiviestitse. Kaksi prepaid-puhelimista oli ostettu Vantaan Jumbon Mustasta Pörssistä ja ostajana oli ollut rikostaustainen mies, joka oli antanut toisen puhelimista ns. ”Pasilan miehelle”. Mahdollisena rikollisena Aarnio hyppäsi Krp:n tutkijoiden silmille täysin yllättäen maaliskuussa 2012, kun heidän varjostamansa United Brotherhood -rikollisjärjestön johtomies tapasi Aarnion Helsingin Oulunkylässä. Tämän jälkeen myös Aarnion liikkeitä oli alettu seurata.[9]

Aarnio joutui marraskuussa 2013 tutkintavankeuteen epäiltynä useista rikosnimikkeistä, kuten törkeistä huumaus­aine­rikoksista, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virka­rikoksista.[10][11][12] Virkarikoksiin kuului virka­salaisuuden rikkominen, millä viitataan hänen mahdollisesti vuotaneen ulkopuoliselle poliisin tietolähteen henkilöllisyyden. Hänen epäillään myös vuotaneen tiedon poliisin käyttämästä peitetoiminnasta.[3] Tutkinnanjohtaja Krista Soukolan mukaan Aarnion ja muiden epäiltyjen epäillään saaneen huumekaupasta 1,3 miljoonaa euroa. Toukokuussa 2014 Aarnion talon rakennustyömaalta löytyi 64 800 euron rahakätkö, jota Aarnio pitää lavastuksena.[13] Väitteitä huumekaupasta esitettiin jo vuonna 2007.[14][15][16]

Aarnio kiisti kaikki epäilyt.[11] Hänen asianajajansa oli Riitta Leppiniemi.[3] Syyskuussa 2014 Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun vastainen komitea (CPT) vieraili Suomessa Aarnion tutkintavankeuden aikana ja kuuli häntä ainakin pitkästä tutkintavankeusajasta, eristyksestä ja mahdollisuudesta puolustautumiseen.[17] Rikostutkinnan aikana Aarnio levitti omia versioitaan tapahtumista tuntemiensa toimittajien välityksellä ja jopa tarkisti juttuja ennen julkaisua. Näissä versioissa syytteiden sanottiin olevan tekaistuja ja liittyvän poliisien keskinäiseen valtataisteluun.[18][19]

Marraskuussa 2014 syyttäjä nosti Aarniota vastaan syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä petoksesta ja rekisterimerkintärikkomuksesta liittyen Trevoc-seurantalaiteyhtiön toimintaan, jossa Aarnion on epäilty olleen mukana. Trevoc on myynyt suomalaisille viranomaisille laitteita yli miljoonalla eurolla, ja Aarnion epäillään osallistuneen esteellisenä laitehankintoihin sekä olleen yksi yrityksen omistajista. Lahjussyyte perustuu epäilyyn, jonka mukaan Aarnio on saanut yhtiöltä rahaa, omistuksia ja muita etuuksia.[20]

Aarnio on myöntänyt, että hänellä on ollut käytössään 447 000 euroa pimeää käteisrahaa. Rahan hän kertoo saaneensa suomalaiselta miljonääriltä vuonna 2002 autettuaan tätä turvajärjestelyissä parituksessa ja muissa hämäräbisneksissä. Liikemies on kuollut, ja raha maksettiin Aarnion mukaan käteisenä. Aarnio on kertonut, että hän olisi ehtinyt käyttää kaikki saamansa rahat ennen kiinniottoa marraskuussa 2013.[21][16]

Epäilty osallisuus palkkamurhaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarnion odottaessa hovioikeuden ratkaisua ns. tynnyrijutussa hänet otettiin heinäkuussa 2018 kiinni murhatutkinnassa. Kyseessä oli Helsingin Vuosaaressa lokakuussa 2003 tehty 26-vuotiaan ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murha, joka oli tilattu Ruotsista.[22] Ünsal oli murhattu kostoksi siitä, että hän oli kertonut poliisille Arlandan lentoasemalla vuonna 2002 tehdystä rahankuljetusryöstöstä, jossa hän oli itse ollut mukana. Murhaan yllyttäjä ja kolme sen tekijää tuomittiin sittemmin elinkautiseen vankeuteen. Ünsalin murhan tutkintaa oli johtanut silloinen Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön päällikkö, myöhempi Kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen. Tolvasen mukaan kukaan tuolloin syytetyistä ja tuomituista ei ollut maininnut Aarnion mahdollista osuutta asiassa. Volkan Ünsalin ruumista ei koskaan löydetty.[23] Murhan tekijä Jani Leinonen kertoi vuonna 2020, että ruumis olisi kätketty Porvooseen paikkaan, jonka kohdalle on sittemmin rakennettu tie.[24]

Trevoc-jutun ja tynnyrijutun tutkinnan yhteydessä alettiin epäillä, että myös Volkan Ünsalin murhaan liittyisi selvittämättömiä asioita. Aarnion epäillään olleen tietoinen Ünsaliin kohdistuneesta murhahankkeesta ja laiminlyöneen velvollisuutensa teon estämiseksi ja paljastamiseksi.[25] Aarnio vapautettiin 14. heinäkuuta, mutta tutkinta jatkuu.[26][22] Aarnion ohella Ünsalin jutussa ovat epäiltyinä United Brotherhood -rikollisjärjestön entinen johtaja Keijo Vilhunen sekä Aarnion entinen alainen Helsingin huumepoliisissa. Kaikki kolme ovat kiistäneet heihin kohdistetut epäilyt. Alun perin virkavelvollisuuden rikkomisesta epäiltynä oli lisäksi toinen Aarnion alaisena työskennellyt, mutta tämän osalta syyteoikeus raukesi toukokuussa 2019. Ünsalin jutun ilmoitettiin syyskuun lopussa 2019 siirtyvän syyteharkintaan.[22]

Oikeudenkäynnit ja tuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trevoc-jutussa Aarnio sai Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2015 vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen ja hänet määrättiin pantavaksi viralta. Tuomio tuli rekisterimerkintärikoksesta, törkeästä petoksesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä lahjuksen ottamisesta.[27] Aarnio valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus kuitenkin päätti jatkaa Aarnion vangitsemista sotkemisvaaran takia.[28][29][30]

Hovioikeus kovensi syyskuussa 2016 tuomion kolmen vuoden ehdottomaksi vankeudeksi ja tuomitsi Aarnion myös menettämään sotilasarvonsa. Samalla Trevoc Oy:n toimitusjohtaja Pasi Patama tuomittiin vankeuteen kahdeksi vuodeksi ja Suojelupoliisin ylietsivänä toiminut Jouni Viitanen yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Pataman ja Viitasen rikosnimikkeinä olivat törkeä lahjuksen antaminen, törkeä petos ja yllytys törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Aarnio, Patama ja Viitanen määrättiin kukin neljän vuoden liiketoimintakieltoon sekä maksamaan kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvaukset Helsingin poliisilaitokselle ja Suojelupoliisille. Trevoc Oy tuomittiin menettämään valtiolle rikoshyötynä runsaat 32 000 euroa.[31][32]

Korkein oikeus hylkäsi tammikuussa 2017 Aarnion valituslupahakemuksen.[33][34] Trevoc-jutussa oli syytettynä myös United Brotherhood -järjestön entinen johtaja Keijo Vilhunen, mutta hänen osaltaan syytteet kaatuivat jo käräjäoikeudessa.[32]

Aarnio vapautettiin 25. marraskuuta 2015 yli kaksi vuotta kestäneestä tutkintavankeudesta.[35] Aarnion huume- ja virkarikosoikeudenkäynti päättyi 30. maaliskuuta 2016. Käsittely kesti 96 päivää ja oikeudenkäynnissä kuultiin yhteensä 155 henkilöä.[36] Rikosvyyhdin oikeuskäsittely oli tullut maksamaan maaliskuuhun mennessä kaikkiaan noin 7,2–7,4 miljoonaa euroa ja se oli muodostunut Suomen historian kalleimmaksi rikosoikeudenkäynniksi. Kustannukset muodostuivat pääosin keskusrikospoliisin, tuomarien, syyttäjien ja asianajajien kuluista sekä osittain oikeudenkäynnin vaatimista tiukoista turvatoimista. Yhden oikeudenkäyntipäivän hinnaksi tuli laskennallisesti noin 55 000 euroa. Koska useimpien osallisten tulot ovat pienet, he ovat saaneet maksuttoman oikeudenkäynnin, jolloin kulut ovat tulleet viime kädessä veronmaksajien kustannettaviksi.[37]

Joulukuussa 2016 Helsingin käräjäoikeus langetti Aarniolle 10 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen yhteensä 22 rikoksesta, joista kuusi koski törkeää huumausainerikosta. Lisäksi Aarnio todettiin syyllistyneen lukuisiin törkeisiin virkarikoksiin, törkeään todistusaineiston vääristelemiseen, syyttömän lavastamiseen syylliseksi, tietojärjestelmien väärinkäyttämiseen, tietovuotamiseen ja muihin perusmuotoisiin virkarikoksiin. Oikeus katsoi näytön osoittavan, että huumesalakuljettajille puheluja soitellut tunnistamaton ”Pasilan mies” oli Aarnio.[38][39][40][41] Tuomion seuraamuksena hän joutui lisäksi menettämään sotilasarvonsa ja laajennettuna rikoshyötynä poikansa nimiin hankitun omakotikiinteistön rakennuksineen Porvoossa.[42]

Aarnio päätti valittaa tuomiostaan Helsingin hovioikeuteen. Käräjäoikeus määräsi hänet kuitenkin valituksen käsittelyn ajaksi vangittavaksi heti tutkintavangiksi Vantaan vankilaan.[43] Pääoikeudenkäynti Helsingin hovioikeudessa alkoi valmisteluistunnolla kesäkuussa 2017. Pääkäsittely aloitettiin hovioikeudessa syksyllä, ja sille varattiin aikaa kesäkuuhun 2018 asti.[44] Aarnio päästettiin 19. kesäkuuta 2018 vapaaksi odottamaan Helsingin hovioikeuden tuomiota, koska sen antaminen siirtyi vuoden 2019 puolelle.[45] Tuomio annettiin 27. kesäkuuta 2019. Oikeuden päätöksen mukaan Aarnion rikokset olivat olleet ”poikkeuksellisen häikäilemättömiä”, ”erittäin vakavia ja vahingollisia” sekä ”muille aiheutuvista seurauksista piittaamattomia”.[46] Aarnio määrättiin heti vangittavaksi ja suorittamaan 10 vuoden vankeusrangaistusta.[47]

Hovioikeuden päätöksen jälkeen Helsingin poliisi antoi vapaalla jalalla tuomiota odottaneesta Aarniosta etsintäkuulutuksen, mutta vielä torstai-iltana kello 20.30 mennessä Aarniota ei ollut tavoitettu. Aarnio ilmoittautui kuitenkin itse vankilaan myöhään illalla.[46]

Korkein oikeus hylkäsi joulukuussa 2019 Aarnion valituslupahakemuksen niin kutsutussa tynnyrijutussa, joten hovioikeuden tuomio jäi hänen osaltaan voimaan. Sen sijaan KKO otti rajoitetusti tutkittavakseen niin ikään tuomitun ”Savon naisen” ja syyttäjän valitukset. Jälkimmäinen koski Aarnion alaisena työskennelleen miehen rangaistusta ja viraltapanoa.[48]

Aarniota vastaan nostettiin Helsingin käräjäoikeudessa 27. helmikuuta 2020 syyte Volkan Ünsalin murhasta. Aarnion lisäksi murhasta syytetään entistä rikollisjohtajaa Keijo Vilhusta. Kummatkin ovat kiistäneet syyllisyytensä esitutkinnassa.[49]

Kirjallisuudessa ja televisiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarnion paljastamiseen osallistuneet journalistit Minna Passi ja Susanna Reinboth ovat kirjoittaneet tapauksesta kirjan Keisari Aarnio (2017).[19] Sen pohjalta tehtiin vuonna 2018 televisiosarja Keisari Aarnio, jossa Aarniota näyttelee Kari Hietalahti.[50]

Veli-Pekka ”Vepe” Hänninen on kirjoittanut yhdessä Aarnion kanssa kirjan Myrkky (2017), jossa Aarnio kertoo huumepoliisien työstä ja oman versionsa häntä koskevista rikossyytteistä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tapio, Ilari: Erilainen poliisi. Aamulehti 3.5.2015, s. A16–A19.
  2. Kunnas, Risto: Kuka hän oikeasti on? Iltalehti. 5.10.2014. Viitattu 5.10.2014.
  3. a b c Reinboth, Susanna & Passi, Minna: Aarnion epäillään vuotaneen tietolähteen. Helsingin Sanomat, 7.3.2014. Artikkelin verkkoversio.
  4. Hovioikeuden tuomio Jari Aarniota koskevassa ns. tynnyrijutussa (R 17/750)
  5. a b Minna Passi: Aarnio on tehnyt pitkän uran Helsingin poliisissa Helsingin Sanomat 6.9.2013, viitattu 6.3.2014
  6. Mitä Aarnion pihalla tapahtui? Helsingin Sanomat 12.2.2017 s. B 1–5 (Katkelma Minna Passin ja Susanna Reinbothin kirjasta Keisari Aarnio, Helsingin Sanomat, 2017)
  7. Yllätyssiirto: Helsingin huumepoliisien päällikkö Jari Aarnio siirtyy Elisaan Suomen Kuvalehti 6.9.2010.
  8. Kotimaa: Prostituoitu: Tiivis yhteydenpito poliisipomoon kesti vuosia Helsingin Sanomat. Viitattu 3.12.2015.
  9. Elonheimo, Petri: Näin Aarnio paljastui – yllättävä näky Krp:n kyttäyskeikalla 19.5.2015. Iltalehti.
  10. Huumepoliisin päällikkö Aarnio ei pääse vapaaksi Helsingin Sanomat. 14.4.2014. Viitattu 15.5.2014.
  11. a b Aarnion vyyhti on mutkikas Helsingin Sanomat. 7.3.2014. Viitattu 15.5.2014.
  12. Aarnio epäiltynä 15 rikoksesta Iltasanomat. 13.2.2014.
  13. Aarnion vuoro oikeudessa - väitti rahakätköä lavastukseksi Savon Sanomat. 3.11.2015. Viitattu 5.11.2015.
  14. Ilmianto: ”Huumepoliisi johtaa suomalaista huumekauppaa.” Ilta-sanomat 29.2.2008.
  15. Näin Jari Aarnio vakuutti syyttömyyttään A-talkissa 2007. Yle Areena.
  16. a b Aarnion tontin rahakätkössä on myös uusia seteleitä, jotka eivät voi olla peräisin vuoden 2002 käteissummasta. Helsingin Sanomat 15.2.2016.
  17. Kidutuksen vastainen komitea kuuli Jari Aarniota MTV 24.09.2014.
  18. Poliisijohto väisti vastuun Aarnio-tapauksesta – mutta myös median pitäisi pestä jälki­pyyk­kinsä (Pääkirjoitus) Suomenmaa. 29.6.2019. Viitattu 1.7.2019.
  19. a b Keisarin kaatajat Journalisti. 13.2.2017. Viitattu 1.7.2019.
  20. Passi, Minna – Reinboth, Susanna: Jari Aarniolle syytteet lahjuksista ja törkeästä virkarikoksesta Helsingin Sanomat. 12.11.2014. Viitattu 12.11.2014.
  21. Yle Uutiset 4.11.2015
  22. a b c Mäkinen, Rami: Volkan Ünsalin palkkamurhan uusi tutkinta syyteharkintaan – Jari Aarnion epäillään tienneen murhasta. 30.9.2019. Ilta-Sanomat.
  23. Niilola, Merja: Kari Tolvanen: ”Villeimmässä mielikuvituksessakaan kenelläkään ei ollut syytä epäillä Aarniota mistään rikoksesta.” 12.7.2018. Yle.
  24. Nyberg, Max: Aarniofallet fick flera kopplingar till östra Nyland – Volkan Ünsal uppges vara begravd i Borgå. Östnyland, 13.10.2020, s. 11. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.10.2020.
  25. Mölsä, Ari – Niilola, Merja: Jari Aarnio on otettu kiinni murhatutkinnassa. Yle uutiset. 11.7.2018. Viitattu 11.7.2018.
  26. Ex-huumepoliisi Jari Aarnio pääsee vapaaksi, epäillään yhä rikoksesta vanhaan palkkamurhaan liittyen. Ylen uutiset.
  27. Rautio, Marjatta – Happonen, Päivi: Jari Aarniolle ehdotonta vankeutta Trevoc-jutussa 2.6.2015. Yle uutiset. Viitattu 2.6.2015.
  28. Aarnio pettyi tuomioon – valittaa hovioikeuteen. Helsingin Sanomat 2.6.2015.
  29. Helsingin poliisi lopetti Aarnion palkanmaksun – virka yhä tallella Yle 2.6.2015.
  30. Jari Aarnio pysyy vangittuna. Yle 9.7.2015.
  31. Hovioikeus kovensi Jari Aarnion Trevoc-tuomiota Hs.fi. 30.9.2016. Viitattu 30.9.2016.
  32. a b Mäkinen, Rami: Jari Aarnion Trevoc-tuomio koveni tuntuvasti hovioikeudessa 30.9.2016. Ilta-Sanomat.
  33. Aarnio hakee valituslupaa korkeimmalta oikeudelta Iltalehti. Viitattu 28.11.2016.
  34. Valituslupahakemukset hylättiin Trevoc Oy:n ja Jari Aarnion asiassa Korkein oikeus. Viitattu 26.1.2017.
  35. Dramaattinen käänne – Jari Aarnio vapaaksi tutkintavankeudesta Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2016.
  36. Aarnion huumejutusta tuomio aikaisintaan elokuussa Iltalehti. Viitattu 30.3.2016.
  37. Aarnio-vyyhti Suomen kallein rikosoikeudenkäynti – kulut jo nyt yli seitsemän miljoonaa euroa MTV 21.3.2016..
  38. Niko Ranta: Jari Aarniolle ankarin mahdollinen vankeustuomio – junaili huumeita Suomeen Ilta-Sanomat. 29.12.2016. Viitattu 29.12.2016.
  39. Jari Aarnio sai 10 vuotta lisää – Helsingin käräjäoikeus: Aarnio oli huumekauppaa johtanut Pasilan mies. Helsingin Sanomat 29.12.2016. Viitattu 28.6.2019.
  40. Näistä kaikista rikoksista Jari Aarnio tuomittiin ja nämä syytteet hylättiin. Helsingin Sanomat 29.12.2016.
  41. https://www.asianajajaliitto.fi/files/3110/TIEDOTE_HKO-_tynnyrijutun_tuomio_29.12.2016.pdf
  42. Oikeus: Aarnion rikoshyöty 1,3 miljoonaa euroa - menettää valtiolle myös Porvoon talon Iltalehti. 29.12.2016. Viitattu 29.12.2016.
  43. Tuomioonsa pettynyt Aarnio tutkintavankeuteen – voi viipyä Vantaan vankilassa pitkään Yle 29.12.2016.
  44. Asta Tenhunen: Aarnion hovioikeudenkäynti kestää kesään 2018 asti Savon Sanomat. Viitattu 24.1.2018.
  45. Jari Aarnio ja ex-jengipomo Keijo Vilhunen pääsivät vapaaksi odottamaan tuomiota Ilta-Sanomat. 19.6.2018. Viitattu 19.6.2018.
  46. a b Lindholm, Petteri: Aarniolle 10 vuoden tuomio. Aamulehti 28.6.2019, s. A11. Alma Media.
  47. Hovioikeuden tuomio Jari Aarniota koskevassa ns. tynnyrijutussa (R 17/750).
  48. Hämäläinen, Veli-Pekka: Jari Aarnion tuomio tynnyrijutussa jää voimaan: 10 vuotta vankeutta 4.12.2019. Yle.
  49. Jari Aarnio syytteeseen murhasta Iltalehti. Viitattu 27.2.2020.
  50. Utula, Katri: Keisari Aarnio -sarja alkaa – tarinan todelliset tähtitoimittajat joutuivat huumepoliisin kynsiin: ”Alkoi tytöttely ja huorittelu.” Ilta-Sanomat 14.4.2018. Viitattu 29.6.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Passi, Minna – Reinboth, Susanna: Keisari Aarnio: Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina. Helsinki: HS-kirjat, 2017. ISBN 978-952-5557-96-1.
  • Aarnio, Jari – Hänninen, Vepe: Myrkky. Helsinki: WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42198-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]