Trevoc
| Trevoc Oy | |
|---|---|
| Tunnuslause | If you don't know us, don't call us |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 11. syyskuuta 2007 |
| Kotipaikka |  Suomi, Helsinki[1] |
| Toimiala | sähkölaitteiden valmistus |
| Liikevaihto | 67 000 €[2] (2014) |
| Henkilöstö | 2 (2014) |
Trevoc Oy oli vuosina 2007–2019 toiminut suomalainen turvallisuusalan yhtiö, joka kehitti ja myi seurantalaitteita, valvomojärjestelmiä ja muuta salaista elektroniikkaa viranomaisille.[3] Yhtiön nimi on sana covert (salainen) kirjoitettuna takaperin.[4] Trevocin asiakkaisiin kuuluivat muun muassa Suojelupoliisi, Suomen tulli, Suomen ulkoministeriö, Suomen rajavartiolaitos ja Helsingin poliisilaitos.[5][4]
Trevoc nousi julkisuuteen Jari Aarnio -rikoskokonaisuuden yhteydessä. Helsingin hovioikeus tuomitsi vuonna 2016 Aarnion törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kolmen vuoden vankeusrangaistukseen sekä yhtiön perustajat Pasi Pataman ja Jouni Viitasen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.[6] Korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemukset tammikuussa 2017, ja hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.[7]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmas mies -järjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa poliisin tekninen seuranta perustui 1990-luvulla Keskusrikospoliisin käyttämään radiosuuntimistekniikkaan (direction finding, df). Järjestelmä vaati kolmen poliisiauton pysyttelemistä kahden kilometrin etäisyydellä seurattavasta kohteesta, ja ympärivuorokautinen seuranta vaati yli 20 henkilöä.[4][8]
Suojelupoliisin ylietsivä Jouni Viitanen oli siirtynyt Supon tekniikkaan vuonna 1989 ja sai vuonna 1995 paikkatietotapahtumassa idean rakentaa GPS-paikannukseen ja GSM-matkapuhelinverkkoon perustuvan seurantalähettimen. Hän löysi ohjelmointiin tarvittavan kumppanin Pasi Patamasta, joka oli 1990-luvun alusta työskennellyt turvallisuusalan yrityksissä suunnitellen hälytys- ja turvajärjestelmiä muun muassa Suomen Pankille ja puolustushallinnolle sekä rahankuljetusten seurantajärjestelmiä Setecille. Patama palkattiin Supoon määräaikaiseen työsuhteeseen kehittämään ohjelmistoja paikannuslaitteisiin ja siirtyi kesäkuussa 1999 Keskusrikospoliisiin kehittämään teknisen tarkkailun menetelmiä.[4]
Vuosituhannen vaihteessa he onnistuivat kehittämään seurantalaitteen, jonka he nimesivät Kolmanneksi mieheksi. Laite käytti tiedonsiirtoon GSM-verkkoa ja lähetti seurattavan kohteen sijainnin tekstiviesteinä valvomon kartalle. Lähettimen kekseliäin ominaisuus oli pienen kuulasensorin hyödyntäminen virransäästössä: laite siirtyi lepotilaan kohteen ollessa paikallaan ja käynnistyi uudelleen liikkeen alkaessa. Magneetilla auton pohjaan kiinnitettävän lähettimen asennus onnistui muutamassa minuutissa, ja se toimi litium-paristoilla kuukausia ilman akkuun kytkemistä.[4]
Kolmas mies -järjestelmän ensimmäinen onnistunut operaatio tehtiin yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Jari Aarnio toimi tutkinnanjohtajana jutussa, jossa Ruotsista Suomeen huumeita tuomassa olleen auton pohjaan onnistuttiin asentamaan seurantalaite. Takavarikko tuotti huumeita ja ampuma-aseita. Aarnio oli ensimmäinen uutta teknologiaa hyödyntänyt tutkinnanjohtaja Suomessa.[4]
Kolmannesta miehestä tuli menestys. Sillä tehtiin satoja operaatioita vuosittain, ja poliisin kyky seurata epäiltyjä satakertaistui. Suomen poliisi nousi teknisessä tarkkailussa Euroopan kärkeen, ja järjestelmästä tuli vientituote. Sitä myytiin muun muassa Ruotsiin ja Baltian maihin.[4] Patama lähetettiin tiedustelukoulutukseen Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Itävaltaan, ja hänelle myönnettiin vuonna 2003 poliisin hopeinen ansioristi.[4]
Kolmannen miehen käyttö oli ajoittain valvomatonta. Viitanen kertoi myöhemmin oikeudenkäynnissä, että laitteita asennettiin poliisien omiin autoihin harjoittelutarkoituksessa ja joissakin tapauksissa myös perheenjäsenten autoihin ilman näiden tietoa.[8] Vuoteen 2006 mennessä Kolmas mies oli ollut käytössä kuusi vuotta ja alkoi vanhentua. Komponenteilla oli rajallinen käyttöikä, ja toimintakuntoisia laitteita oli jäljellä enää muutamia. Myös seurannan kohteet olivat saaneet tietää laitteen olemassaolosta: siitä oli kuvia internetissä.[4]
Patama ja Viitanen alkoivat vuonna 2005 kehittää seuraavan sukupolven Kolmas mies Pro -laitetta osittain vastauksena valvontaongelmiin.[8] Uuteen laitteeseen pystyttiin ohjelmoimaan muuttujia, esimerkiksi minkä valtioiden alueilla lähettimellä oli lupa toimia. Laite sammutti itsensä, jos se päätyi sellaiseen maahan, jonka kanssa ei ollut virka-apusopimusta. Myös tuomioistuinen myöntämän toimintaluvan päättyessä laite lopetti automaattisesti tietojen välittämisen.[4]
Yhtiön perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patama ja Viitanen olivat kehittäneet seurantateknologian pääosin virkatyönä, joten siihen sovellettiin työsuhdekeksintölakia. He tekivät keksintöilmoituksen ja esittelivät tammikuussa 2007 uuden pro-laitteen ominaisuuksia poliisin ylijohdolle. Työnantajan olisi pitänyt neljän kuukauden kuluessa ilmoittaa, haluaako se pitää oikeudet keksintöön, mutta ilmoitukseen ei koskaan vastattu.[4]
Trevoc Oy rekisteröitiin 11. syyskuuta 2007. Osakepääoma oli 2 500 euroa. Liiketoiminnaksi määriteltiin sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tuotteiden ja palveluiden myynti viranomaisille ja valtion organisaatioille Nato- ja EU-maissa.[4] Tekes myönsi yhtiölle lainan kehitystyötä varten.[4] Kolmas mies -teknologian aineettomat oikeudet siirtyivät Trevociin, mutta Pataman ja Viitasen suostumuksella poliisi sai edelleen korvauksetta käyttää tekniikkaa omassa toiminnassaan.[4]
Patama työskenteli samanaikaisesti KRP:ssä ja sai huhtikuussa 2008 sivutoimiluvan ohjelmoida Trevocille. Sivutoimilupa peruttiin puoli vuotta myöhemmin, ja Patama sai potkut KRP:stä helmikuussa 2009. KRP:n mukaan kaksoisrooli aiheutti ongelmia ja Pataman katsottiin hyödyntäneen Trevocissa poliisin palveluksessa saamiaan tietoja. Patama kiisti syytökset ja valitti virkamieslautakuntaan, joka totesi irtisanomisen laittomaksi. Korkein hallinto-oikeus totesi vuonna 2012 irtisanomisen kuitenkin lailliseksi.[4]
Pataman lähdettyä KRP:stä Kolmas mies Pro -laitteen kehitystyö pysähtyi eikä laite edennyt koskaan prototyyppivaihetta pidemmälle. KRP siirsi järjestelmän lähdekoodit jatkokehitettäväksi ohjelmistoyhtiö Cubical Solutionsiin. Joulukuussa 2009 kiinalaisomisteinen Symbio Group osti Cubical Solutionsin, minkä seurauksena Kolmas mies -laitteiden lähdekoodit olivat vaarassa siirtyä Kiinaan.[4]
Trevocilla oli Suojelupoliisin myöntämä yhteisöturvallisuusstatus, joka edellytti salassa pidettävien tietojen ja asiakkaiden nimien suojaamista.[4]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurantalähettimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trevocissa Patama ja Viitanen kehittivät uudentyyppisen IGD-seurantalaitteen, joka ei perustunut Kolmas mies -laitteisiin. IGD:tä kehitettiin omalla riskirahalla.[4] Tulli oli vuonna 2008 ensimmäinen viranomainen, joka hankki Trevocin uuden seurantajärjestelmän koekäyttöön.[4]
Trevocin laitteita käytettiin muun muassa vuonna 2009 varakkaaseen Herlinin sukuun kuuluneen henkilön sieppauksen selvittämisessä. Helsingin poliisilla ei tuolloin ollut omia seurantalaitteita, joten laitteet lainattiin Tullilta. Tapaus paljasti poliisin laitepuutteen, ja sen jälkeen Helsingin poliisilaitos sai luvan hankkia omat laitteet.[4][9]
Seurantalaitteita käytettiin myös joulukuussa 2012, kun suomalaiset viranomaiset selvittivät Jemenissä siepatun suomalaisen pariskunnan tapausta.[4] Vuonna 2011 Helsingin poliisi osallistui Trevocin laitteilla kansainväliseen huumausaineoperaatioon, jossa poliisi asensi seurantalähettimen rekka-autoon rahtilaivalla Saksassa.[4]
Anonymisaattori
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trevoc kehitti myös anonymisaattoriksi kutsutun laitteen, joka pystyi salaamaan kahden matkapuhelimen välisen yhteyden katkaisemalla alkuperäisen lähettäjän ja vastaanottajan välisen yhteyden televalvontatiedoista.[10] Laitteen niin sanottu i-malli pystyi väitetysti myös vaihtamaan matkapuhelimen IMEI-koodin, jolloin käytössä ollutta laitetta ei voisi enää yksilöidä televalvontatiedoissa.[11]
Trevocin toimitusjohtaja Patama kertoi tammikuussa 2016 oikeudenkäynnissä, että anonymisaattoreilla pystyi myös salakuuntelemaan tietyn henkilön puhelinta ilman teleyhtiön apua. Trevoc valmisti suomalaisille viranomaistahoille 5–10 anonymisaattoria. Laitteita oli useita malleja, muun muassa Pelicase-salkussa kuljetettava malli ja pienempi kenttämalli.[5]
Laillisuusvalvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trevoc tutki vuodesta 2008 alkaen yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa salaisten pakkokeinojen käytön valvontaa. Patama ja Viitanen julkaisivat aiheesta kansainvälisiä konferenssipapereita.[12][13] Tutkimushankkeiden kansainvälisiin kumppaneihin kuuluivat muun muassa Moskovan Kansojen ystävyyden yliopisto ja Venäjän tiedeakatemian Valtio- ja oikeuslaitos.[14]
Tekesin turvallisuusohjelmasta ja Tullihallitukselta ohjattiin vuosina 2007–2013 yli miljoona euroa tutkimus- ja tuotekehitystukea Trevocin, Laurean ja Lapin yliopiston yhteistyöhankkeisiin. Hankkeissa kehitettiin muun muassa satelliittipaikannusta poliisiautoihin yhteistyössä Helsingin huumepoliisin kanssa. Poliisi luovutti Trevocille tutkimuskäyttöön poliisiauton, joka otettiin takaisin Aarnion pidätyksen jälkeen.[14]
Asiakkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trevocin laitteita myytiin vuosina 2008–2013 suomalaisille viranomaisille noin 1,2 miljoonalla eurolla.[4] Suomessa yhtiön asiakkaisiin kuuluivat Suojelupoliisi, Tulli, ulkoministeriö, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja Helsingin poliisilaitos.[5][4]
Kansainväliset tiedustelupalvelut kiinnostuivat Trevocista vuodesta 2008 alkaen. Seurantajärjestelmää myytiin EU- ja Nato-maiden viranomaisille. Britannian signaalitiedustelupalvelu GCHQ hankki järjestelmän, mutta ei käyttänyt sitä operatiivisesti vaan halusi selvittää, miten se on rakennettu. Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto NSA arvioi Trevocin teknologiaa, mutta ei ostanut laitteistoa.[4]
Trevocin kotimaan myynti pysähtyi Aarnio-kohun alkaessa vuonna 2013. Kansainvälisistä yhteyksistä tuli tämän jälkeen yhtiölle entistä tärkeämpiä.[4]
Aarnio-tapaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aarnio oli keskeisessä asemassa, kun Helsingin poliisilaitos hankki Trevocilta seurantalaitteita, ohjelmistoja ja muuta tekniikkaa. Hovioikeuden mukaan Aarniolla oli oma tai hänen edustamansa tahon taloudellinen intressi Trevocissa.[6]
Trevocissa oli alun perin kolme osakasta: Patama, Viitanen ja kolmas henkilö. Kun Viitanen osti kolmannen osakkaan ulos yhtiöstä, Aarnio lainasi hänelle 25 000 euroa kauppaa varten.[8]
Aarnion yhteys Trevociin kulki Instia Group Oy -nimisen yhtiön kautta. Instia Groupin perusti vuonna 2009 United Brotherhood -rikollisjärjestön johtajan Keijo Vilhusen sisar. Vilhusen sisar siirsi 200 000 euroa yhtiön tilille sedältään saamillaan varoilla. Syyttäjän mukaan Aarnio järjesti itselleen päätäntävallan Instia Groupissa erilaisin sopimuksin ja ohjasi rahat Trevocin toimintaan. Instia Group sai omistukseensa vaihtovelkakirjalainan konvertoinnin myötä 975 Trevocin osaketta eli 30 prosenttia yhtiön osakekannasta.[6]
Marraskuussa 2013 Keskusrikospoliisi teki ratsian Trevocin tiloihin Vantaan Technopoliksessa ja takavarikoi satoja tavaroita: puhelimia, muistilaitteita ja palvelimia. Patama pidätettiin ja vietiin Porvoon poliisivankilaan, jossa hän vietti viisi viikkoa.[4]
Trevoc-haara
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa Trevoc-haarassa 2. kesäkuuta 2015. Käräjäoikeus tuomitsi Aarnion 1 vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja lahjuksen ottamisesta sekä määräsi hänet menettämään virkansa. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta. Patama ja Viitanen tuomittiin avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.[6][15]
Helsingin hovioikeus koventi tuomioita 30. syyskuuta 2016. Hovioikeus luki kaikkien vastaajien syyksi myös törkeän petoksen ja lahjusrikokset, jotka käräjäoikeus oli hylännyt.[6]
| Tuomittu | Tuomio | Rikokset |
|---|---|---|
| Jari Aarnio | 3 vuotta vankeutta, viraltapano, sotilasarvon menettäminen, 4 vuoden liiketoimintakielto | törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen, törkeä petos, törkeä lahjuksen ottaminen |
| Pasi Patama | 2 vuotta vankeutta, 4 vuoden liiketoimintakielto | avunanto törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen, törkeä petos, törkeä lahjuksen antaminen |
| Jouni Viitanen | 1 vuosi 6 kuukautta vankeutta, 4 vuoden liiketoimintakielto | avunanto törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen, törkeä petos, törkeä lahjuksen antaminen |
Hovioikeus katsoi, ettei Trevocin toimittamien laitteiden teknisessä laadussa ollut moitittavaa, mutta ne eivät soveltuneet poliisin salaiseen tiedonhankintaan, koska yhtiön omistusjärjestelyt olivat salattuja ja niissä oli mukana United Brotherhood -järjestöön kuulunut Keijo Vilhunen.[6] Aarnio, Patama ja Viitanen velvoitettiin korvaamaan Helsingin poliisilaitokselle ja Suojelupoliisille vahinkoja yhteisvastuullisesti yhteensä noin 120 000 euroa, ja Trevoc tuomittiin menettämään valtiolle rikoshyötyä.[6]
Korkein oikeus hylkäsi kaikkien valituslupahakemukset tammikuussa 2017, ja hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi. Trevoc-tuomio oli Jari Aarnion ensimmäinen lainvoimainen tuomio.[7]
Anonymisaattori tynnyrijutussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trevocin valmistama anonymisaattori nousi keskeiseen asemaan myös Aarnion niin sanotussa tynnyrijutussa, jossa häntä syytettiin satojen kilojen hasiserän maahantuonnin järjestelystä. Syyttäjien mukaan Aarnio käytti anonymisaattoria peitelläkseen omaa rooliaan huumeorganisaatiossa.[11][15]
KRP oli kerännyt tynnyrijutun tutkinnassa laajan teletietoaineiston, jonka keskiössä oli Länsi-Pasilaan paikantunut "Pasilan mies". Aarnion väitettiin esitelleen anonymisaattoria KRP:lle selityksenä televalvontatiedoille ja antaneen ymmärtää, että teletiedot selittyivät anonymisaattorin käytöllä Helsingin poliisilaitoksella.[16]
Hovioikeuden vuonna 2019 antaman tuomion mukaan Aarnio oli pyytänyt Trevocilta anonymisaattorin i-mallin prototyypin kehittämistä keväällä 2012. Aarnio oli tuonut Trevocin toimistolle kaavion, jossa useampi liittymä kommunikoi yhteen puhelimeen, josta käytettiin nimitystä "Pasilan mies", ja halunnut tietää, voitiinko näille yhteysväleille rakentaa "anonymisointiboksi". Hovioikeus katsoi Aarnion syyllistyneen tältäkin osin törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen, koska hän oli hakenut perusteettomia televalvontalupia anonymisaattorin testaamiseksi tarkoituksenaan sotkea käynnissä ollutta esitutkintaa.[16]
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 29. joulukuuta 2016 Aarnion tynnyrijutussa 10 vuoden vankeusrangaistukseen. Hovioikeus vahvisti tuomion kesäkuussa 2019. Yhdessä Trevoc-haaran kolmen vuoden tuomion kanssa Aarnion kokonaisrangaistus oli 13 vuotta vankeutta.[16]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Trevoc Oy YTJ-tietopalvelu. YTJ.fi. Arkistoitu 29.5.2015. Viitattu 29.5.2015.
- ↑ Trevoc Oy Yrityshaku. Kauppalehti. Viitattu 29.5.2015.
- ↑ Trevoc Oy – YTJ-tietopalvelu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Arkistoitu 8.6.2020. Viitattu 28.2.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Anttila, Pekka: Mystinen Trevoc – näin Suomesta tuli huippumaa rikollisten seurannassa Suomen Kuvalehti. 28.11.2014. Viitattu 28.2.2026.
- 1 2 3 Sipilä, Jarkko: Aarnio-jutussa esillä tekniset vempaimet – "Anonymisaattorilla pystyi luvattomaan puhelinkuunteluun" MTV Uutiset. 26.1.2016. Viitattu 28.2.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 Tuomio seurantalaiteyhtiö Trevoc Oy:n ja Jari Aarnion asiassa koveni hovioikeudessa 30.9.2016. Helsingin hovioikeus. Viitattu 28.2.2026.
- 1 2 Korkein oikeus ei käsittele Trevoc-juttua – Aarnion Trevoc-jutun tuomio jää voimaan Yle. 26.1.2017. Viitattu 28.2.2026.
- 1 2 3 4 Palmén, Tiia: Supo-miehen väite Aarnio-käräjillä: Poliisissa seurattiin vaimojen autoja Iltalehti. 6.3.2015. Viitattu 28.2.2026.
- ↑ Aarnio: Miljoonaperijättären sieppaus paljasti poliisin laiteongelmat Ilta-Sanomat. 5.3.2015. Viitattu 28.2.2026.
- ↑ Sipilä, Jarkko: Syyttäjä: Aarnio hämäsi krp:tä salaperäisellä anonymisaattorilla MTV Uutiset. 4.9.2015. Viitattu 28.2.2026.
- 1 2 Tutkijat epäilevät: Aarnio hämäsi KRP:tä kännykänsotkijalla Iltalehti. 6.10.2014. Viitattu 28.2.2026.
- ↑ J. Viitanen, P. Patama, J. Rajamäki ym.: How to Create Oversight in Intelligence Surveillance Security in Futures – Security in Change. 2010-06. Arkistoitu 5.12.2014.
- ↑ J. Viitanen, P. Patama, J. Rajamäki ym.: Is Big Brother watching you? International Journal of Systems Applications. 2011.
- 1 2 Trevoc kalasteli tietoja julkisin varoin Yle. 28.3.2014. Viitattu 28.2.2026.
- 1 2 Ruissalo, Pekka: Syyttäjä: Näin Aarnio pyrki peittämään jälkensä Ilta-Sanomat. 5.6.2015. Viitattu 28.2.2026.
- 1 2 3 Helsingin HO 27.6.2019 128376 Finlex. 27.6.2019. Viitattu 28.2.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomio seurantalaiteyhtiö Trevoc Oy:n ja Jari Aarnion asiassa koveni hovioikeudessa Helsingin hovioikeuden tiedote 30.9.2016