Ultra Bra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ultra Bra
Tiedot
Toiminnassa 1994–2001
paluu: 2007, 2012, 2017
Tyylilaji taiderock
pop-rock
laulelma
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Laulukieli suomi
Jäsenet

Vuokko Hovatta, laulu
Terhi Kokkonen, laulu
Kerkko Koskinen, piano
Antti Lehtinen, rummut
Joel Melasniemi, kitara
Kari Pelttari, trumpetti
Jan Pethman, lyömäsoittimet
Ilmari Pohjola, pasuuna
Marko Portin, saksofoni
Tommi Saarikivi, basso
Arto Talme, laulu
Olli Virtaperko, laulu

Entiset jäsenet

Anna Tulusto, laulu (1994–1998)
Levy-yhtiö

Ray Milland Records, 1995–1996
Johanna, 1996–2001

Ultra Bra oli suomalainen poliittissävytteinen pop- ja rockyhtye, joka sai alkunsa vuonna 1994 ja lopetti varsinaisen toimintansa vuonna 2001. Yhtye teki lyhyen paluun lavoille vuonna 2017 tuotteliaimpien vuosiensa 12 hengen kokoonpanossa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtye perustettiin alun perin Suomen demokraattisen nuorisoliiton (nyk. Vasemmistonuoret) järjestämää laulukilpailua varten. Alun perin tarkoituksena ei ollut muodostaa pysyvää yhtyettä puhumattakaan menestyvästä sellaisesta, mutta kilpailun voitettuaan osa yhtyeen jäsenistä päätti jatkaa musiikin luomista yhdessä. Kilpailunauhalla lauloi muun muassa Maija Vilkkumaa.[1] Alkuvaiheen laulajiin kuuluivat myös Joel Melasniemen sisko, näyttelijä Vilma Melasniemi sekä näyttelijä Petriikka Pohjanheimo.

Yhtyeen ensimmäinen julkaisu oli SDNL:n laulukilpailun voittopalkintona kustantama Houkutusten kiihottava maku -EP heinäkuussa 1995. Tämän jälkeen yhtyeen kiinnitti Johanna Kustannus, jonka kautta yhtyeen kaikki myöhemmät julkaisut ilmestyivät. Ensimmäinen kokopitkä studioalbumi Vapaaherran elämää ilmestyi 20. syyskuuta 1996, ja se valittiin vuoden albumiksi Rumbassa. Toinen albumi, Kroketti, julkaistiin vuonna 1997, ja se on myynyt tuplaplatinaa. Albumin kappale ”Älä soita tänne enää koskaan” oli Isänmaan toivot -TV-sarjan tunnusmusiikkina. ”Sinä lähdit pois” oli ainut albumilta julkaistu single ja sai paljon radiosoittoa.

Vuonna 1998 Ultra Bra osallistui Suomen Euroviisukarsintaan ”Tyttöjen välisestä ystävyydestä” -kappaleella ja sijoittui jaetulle kolmannelle sijalle.[2] Samana vuonna laulaja Anna Tuluston ja yhtyeen tiet erosivat. Kerkko Koskisen mukaan ”perusongelma oli, että Anna ei osannut laulaa”.[3]

Yhtyeen kolmas levy Kalifornia julkaistiin 13. maaliskuuta 1999. Se myi heti julkaisuviikollaan kultaa ja nousi albumilistan ensimmäiseksi.

Yhtyeen viimeinen levy Vesireittejä ilmestyi 13. lokakuuta 2000 ja myi nopeasti platinaa. Single ”Heikko valo” myi myös kultaa. Vuonna 2001 yhtye päätti lopettaa, julkaisi tuplakokoelman Sinä päivänä kun synnyin ja soitti viisi perättäistä jäähyväiskonserttia Helsingin Tavastialla. Yhtye ei varsinaisesti hajonnut vaan kertoi, että saattaa jatkaa toimintaansa joskus tulevaisuudessa. Vuonna 2001 Jan Pethmania tuurasi keikoilla Mikko Sirén Pethmanin soittaessa Maija Vilkkumaan yhtyeessä.[4]

Lopettamisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen hajottua Kokkonen, Lehtinen, Melasniemi ja Saarikivi jatkoivat yhdessä Scandinavian Music Group -yhtyeessä. Lokakuussa 2006 julkaistun ”Uuden ajan kynnyksellä” -kappaleen työryhmässä oli mukana Kokkonen, Koskinen, Lehtinen, Melasniemi, Pohjola ja Saarikivi. Kerkko Koskinen ja Vuokko Hovatta ovat mukana vuosina 2012 ja 2014 kaksi albumia julkaisseessa Kerkko Koskinen Kollektiivissa.

Ultra Bra esiintyi tunnetuimmassa kokoonpanossaan Juhani Merimaan 60-vuotisjuhlissa Helsingin Tavastialla 26. marraskuuta 2007.[5] Seuraavan kerran yhtye esiintyi 30. tammikuuta 2012 Helsingin jäähallissa Pekka Haaviston presidenttikampanjan tukikonsertissa Kokoaan suurempi Suomi 2012.[6]

Ultra Bra teki kolmen festivaalin kiertueen Provinssissa, Ruisrockissa ja Ilosaarirockissa kesällä 2017.[3] Lisäksi Ultra Bra ilmoitti elokuun lopussa pitävänsä Helsingin Hartwall areenalla keikan 15. joulukuuta 2017.[7] Keikka myytiin nopeasti loppuun, ja yhtyeen ilmoitettiin soittavan toisen keikan seuraavana päivänä.[8] Pian tämän jälkeen paljastettiin, että on tulossa vielä kolmaskin keikka sunnuntaina 17. joulukuuta 2017.[9] Myös alkuvuosien laulaja Anna Tulusto oli mukana vierailijana kesän festivaalikeikoilla.[10]

Yhtyeestä kertova tietokirja Ultra Bra – Sokeana hetkenä ilmestyi 16. elokuuta 2018. Kirjan ovat kirjoittaneet Ville Similä ja Mervi Vuorela, ja se oli ehdolla vuoden 2018 Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi.[11][12]

Musiikkivideot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ultra Bra tunnetaan myös musiikkivideoistaan. Videot ”Kirjoituksia” ja ”Sinä lähdit pois” ovat voittaneet kultaisen Muuvin sekä ”Kaunis ja ylpee” ja ”Tyttöjen välisestä ystävyydestä” saaneet pronssisen Muuvin. ”Villiviini” oli Jyrki Video Awardseissa vuoden popvideo.

Sanat ja sävel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ultra Bran tunnetuin sanoittaja oli sittemmin muun muassa työministerinä ja vihreiden puheenjohtajana toiminut Anni Sinnemäki, jonka ensimmäiset sanoitukset ovat mukana yhtyeen esikoisalbumilla. Muita vakituisia sanoittajia olivat Pekka Lahdenmäki, Janne Saarikivi ja Juhana Rossi. Viisi Ultra Bran laulua perustuu Anna Ahmatovan ja yksi Nâzım Hikmetin suomennettuihin runoihin. Erpo Pakkala on sanoittanut yhtyeelle kaksi kappaletta, Anna Tulusto, Ville Putro ja Tommi Saarikivi kukin yhden. Kerkko Koskinen on säveltänyt koko yhtyeen tuotannon lukuun ottamatta Antti Lehtisen säveltämää ”Kuka haluaa?” -kappaletta. Koskinen sovitti pääosin yhtyeen tuotannon sen aloittaessa, ja rytmiryhmän Lehtinen–Melasniemi–Saarikivi rooli sovittajana kasvoi levy levyltä. Myös Pethman osallistui sovittamiseen Kalifornia-albumilla.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ultra Bran diskografia
Pääartikkeli: Luettelo Ultra Bran kappaleista

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Gargano, Luca: Bändi:Historiikki Maija Vilkkumaa. Arkistoitu 10.12.2006. Viitattu 27.1.2017.
  2. ↑ Latva, Tony: Muistathan: Suomen karsinnat 1998 Viisukuppila. 25.12.2010. Viitattu 6.3.2017.
  3. ↑ a b Koppinen, Mari & Mattila, Ilkka: Ultra Bra tekee paluun: yhtye soittaa vanhalla kokoonpanolla kesän suurimmilla festivaaleilla Helsingin Sanomat. 25.1.2017. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 26.1.2017.
  4. ↑ Similä, Ville; Vuorela, Mervi: ”12. Kaikki päättyy joskus”, Ultra Bra. Sokeana hetkenä. Helsinki: WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-42976-1.
  5. ↑ Mies joka toi rock’n’rollin Suomeen. Rumba, 21+22/2007.
  6. ↑ Talvio, Otto: Ultra Bra tuli takaisin kuin vähän aikaa poissa ollut vanha ystävä Helsingin Sanomat. 31.1.2012. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 1.2.2012.
  7. ↑ Hätinen, Jukka: ”Yleisön vastaanotto yllätti bändin täysin” – Ultra Bra soittaa paluukeikan myös kotikaupungissaan Helsingissä Rumba. 28.8.2017.
  8. ↑ Koppinen, Mari: Ultra Bra sai ihmiset rynnistämään aamulla lippukaupoille – kahteen konserttiin varattiin 26 000 lippua lähes saman tien Helsingin Sanomat. 4.9.2017. Arkistoitu 4.9.2017. Viitattu 23.11.2018.
  9. ↑ Siltanen, Vesa: Ultra Bra vastaa hurjaan kysyntään – Kolmas areenakeikka varmistui! Soundi. 5.9.2017.
  10. ↑ Sullström, Heidi: Ultra Bran paluu kesäfestareille: Yli 20 muusikkoa ja kaksi keikkabussia Yle Uutiset. 26.1.2017. Viitattu 26.1.2017.
  11. ↑ Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 2018 5.11.2018. Helmet. Viitattu 24.4.2023.
  12. ↑ Finlandia-voittajat 2018 28.11.2018. Helmet. Viitattu 24.4.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ultra_Bra&oldid=21908720”