Janne Saarikivi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä, joka on toiminut professorina Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella vuodesta 2018 lähtien.[1][2] Hän on ollut aikaisemmin muun muassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikainen professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2009–2014.[3]

Saarikivi valmistui ylioppilaaksi Kallion lukiosta vuonna 1992 ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006.[4] Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä.[5][6] Vuosina 2006–2008 hän toimi tutkijana Helsingin yliopistossa.[3]

Saarikivi on luennoinut ja opettanut ulkomailla muun muassa Tarton yliopistossa, Babeș-Bolyain yliopistossa ja Udmurtian valtionyliopistossa.[4]

Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa.[7][6]

Parhaillaan Saarikivi johtaa kahta tutkimushanketta.[8] Minoreurus-hanke tutkii vähemmistökielten säilymisen ja katoamisen kysymyksiä erityisesti Venäjällä vertaillen Euroopan unionin vähemmistöihin.[8]

Saarikivi on 1990-luvulla tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeen lauluihin.[9] Hän on myös kirjoittanut kolumneja muun muassa Parnassoon ja Helsingin Sanomiin.[10]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Janne Saarikivi Helsingin yliopisto. Viitattu 11.2.2019.
  2. Professori Janne Saarikivi – Sanastotutkimuksen päämäärän pitäisi olla sanojen suuri yhtenäisteoria Helsingin yliopisto. 4.5.2018. Viitattu 13.9.2020.
  3. a b Janne Saarikivi – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  4. a b Curriculum Vitae (PDF) Helsingin yliopisto. Viitattu 24.12.2015.
  5. Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects helda.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  6. a b Kielitieteilijä Janne Saarikivi | Tienviittoja areena.yle.fi. Viitattu 10.1.2018.
  7. Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä? – Polyglotti Janne Saarikivi jakaa parhaat vinkkinsä kielten opetteluun Yle Uutiset. Viitattu 10.1.2018.
  8. a b Kadonneiden ja katoavien kielien äärellä – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  9. Palmén, Joanna: Määrittele ensin kielitaito Image. 25.6.2014. Viitattu 24.12.2015.
  10. Janne Saarikiven kolumnit Helsingin Sanomat. Viitattu 24.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]