Arvi Hauvonen
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: suurelta osin lähteetön tarinaa, totta vai tarua? |
Arvi Hauvonen (11. maaliskuuta 1899 Eurajoki – 7. joulukuuta 1973) oli Tampereen sähkölaitoksen insinööri ja suomalainen veteraaniradioamatööri. Vuonna 1924 hänellä oli Nuoren Voiman Liiton Nuori Voima -lehdessä 3/1924 ilmoitettu tunnus 3NB. Kun Suomenkin radioamatöörikutsuhuutojen OH-tunnukset otettiin käyttöön vuonna 1. tammikuuta 1929, muodostui Hauvosen kutsumerkiksi OH3NB. Puolasta alkaneen toisen maailmansodan vuoksi Suomessa jo ennen talvisotaa kiellettiin radioamatööritoiminta. OH*N* -muotoisia radioamatöörihuutoja arvostettiin 1920-luvulla ja 1930-luvulla, koska ne osoittivat, että niiden haltija oli kuulunut Suomen ensimmäisiin Nuoren voiman liiton radioamatööreihin 1921-1926 ennen Suomen Radioamatööriliiton perustamista. Sodan jälkeen, kun radioamatööritoiminnan alkaminen uudelleen oli sallittu 1947, Hauvonen sai vuonna 1949 kutsumerkin OH3PP, joka hänellä koko loppuikänsä.
Hauvonen kävi keskikoulun ja opiskeli sitten Tampereen teknillisen opiston sähköteknillisellä opintosuunnalla. [1] Hauvonen rakensi jo opiskeluaikanaan 1917 pienen langattoman lennätinaseman. Sittemmin hän opiskeli asevelvollisuusaikanaan saksalaisten opettajien johdolla Mikkelissä toimineessa funkkeri- eli sähköttäjäkoulussa 1918 ja Helsingissä Valtion kipinälennätinkoulussa. Asepalveluksesta hän kotiutui alikersanttina ja saavutti reservin kertausharjoitusten jälkeen vääpelin arvon.
Insinööriksi valmistuttuaan Hauvonen sai työpaikan Tampereen kaupungin sähkölaitokselta. Hän aloitti radiolähetyskokeilut syksyllä 1922 Perälän huvilassa[2] Kuljussa ja jatkoi niitä 1923 Lepolan huvilassa Pyhäjärven rannalla. 10 W:n lähetystehoisella laitteella lähetettiin huvilalta gramofonimusiikkia.[3]
1. marraskuuta 1923 Hauvonen aloitti yleisradiolähetykset Tampereella Hämeenkatu 26:ssa Tampereen puhelinosuuskunnan (TPP) ullakolta. 16. huhtikuuta 1924 myönnettiin lupa lähetystehon nostamiseen. Tampereen radio perustettiin 7. toukokuuta 1924. 14. toukokuuta hän sai yhteyden Ruotsiin amatööriradioasemalta, jonka kutsutunnus oli "3NB". Asema siirrettiin saman vuoden aikana Tammerkosken rantaan. Kun Tampereen radioyhdistys otti Tammerkosken radioaseman varsinaisesti hoitoonsa, lähetyksiä ei suoritettu enää Arvi Hauvosen 3NB -kutsumerkillä, vaan aseman kutsumerkiksi tuli 3NBA. Radioamatöörikutsumerkeissä asiaan liittyvät seuraavat kutsumerkit nimetään usein aakkosissa A...H jne. Parhaimmillaan 3NB sai lupamaksun 2 000 henkilöltä. Asema lopetti lähetyksensä lopullisesti maaliskuussa 1930, kun asema siirtyi Pyynikin näkötorniin posti- ja telehallituksen omistuksiin uusin Lahden radioasemalla valmistetuin uusin laittein. Tampereen radioyhdistys hoiti lähetyksiä vuoden 1930 loppuun, minkä jälkeen niistä vastasi 1926 perustettu Yleisradio. Pyynikin radioasemasta kehittyi Yle Tampere.
Hauvonen teki syksyllä 1925 ensimmäisen suomalaisen suoran radioselostuksen, kun hän kesken äänilevyjen soiton sai tietää naisen hypänneen Tammerkoskeen. Hän keskeytti musiikin ja alkoi selostaa tapausta radiokuulijoille. Selostuksen ansiosta tapahtumapaikalle kerääntyi tuhansia ihmisiä.[4]
Hauvonen muutti 1926 Tampereelta Lahteen, ja hänestä tuli toimintansa 22. huhtikuuta 1928 aloittaneen Yleisradion Lahden radioaseman päällikkö. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1965. Hauvosen aloitteesta ryhdyttiin keräämään esineistöä radiomuseota varten; museo avattiin vuonna 1968.[5]
Arvi Hauvonen on haudattu, samoin kuin hänen puolisonsa Helmi Inga Hauvonen, Lahden vanhalle hautausmaalle Radiomäelle.
Huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnustuksena työstään insinööri Arvi Hauvonen sai Lahti-mitalin 1. marraskuuta 1966. Hauvosesta tuli Suomen Radioamatööriliiton kunniapuheenjohtaja 1969. Hänen muistokseen Suomen Radioamatööriliitto ja Lahden kaupunginmuseon Radio- ja tv-museo perustivat museoon Arvi Hauvosen muistoamatööriradioaseman, jonka kutsutunnus on OH3R, mikä on Suomen ainoa säännöllisesti päivystetty museoradioamatööriasema.
Arvi Hauvosen tie sijaitsee Hollolassa, ja se päättyy Tiirismaan televisio- ja radioaseman lähetysmastolle. Tiirismaan radio- ja tv-masto on yleisradion neljäs sijoituspaikka Lahden seudulla Lahden Radioharrastajien Yleisradiolle siirtyneen aseman, Lahden suuraseman ensimmäisen sijoituspaikan, Lahden vanhan radioaseman ja Lahden radioaseman jälkeen. Tiirismaan radio- ja tv-asema on 1960-luvun lopulta, ja se sijaitsee Hollolan kunnan alueella. Arvi Hauvosen tielle pääsee Televisiotieltä Messiläntieltä länteen. Televisiotien pohjoispuolella on Pirunpesä.
Arvi Hauvonen on haudattu Lahden vanhalle hautausmaalle Radiomäelle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://fi.wikipedia.org/w/index.php?search=radio-%20ja&title=Toiminnot%3AHaku&wprov=acrw1_-1&fulltext=1
- ↑ Historiallinen huvila on rapistunut kymmenen vuotta autiona Lempäälässä – Nyt sitä kaupataan 169 000 euron lähtöhinnalla - Aamulehti Aamulehti. 19.9.2017. Arkistoitu 19.9.2017. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ Heikki Kyykoski : Yleisradiotoiminta alkoi Kuljussa, Lempäälän Joulu 1987, s. 16–17
- ↑ Eija Koskinen : Martti Silvennoinen Sivistysradion matkaopas. Journalistiikan pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos 2000, Hauvosesta s. 9
- ↑ Kari Ilmonen: Tekniikka, kaiken perusta: Yleisradion historia 1926–1996 (osa 3), s. 160. Helsinki: Yleisradio, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koskesta voimaa: Tampere Suomen radiotoiminnan urauurtajana
- Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit
- Internetix: luennot (Arkistoitu – Internet Archive)
|