Yle Tampere

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yle Tampere, myös Yle Pirkanmaa (aiemmin Tampereen Radio [1]) on yksi Ylen aluetoimituksista ja Yle Radio Suomen maakuntaradioista. Radion kuuluvuusalue on Pirkanmaa. Pirkanmaan aluetoimitus tekee sisältöjä radioon, televisioon ja verkkoon. Toimitus sijaitsee Tampereella Mediapoliksessa. Yle Tampereen päällikkö on Aki Karjalainen[2].

Radiolähetykset lähetetään Kämmenniemessä sijaitsevalta Teiskon radio- ja televisioasemalta.

Tampereen radioyhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradiota edeltäneen Tampereen radion ylläpitäjä oli Tampereen Radioyhdistyksen 1920-luvulta lähtien radiolähetystoimintaa harjoittanut radioasema[3].

Tampereen Radioyhdistys perustettiin joulukuussa 1923. Tuolloin Suomen Radioyhdistys oli jo olemassa, mutta Tampereen yhdistyksen liittymisestä sen jaostoksi ei oltu valmiita päättämään. Puoltatoista viiikkoa myöhemmin Tampereen radioyhdistys päätti lopettaa toimintansa sen jäsenet liittyivät Suomen Radioyhdistykseen. Tästä huolimatta huhtikuutta 1924 perustettiin Tampereen Radioyhdistys, minkä yksi tarkoituksista oli ylläpitää ajanmukaista radiolähetystoimintaa Tampereen kaupungissa ja ainakin avustaa mahdollisuuksien mukaan sellaista. 1927 muutettujen sääntöjen mukaan Tampereen Radioyhdistyksen tarkoitus oli radioaseman ylläpitäminen Tampereellat tai tässä avustaminen on yhdistyksen tehtävänä vain jos se katsotaan tarpeelliseksi. Yhdistys ei katsonut olevansa enää valtakunnallisen yhdistyksen alaosasto. [4]

Arvi Hauvosen kokeilu Kuljun ja Lepolan huviloilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radiokokeiluja harjoitti Tampereen teknillisestä opistosta valmistunut insinööri Arvi Hauvonen joka oli palvellut varusmiehenä 1918 radiojoukoissa. Keväällä 1923 Tampereen Radio sai lähetysluvan, minkä mukaan suurin sallittu allonpituus oli 300 metriä ja lähetysteho enintään 20 W. Hauvonen , OH3NB , aloitti sähkötyksellä, mutta jo kesällä 1923 lähetti puhelähetyksiä AM:llä. Hänen kanssaan toisessa vaiheesssakokeiluja suoritti myös insinööri Lauri Tiitola (1895-1978). Tampereen kaupunkialueen ulkopuolella olevat lähetykset kuuluivat hyvin Tampereen keskustassa 10 W:lla kaksi- tai kolmielektrodiputkisille radiovastaanottimille. [5]

Tampereen puhelinosuuskunnan ja Tammerkosken yleisradioasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljun ja Lepolan huviloiden jälkeen kolmanneksi lähetyspaikaksi muodostui Tampereen puhelinosuuskunnan talon ullakko. Aluksi studiona oli Tampereen puhelinosuuskunnan toimiston eteinen verhoilla muusta tilasta eristettynä. Radioyhdistys hankki pianon. Koska studio saijaitsi samassa rakennuksessa kuin ravintola Villensauna, saatiin ohjelmasksi ravintolamusiikkiakin. Antenni kaupungin alueella saatiin 20 metrin korkeuteen ja luvan uusien ehtojen mukaisesti lähetysteho kaksikenrtaiseksi, 10 W:sta 20 W:iin. Marraskuun alusta 1923 ohjelmissa oli jo useimmiten äänilevymusiikkia kolmena tai neljänä iltana viikossa. [6]

Ensimmäinen yleisölle tarkoitettu ohjelma oli 3. joulukuuta 1923. Joulupäivänä 1923 radioitiin joulusaarna. Tampereen kaupunkialueella kuuluivat lähetykset hyvin kidevastaanottimillakin. Helmikuussa Tampereen Radioyhdistys anoi lähetystehojen korottamisen sallimista 20 W:sta 250 W:iin. Valtioneuvosto oli myöntänyt yleisradioluvan suomalais-yhdysvaltalaiselle lakimiehelle, Toivo H. Nektonille, minkä vuoksi ei katsottu voitavan sallia Tampereen Radioyhdistyksen kilpailua. Koska Toivo H. Nekton ei käynnostänyt yleisradiotoimintaa määräajassa, sallittiin Tampereen Radioyhdistyksen huhtikuussa 1924 lisätä lähetystehonsa vuoden ajaksi 250 W:iin. Kuitenkaan yhdistys ei kyennyt tähän heti huhtikuussa, vaan lähetysteho jäi 30 W:iin - 50 W:iin. [7]

Vakinainen ohjelmatoiminta alkoi 1. joulukuuta 1924, kun ohjelmaa oli neljänä iltana viikossa, mihin sisältyi sunnuntaisin myös jumalanpalvelus.

Pyynikin näkötornin radioasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion tuella maaliskuussa 1930 saatiin valmiiksi Lahden suurasemalla valmistettu radiolähetin Pyynikin näkötorniin. Tammerkosken radioasema jäi toissijaisesti.

Tampereen Radio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Radiotyhdistyksen yleisradioaseman nimeksi vakiintui toukokuussa 1924 alusta Tampereen Radio, OH3NBA. Sen lähetysantenni vedettiin Tammerkosken yli Tammerkosken rannalle. Kuuluvuudeksi muodostui kideradiovastaanottimilla 40 km ja Itämerellä laivoilla jopa 900 km kolmielektrodiputkisella radiovastaanottimella. Seuraavana vuonna, 1925, Tampereen Radioyhdistys sai luvan 500 W:n lähetystehoon, mikä laajensi kuuluvuutta entisestään. Studio sai tilaa teatteritalosta, kun johdot vedettiin sinne. [8]

Maaliskuussa 1925 alkoi Suomen Radioyhdistys lähettää kuuntelijakorvauksellista ohjelmaa. Tampereen Radionyhdistyksen lähetykset rahoitettiin lahjoitus- ja arpajaistoiminnoin.

Tampereen radio lähetti ensimmäisen radiouutislähetyksen, radioreportaasin, syksyllä 1925, kun nainen oli hypännyt Tammerkoskeen. Tästä aiheutuneen loiskaduksen oli kuullut Tampereen radion studiossa äänilevyjä soittava Arvi Hauvonen. Hän vaihtoi levysoittimen lähetteenä mikrofoniin ja alkoi selostaa tapahtumia. Paljon radionkuuntelijoita tuli paikalle ja nainen pelastettiin. [9]

1926 perustetun Yleisradion perustamisen jälkeen 1927 Tampereen Radion lähetykset tulivat jokapäiväisiksi. Kun Tampereen 150-vuotisjuhlia varten päätettiin rakennuttaa Pyynikin näkötorni, sen tiloihin sijoitettiin myös Tampereen Radion laitehuone, jotta tornio voisi käyttää toisena lahtetysmastona. Lokakuussa 1929 valmistuneen tornin lähetysaseman tekniikan auttoi aulkuu posti- ja lennätinhallitus. Lähetyslaiteisto valmistettiin Tampereelta 1928 Lahteen siirtyneen Arvi Hauvosen johtamalla Yleisradion Lahden suurasemalla. Tampereen radion Pyynikin näkötornin radiolähetysasena valmistui maaliskuun alussa 1930 ja Yleisradio uskoisen Tampereen Radioyhdistyksen hoidettavaksi vuoden loppuun. Tampereen Radioyhdistyksen Tammerkosken radioasema jäi varalähetysasemaksi. Sen koneisto myytiin suojeluskuntajärjestölle maaliskuussa 1930 ja Tammerkosken rannalla ollut asemarakennus myytiin kivijalattomana 950 markalla huutokaupassa. Tampereen Radioyhdistys keskittyi häiriöuden poistamiseen ja neuvontaan. [10]

Aika tapahtuma
1922- syksy Arvi Hauvosen radiolähetyskokeilut Perälän huvilalta Kuljusta Lempäälästä Leo Lindellin ohjeiden mukaan rakennettulla radiolähettimellä [11] [12]
1922- syksy Arvi Hauvosen radiolähetyskokeilut Lepolan huvilalta Pyhäjärveltä Härmälästä. [13]
1923-11-01 Arvi Hauvosen radiolähetykset alkoivat Tampereen puhelinosuuskunnalta, Hämeenkatu 26:sta kutsumerkkillä NB3, Tampere.
1923-12 Tampereen radioyhdistyksen perustaminen
1924-05-07 Tampereen radioyhdistys rekisteröitiin ja Arvi Hauvosen, 3NB:n, myöhemmän OH3NB:n, lähetyslupa siirtyi yhdistykselle OH3NBA:ksi. [14]
1924-syksy Tampereen radio siirtyy Hämeenkatu 26:sta Tammerkosken rannalle
1930-maaliskuu Tammerkosken rannalta Pyynikin näkötorniin

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Radio Suomi on jatkossa aina Radio Suomi, verkossa Yle Kymenlaaksosta tuli Yle Kotka ja televisiossa jatkaa Yle Kaakkois-Suomi kymenlaakso.fi. 7.1.2016. Viitattu 24.5.2019.
  2. Yle Pirkanmaan uudeksi päälliköksi nousee Yle Jyväskylää ja Yle Mikkeliä luotsannut Aki Karjalainen
  3. Jouni Keskinen: Tampere Suomen radiotoiminnan urauurtajana; Koskesta voimaa
  4. Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 25. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  5. Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 26. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  6. Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 26. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  7. Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 25. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  8. Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 25. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  9. Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 26. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  10. Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 27. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  11. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201709212200408786
  12. http://www.nettiradiomaailmalla.com/suomen-radiohistoriaa-vuosilta-1917-1929/#.X9NQnSXkvRY
  13. https://www.harmala-seura.net/artikkelit/lepola-harmalan-vanhin-rakennus/
  14. https://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/yleisrad.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä radioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.