Pyynikin näkötorni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyynikin näkötorni
Pyynikin näkötorni vuonna 2017.
Pyynikin näkötorni vuonna 2017.
Sijainti Pyynikki, Tampere
Koordinaatit 61°29.78′N, 023°43.92′E
Valmistumisvuosi 1929
Suunnittelija Vilho Kolho
Julkisivumateriaali graniitti
Korkeus 26 metriä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyynikin näkötorni on Tampereen Pyynikinharjulle vuonna 1929 valmistunut näkötorni. Apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema 26 metriä korkea torni sijaitsee 152 metrin korkeudella merenpinnasta Pyynikinharjun laella. Torni on rakennettu Ahvenanmaalta louhitusta punagraniitista, jota on tuotu aikoinaan Tampereelle suurin määrin. Sen juurella sijaitsee yksi maailman tunnetuimmista radioamatööriasemista ja myös munkeistaan tunnettu Pyynikin Munkkikahvila.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynikinharju on maailman suurin jääkauden aikainen soraharju.[2] Harju suojeltiin jo 1830-luvulla, kun puiden hakkuu alueella kiellettiin. Vuonna 1868 ravintoloitsija Tallqvist rakennutti harjun päälle Ilomäen huvilahuoneen, jonka paikalle kaupunki rakensi vuonna 1888 Ilomäen puisen näkötornin. Näkötornin piirsi arkkitehti Georg Schreck. Puinen näkötorni vaurioitui vuoden 1918 sisällissodassa käydyn Tampereen taistelun yhteydessa. Sen tilalle rakennettiin vuonna 1929 Tampereen 150-vuotisjuhlan kunniaksi uusi graniittinen näkötorni.[1] Höyrylaiva Kurun uppoamisen vuoksi tornin syyskuulle 1929 suunnitellut vihkiäiset peruttiin ja torni vihittiin lopulta vasta 1980-luvulla.[3] Talvisodan aikana Pyynikin näkötornissa toimi Tampereen ilmapuolustusaluekeskuksen alainen ilmavalvonta-asema.[4] Yleisradion keskiaaltoasema toimi tornin länsisiivessä vuodesta 1930[5] ja Radio 957 aloitti toimintansa vuonna 1985 käyttäen tornia lähetyspaikkanaan.

Nykyään Pyynikin näkötorni on yksi Museoviraston listaamista valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Keskinen, Jouni: Kaupunginosa VII – Pyynikki ja Pyynikin harju Koskesta voimaa -verkkojulkaisu. Viitattu 30.3.2020.
  2. a b Pyynikin Näkötorni Tampereopas. Arkistoitu 22.1.2009. Viitattu 6.6.2008.
  3. Pyynikin näkötorni Tampereen kaupunki. Arkistoitu 16.3.2006. Viitattu 16.8.2016.
  4. Niemi, Leena: Pelon aika Koskesta voimaa. Viitattu 30.3.2020.
  5. Keskinen, Jouni: Tampere Suomen radiotoiminnan urauurtajana Koskesta voimaa. Viitattu 30.3.2020.
  6. Pyynikin näkötorni 22.9.2009. Museovirasto. Viitattu 13.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamakuva Pyynikin näkötornin huipulta. Vasemmalta oikealle: Näsijärvi, Näsinneula, Tampereen keskusta, Pyhäjärvi.