Kunniaritarikunta
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kunniaritarikunnat eli lyhemmin ritarikunnat ovat hallitsijoiden tai valtioiden perustamia organisaatioita, jotka jakavat kunnia- ja ritarimerkkejä.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimitys ritarikunta tarkoittaa alkujaan ristiretkien aikaan (1100-luku) perustettuja hengellisiä ritarikuntia, joiden tehtävänä oli suojella pyhiinvaeltajia. Sellaisia olivat esimerkiksi Temppeliherrat, Johanniitat ja Saksalainen ritarikunta.
Eurooppaan syntyi 1300-luvulla myös maallisia ritarikuntia, joihin kuninkaat kutsuivat aatelismiehiä jäseniksi. Nämä olivat osa vallankäyttöä. Varhaisin ja ehkä tunnetuinkin näistä oli Sukkanauharitarikunta Englannissa. Muita tunnettuja maallisia ritarikuntia olivat Kultaisen taljan ritaristo Burgundissa sekä valakialainen Lohikäärmeen ritarikunta. Maalliset ritarikunnat edustivat aristokraattista romantiikkaa ja mystiikkaa, jonka avulla hallitsijat yrittivät luoda tiiviitä henkilökohtaisia siteitä itsensä ja aateliston välille.
Nykyiset kunniaritarikunnat ovat vain nimellisesti yhdistyksiä.[1] Niiden käytännössä ainoana toimintamuotona on ritari- eli kunniamerkkien myöntäminen ansioituneille henkilöille, joita ritarimerkin saatuaan pidetään ritarikunnan jäseninä. Ritarikuntien johtajasta käytetään nimitystä suurmestari, ja tavallisimmin sellaisena toimii valtion päämies, joka myös päättää, kenelle ritarimerkki myönnetään. Kunniaritarikuntien kunniamerkit on jaettu eri luokkiin arvon mukaan. Ritarikunnat on rajattu joko pelkästään sotilaille tai sotilaille ja siviileille jaettaviin.
Entisaikaan useimmissa Euroopan maissa, Britanniassa vielä nykyisinkin, korkean ritarikunnan ansiomerkin saanut saa ritarin aatelisarvon, joka ei ole nykyisin perinnöllinen, mutta oikeuttaa usein kunnioittavaan puhutteluun, kuten Sir englanninkielisissä maissa. Suomessa alimpien aatelisarvojen puhuttelu oli Teidän jalosukuisuutenne Venäjältä tulleen tavan mukaan, joka perustui Pietari I Suuren arvojärjestysluetteloon. Useimmissa muissakin maissa on kunniaritarikuntia, mutta niiden kunniamerkkien saamisesta ei myönnetä aatelisarvoa.
Suomalaiset ritarikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on nykyisin kolme virallista ja yksi puolivirallinen ritarikunta. Suluissa perustamisvuosi.
Viralliset:
- Vapaudenristin ritarikunta (1918)
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (1919)
- Suomen Leijonan ritarikunta (1942)
Puolivirallinen:
- Pyhän Karitsan ritarikunta (1935)
Kuuluisia kunniaritarikuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sukkanauharitarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta
- Bathin ritarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta
- Ansioritarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta
- Pyhän Mikaelin ja Yrjön ritarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta
- Brittiläisen imperiumin ritarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta
- Kunniaritarien ritarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta
- Serafiimiritarikunta, Ruotsi
- Miekkaritarikunta, Ruotsi
- Pohjantähti-ritarikunta, Ruotsi
- Vasa-ritarikunta, Ruotsi
- Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta, Ruotsi
- Pyhän Olavin ritarikunta, Norja
- Elefanttiritarikunta, Tanska
- Dannebrogin ritarikunta, Tanska
- Pyhän Andreaksen ritarikunta, Venäjä
- Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta, keisarillinen Venäjä
- Pyhän Katariinan ritarikunta, keisarillinen Venäjä
- Valkoisen Kotkan ritarikunta, keisarillinen Venäjä (alun perin puolalainen)
- Pyhän Yrjön ritarikunta, keisarillinen Venäjä
- Pyhän Vladimirin ritarikunta, keisarillinen Venäjä
- Pyhän Annan ritarikunta, keisarillinen Venäjä
- Pyhän Stanislauksen ritarikunta, keisarillinen Venäjä (alun perin puolalainen)
- Valtionvaakunan ritarikunta, Viro
- Marianmaan ristin ritarikunta, Viro
- Valkoisen Tähden ritarikunta, Viro
- Kotkaristin ritarikunta, Viro
- Viron Punaisen Ristin ritarikunta, Viro
- Karhuntappajan ritarikunta, Latvia
- Kolmen tähden ritarikunta, Latvia
- Vytautas Suuren ritarikunta, Liettua
- Vytiksen ristin ritarikunta, Liettua
- Gediminaksen ritarikunta, Liettua
- Daniel Galitsialaisen ritarikunta, Ukraina
- Kotkan Ansioritarikunta, Saksa
- Kruunun ritarikunta, Saksa
- Kunnialegioona, Ranska
- Ordre de la Libération, Ranska
- Leopoldin ritarikunta, Belgia
- Tammenkruunun ritarikunta, Luxemburg
- Feeniksin ritarikunta, Kreikka
- Pyhän Mauritiuksen ja Lasaruksen ritarikunta, Kreikka
- Vapahtajan ritarikunta, Kreikka
- Pyhien Mauritiuksen ja Lasaruksen ritarikunta, Italia
- Frans Joosefin ritarikunta, Itävalta
- Pyhän Savan ritarikunta, Serbia / Jugoslavia
- Kuningas Zvonomirin kruunuritarikunta, Kroatia
- Aleksanderin ritarikunta, Bulgaria
- Mikael Rohkean sotilasritarikunta, Romania
- Isabella Katolilaisen ritarikunta, Espanja
- Kaarle III:n ritarikunta, Espanja
- Kristuksen ritarikunta, Portugali
- Portugalin ansioritarikunta, Portugali
- Nousevan auringon ritarikunta, Japani
- Pyhän aarteen ritarikunta, Japani
- Pyhän Konstantinus Suuren ja Pyhän Helenan ritarikunta, Bysantti
- Valkoisen Leijonan ritarikunta, Tšekkoslovakia
- Konstantinus Suuren Ritarikunta[2]