Kunniaritarikunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kunniaritarikunnat eli lyhemmin ritarikunnat ovat hallitsijoiden tai valtioiden perustamia organisaatioita, jotka jakavat kunnia- ja ritarimerkkejä.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys ritarikunta tarkoittaa alkujaan ristiretkien aikaan (1100-luku) perustettuja hengellisiä ritarikuntia, joiden tehtävänä oli suojella pyhiinvaeltajia. Sellaisia olivat esimerkiksi Temppeliherrat, Johanniitat ja Saksalainen ritarikunta.

1300-luvulla alkoi Eurooppaan syntyä myös maallisia ritarikuntia, joihin kuninkaat kutsuivat aatelismiehiä jäseniksi. Nämä olivat osa vallankäyttöä. Varhaisin ja ehkä tunnetuinkin näistä oli Sukkanauharitarikunta Englannissa. Muita tunnettuja maallisia ritarikuntia olivat Kultaisen taljan ritaristo Burgundissa sekä valakialainen Lohikäärmeen ritarikunta. Maalliset ritarikunnat edustivat aristokraattista romantiikkaa ja mystiikkaa, jonka avulla hallitsijat yrittivät luoda tiiviitä henkilökohtaisia siteitä itsensä ja aateliston välille.

Nykyiset kunniaritarikunnat ovat vain nimellisesti yhdistyksiä.[1] Niiden käytännössä ainoana toimintamuotona on ritari- eli kunniamerkkien myöntäminen ansioituneille henkilöille, joita ritarimerkin saatuaan pidetään ritarikunnan jäseninä. Ritarikuntien johtajasta käytetään nimitystä suurmestari, ja tavallisimmin sellaisena toimii valtion päämies, joka myös päättää, kenelle ritarimerkki myönnetään. Kunniaritarikuntien kunniamerkit on jaettu eri luokkiin arvon mukaan. Ritarikunnat on rajattu joko pelkästään sotilaille tai sotilaille ja siviileille jaettaviin.

Entisaikaan useimmissa Euroopan maissa, Britanniassa vielä nykyisinkin, korkean ritarikunnan ansiomerkin saanut saa ritarin aatelisarvon, joka ei ole nykyisin perinnöllinen, mutta oikeuttaa usein kunnioittavaan puhutteluun, kuten Sir englanninkielisissä maissa. Suomessa alimpien aatelisarvojen puhuttelu oli Teidän jalosukuisuutenne Venäjältä tulleen tavan mukaan, joka perustui Pietari I Suuren arvojärjestysluetteloon. Useimmissa muissakin maissa on kunniaritarikuntia, mutta niiden kunniamerkkien saamisesta ei myönnetä aatelisarvoa.

Suomalaiset ritarikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on nykyisin kolme virallista ja yksi puolivirallinen ritarikunta. Suluissa perustamisvuosi.

Viralliset:

Puolivirallinen:

Kuuluisia kunniaritarikuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iso tietosanakirja, 11. osa (Renqvist-Sielutiede), art. Ritarikunta, Otava 1937
  2. Ordo Sancti Constantini Magni ks. www.ocmonline.org

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]