Pyhän Yrjön ritarikunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaulanauha rintatähdellä
Ritarikunnan nauha
Pyhän Yrjön risti

Pyhän Yrjön ritarikunta on Venäjän keisarinna Katariina II v. 1769 perustama slaavien soturipyhimykselle, Pyhälle Yrjölle omistettu sotaritarikunta. Ritarikunta oli jaettu neljään luokkaan. Ritarikunta on perustettu sotilashenkilöiden tunnustamista varten.

Tunnus on kultainen, merkkiä on myönnetty I ja II luokan risteillä siihen kuului myös nelikulmainen rintatähti, jossa lukee teksti "Za Sluzhbu i Khrabrost" eli "Palveluksesta ja Urhoollisuudesta". Nauha on musta-oranssi-raidallinen. Pyhän Yrjön ristit ovat olleet erittäin arvostettuja. I luokan tunnusta on jaettu vain 25 kpl. Mukana on joitakin Venäjän keisareita, kaikkein suurimpia sotapäälliköitä ja joitakin ulkomaisia merkkihenkilöitä.[1]

II luokan ristiä on jaettu hieman reilut 120 ja III luokan tunnustakin vain noin 650 kpl. IV luokankin jakomäärä on jäänyt noin 3500 kappaleeseen. Vaikka neljännen luokan ristin saaminen oli riippumatonta upseerin arvoista, edellytti kolmannen luokan tunnus "käytännössä" jo kenraalin arvoa. Kolmannen luokan saamiseksi upseerin tuli yksikkönsä johtajana osoittaa erityistä henkilökohtaista urheutta. Toinen luokka vaati jo komentavalta upseerilta strategisia kunniakkaita saavutuksia.[1]

Venäläisten ritarikuntien arvojärjestys:

  1. Korkein on Pyhän Andreaksen, sitten 2. Pyhän Aleksanteri Nevskin, 3. Valkoisen Kotkan, 4. Pyhän Vladimirin, 5. Pyhän Annan ja 6. Pyhän Stanislauksen ritarikunnat. Hierarkian ulkopuolella olivat vain korkea-arvoisille naisille tarkoitettu Pyhän Katariinan ritarikunta sekä Pyhän Yrjön ritarikunta, jonka kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita.

Suomalaisia tai suomenmaalaisia 3. luokan ritareita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • a b Pyhän Yrjön ritarikunta viitattu 14.8.2019