Globaalikasvatus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Globaalikasvatus on toimintaa, jonka tavoitteena on kasvattaa kansainväliseen ajattelutapaan.[1] Eri näkökulmien, kulttuurien ja todellisuuksien ymmärtäminen kehittää halua toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Globaaliin vastuuseen kasvaminen on koko elämän kestävä prosessi, joka opettaa kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyä toimia maailmassa aktiivisena kansalaisena[2].

Globaalikasvatus pitää sisällään laajan kirjon erilaisia kasvatus- ja opetusmenetelmiä. Sitä toteutetaan niin viralliseen, epäviralliseen kuin arkiseenkin oppimiseen perustuvan kasvatustoiminnan puitteissa. Ihmisiä innostetaan globaaliin vastuuseen ja kansalaisaktiivisuuteen myös kampanjoimalla ja viestinnän keinoin.lähde?

Globaalikasvatuksen teemoja ovat ihmisoikeuskasvatus, rauhankasvatus, monikulttuurisuuskasvatus, kehityskasvatus ja kasvatus kestävään kehitykseen.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Globaalikasvatuksen tarpeeseen havahduttiin toisen maailmansodan jälkeen. Tulevat sukupolvet haluttiin kasvattaa rakastamaan rauhaa ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Siirtomaiden itsenäistymiskehitys toimi sysäyksenä kansainväliselle solidaarisuusliikkeelle. Kansainvälisyyskasvatus otettiin Suomessakin osaksi koulujen opetussuunnitelmaa. Uudet teemat, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys, integroituivat osaksi globaalikasvatuksen kenttää.

Maahanmuuton lisääntyminen, New Yorkin terrori-iskut ja niitä seurannut sota terrorismia vastaan, ilmastonmuutos sekä muut globaalit ilmiöt ovat entisestään vahvistaneet globaalikasvatuksen tarvetta. Kansainvälistymisen ja kansainvälisyyskasvatuksen sijaan on alettu puhua kansallisvaltioiden rajojen ulkopuolella tapahtuvasta globalisaatiokehityksestä, globaalista vastuusta ja globaalikasvatuksesta.

Niin Suomessa kuin Euroopassa globaalikasvatuksen vahvoina airuina ovat toimineet kansalaisjärjestöt. Niiden aktiivisen kannustuksen ansiosta Euroopan unioni ja yhä useammat sen jäsenmaista ovat ottaneet globaalikasvatuksen poliittiseen agendaansalähde?. Eurooppalaisten järjestöjen yhteistyötä globaalikasvatuksessa koordinoi kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestö Concord. Globaalikasvatuksen vahvistamiseksi Euroopan maissa toimii myös valtiollisten toimijoiden välinen verkosto Global Education Network Europe GENE, jonka tekemiin vertaisarvioihin voi tutustua verkoston verkkosivulla.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Globaalikasvatusta toteuttavat monet tahot. Esimerkiksi koulut, kansalaisjärjestöt, kunnat, yritykset ja seurakunnat ovat kentällä aktiivisia toimijoita. Myös tiedotusvälineillä on tärkeä rooli julkisen mielipiteen muokkaajina.

Kansalaisjärjestöjen globaalikasvatusverkostoa koordinoi Suomessa Kepa ry. Kasvaminen globaaliin vastuuseen on elämän kestävä prosessi, joten globaalikasvatuksen kohderyhmänä ovat kaikenikäiset ihmiset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: kansainvälisyyskasvatus. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370. Viitattu 7.12.2014.
  2. Maastrichtin julistus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]