Juho Jännes

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juho Jännes 1950-luvun alussa.

Juho Kaarle Jännes (vuoteen 1906 Genetz; 28. heinäkuuta 1880 Hämeenlinna26. tammikuuta 1964 Helsinki)[1] oli suomalainen maatalouspoliitikko, joka toimi Maataloustuottajain Keskusliiton (MTK) ensimmäisenä puheenjohtaja vuosina 1917–1918 ja 1923–1955.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänneksen vanhemmat olivat professori ja senaattori Arvid Genetz sekä Julia Arppe. Suomenmielinen Genetz käytti kirjailijanimeä Arvi Jännes ja hänen lapsensa suomensivat sukunimensä Jännekseksi. Juho Jännes kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1898 ja opiskeli yliopistossa pääaineinaan fysiikkaa ja kemiaa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1903. Jännes perehtyi maataloustieteisiin suorittaessaan jatko-opintoja Saksassa. Hän peri vanhemmiltaan Ahtialan kartanon Lohjalla, mutta muuten hänellä ei ollut henkilökohtaista kosketusta maanviljelyyn. Vuosina 1908–1918 Jännes toimi Helsingin maanviljelyslyseon rehtorina, mihin tehtävään hänet oli kutsunut Hannes Gebhard. Vuonna 1917 Jännes valmistui filosofian lisensiaatiksi ja väitteli seuraavana vuonna tohtoriksi.[1]

Jännes toimi SOK:n puheenjohtajana 1916–1917, jolloin hän epäonnistui osuuskauppaliikkeen jakautumisen estämisessä. Kun Suomen Maataloustuottajain Keskusliitto perustettiin vuonna 1917, Jännes valittiin sen valtuuskunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Järjestön jäsenmäärä oli aluksi pieni ja sen vaikutusvalta nojasi johtohenkilöiden asiantuntemukseen. MTK:n jäsenkunnalle Jännes jäi melko etäiseksi henkilöksi. Suomen ulkoasiainhallinnon perustamisvaiheessa Jännes nimitettiin 1918 lähetystöneuvokseksi ja kauppakomission puheenjohtajaksi Berliiniin. Vuosina 1919–1920 hän toimi Suomen lähettiläänä Berliinissä. Presidentti K. J. Ståhlberg erotti hänet sen jälkeen kun Suomen sotaministeriön Saksassa tekemistä asekaupoista oli syntynyt julkisuudelta salattu skandaali. Kotimaahan palattuaan Jännes perusti elannokseen Ahtialan kartanoon puutarha- ja taimikaupan.[1]

Jännes palasi MTK:n valtuuskunnan johtoon 1923. Vuodesta 1935 nimikkeenä oli johtokunnan puheenjohtaja. Hän oli ajoittain ehdolla myös Maataloushallituksen ylijohtajaksi, mutta häntä ei nimitetty tehtävään. Sotien jälkeen MTK ja Jännes sen johdossa suhtautuivat nihkeästi valmiiden peltojen luovuttamiseen Karjalan evakoille. Jänneksen ehdotuksesta vuonna 1940 perustettiin Pellonraivaus Oy uudismaiden raivaamisen edistämiseksi. Sotien jälkeen MTK:n jäsenkunta laajeni huomattavasti ja toiminta muuttui aiempaa räväkämmäksi. Jännes luopui puheenjohtajuudesta vasta vuonna 1955. Hän teki myös MTK:n tilauksesta tutkimuksia maataloudesta, toimi Pohjolan Talonpoikaisjärjestöjen Keskusneuvostossa (NBC) ja oli aktiivinen maatalouskerhotoiminnassa.[1]

Maatalousjärjestöjen ohella Jänneksellä oli runsaasti muitakin luottamustehtäviä. Hän oli pitkäaikainen Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, Valtion maanviljelyskemian laboratorion johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1939–1954 ja kuului Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuskuntaan 1929–1942. Hän oli myös yksi sähkölamppuja valmistavan Airamin perustajista ja sen johtokunnan puheenjohtaja 1921–1931 sekä uudelleen vuodesta 1948.[1]

Jännes sai professorin arvonimen 1948.[1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänneksen puoliso oli Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Toini Jännes, o.s. Liljeström (1884–1942). Heidän lapsensa olivat Heli Virkkunen o.s. Jännes, taidegraafikko Lea Ignatius, professori Lauri Jännes sekä puutarha-arkkitehti Jussi Jännes.[1] Juho Jänneksen veli oli näyttelijä Paavo Jännes[2] ja sisarentytär runoilija Saima Harmaja.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Mäkinen, Riitta: Jännes, Juho (1880–1964). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.5.2000 (päivitetty 12.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Otavan iso tietosanakirja, osa 4, p. 26. Helsinki: Otava, 1962.
  3. Otavan iso tietosanakirja, osa 3, p. 412. Helsinki: Otava, 1962.